Kehitysmaidenkaan kaivoissa ei kannettu vesi kauaa pysy

Share |

Sunnuntai 30.9.2012 klo 6:00 - Harri Lindell


Yritysvastuu on tärkeä asia, kun rahojen pitäisi jakautua koko pitkään ketjuun, josta hyötyisivät niin yritys kuin kadulla kerjäävä kerjäläinenkin. Maassa toimivat kansainväliset yhtiöt eivät useinkaan ole iloisia veronmaksajia, ne pikemminkin pyrkivät siirtämään verorahat paratiisisaarille, joissa ne lihottavat ihan muita tahoja kuin kehitysmaita.

Ilman kansainvälistä apua moni kehitysmaa ei valitettavasti tule millään toimeen. Nykyinen järjestelmä on vain huono tapa auttaa. Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kauaa kaivossa pysy” pätee tässäkin asiassa hyvin.

Suomelle kävi kuin kehitysmaalle

Luonnonvaroista pitäisi tulla kehitysmaille kannattava tulon lähde. Valitettavan usein kuitenkin törmätään siihen, että nykyistä valmista polkua ei voida kulkea loputtomiin. Teollisuusmaat hamuavat luonnonrikkauksia ja saavat ne myös käyttöönsä ilman, että kaivoksen omistava maa siitä juurikaan hyötyy.

Näin kävi Suomellekin. Ulkomaalaiset kaivosyhtiöt mellastavat maastoissamme vieden luonnonrikkautemme omien maidensa loputtomaan ahneuden pesään. Suomi ei ole kehitysmaa, mutta niin vain täällä kävi aivan samalla lailla. Miten paljon enemmän ja röyhkeämmin tätä mahtaakaan tapahtua varsinaisissa kehitysmaissa?

Avainsanat: yhteisvastuu, kehitysmaat, luonnonvarat


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini