Laskun eräpäivä vuoden päässä?

Tiistai 30.7.2013 klo 13:42 - Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä: vakiintunut käytäntö

 

Yrittäjillä on meneillään taloudellisesti kovat ajat Espanjassa. Kauppa ei käy eikä ihmisillä ole varaa ostaa palveluita entiseen malliin. Yhteiskunnan tapa oli ennen jättää lasku maksamatta jolloin yrittäjä vei laskun pankkiin, sai velkaa laskua vastaan ja lasku toimi vakuutena pankissa. Eräpäivät espanjalaisten yritysten laskussa ovat toista luokkaa kuin meillä täällä Suomessa. Normaali eräpäivä on 360 päivän päässä. Mikäli maksuaika on lyhempi, laskusta vähennetään 7 prosenttia. Tähän on tullut muutos, jonka seurauksena yrittäjä jää usein kokonaan ilman rahaa eikä tietenkään enää myy palveluitaan tai tuotteitaan julkisille sektorille, koska ei ole varmuutta maksun saamisesta.

Verojen maksu on kummajainen, jolle nauretaan. Etelä-Eurooppalaiseen tapaan, kuitteja ei kirjoitella. Maan Bruttokansantuotteesta arvioidaan harmaan talouden osuuden olevan 24 %. Yritysten ahdinkoa helpottaa vähän mahdollisuus neuvotella työntekijöiden palkoista yrityskohtaisesti. Kuitenkin uudistuksista huolimatta työmarkkinat ovat liian jäykät, ne eivät jousta suhdanteiden mukaan.

Palkkoja on pystytty kuitenkin laskemaan yleisen edun vuoksi, mutta Suomessa tähän ei ole suostuttu. Korkeimpia palkkoja pitäisi laskea eikä aina hakea säästöjä pieni- ja keskituloisilta veronmaksajilta.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, yrittäjä, eräpäivä, talous, Eurooppa, Suomi, julkinen sektori, pienyrittäjä, verot, BKT, työmarkkinat

Harmaita pilviä kuntien budjettitaivaalla

Perjantai 15.2.2013 klo 13:58 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin budjetissa lähtökohta valitettavasti on se, että bkt-kasvu on vain 1% luokkaa ja valtion osuuksien kasvu jää 1,5% tietämille. Yhteisöverojen tuottoa on vaikea ennustaa täsmällisesti maassamme yhä syvenevän laman aikana, joka tietenkin vaikeuttaa kuntien budjettien tekemistä.    

Harmaana pilvenä EU:n taivaalla ovat lainojen takaajien maksuvaatimukset. Suomen EU-seikkailusta on seurauksena pelko, että velkaisille jäsenmaille annetut vakuudet realisoituisivat tulevana vuonna antajien maksettavaksi.  Nyt on tosiasiat tunnustettava kaikissa kunnissa näinä päivinä, jolloin laaditan kuntien budjetteja:  mikäli Suomi maksaa vakuuksia, sen on otettava lisää velkaa, joka vaikuttaa maamme AAA-luottoluokitukseen, joka taas vaikuttaa valtion osuuksiin kunnille laskevasti. Tämä riski on tiedostettava myös tätä budjettia tehtäessä. Tukevan lisäbudjetin tekeminen on tällöin väistämätöntä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti, lama, bkt-kasvu, EU, AAA-luottoluokitus, Suomi