EU-maiden kauhun katse kohdistuu Kyprokseen ja Italiaan

Keskiviikko 8.1.2014 klo 22:11 - Harri Lindell

Espanja elää turismista, jonka ansiosta maassa käy vuosittain n. 55 miljoonaa ihmistä. He jättävät maahan n. 53 miljardia. Se on huomattava summa maassa, jonka työttömyysprosentti on jopa yli 26 ja nuorisotyöttömyys jopa 54 prosentin luokkaa. Espanjassa on työttömiä jo enemmän kuin Suomessa asukkaita, noin yli 5 miljoonaa. Espanjan sosiaaliturvavajeen on arvioitu olevan n. 10 miljardin luokkaa. Espanja taistelee velkansa kanssa ja katsoo kauhun sekaisin tuntein Italian ja Kyproksen tilannetta, Ranskaa unohtamatta.  Bruttokansantuotteesta Espanjan vienti on Ranskan tasolla eli n. 33 prosenttia. Suomen apua tullaan pian pyytämään Euroopan unionin kautta. Olemmehan olleet kiltisti maksamassa aina, kun sitä meiltä on pyydetty. Suomalaiset ovat myös ahkeria matkailijoita Espanjan aurinkorannoille.

  

Eurokriittisyys lisääntyy EU-vaalien lähestyessä    

                                                                                              
Italian, Ranskan ja Kyproksen talous ratkaisee, uskotaanko markkinoilla Espanjan euroon. Espanjan alijäämää on n. 7.1 prosentin verran, jos mukaan halutaan laskea vuonna 2012 saatu 40 miljardin euron pankkitukilaina. Ilman tätä velkaa luku on n. 10.6 %. Alijäämää valtiontaloudessa on huolestuttavan paljon. Palveluverkon ja työpaikkojen alasajo tulee olemaan välttämättömyys maan talouden tasapainottamiseksi. 

 

Eurokriittisyys lisääntyy jokaisessa unionin maassa. Tulevat EU-vaalit nostavat kriittisesti unioniin suhtautuvat valtaan Brysselin ja Strasbourgin vallan käytävillä.

 

Hyviäkin puolia Espanjan tilanteesta on löydettävissä. Katalonian ja Baskimaan itsenäisyyspyrkimykset vaikenevat, kun nämä alueet ovat täysin riippuvaisia emomaansa Espanjan taloustilanteesta. Kataloniassa ovat kansallismieliset nostaneet kuitenkin päätään. Katalonian itsenäisyyspyrkimykset tuovat levottomuutta ja väkivaltaa alueelle joka jo painiskelee talousongelmien kanssa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Kypros, Kreikka, Espanja, Lindell, perussuomalainen

Brysselin aromi

Perjantai 9.8.2013 klo 12:19 - Harri Lindell

Talouden sopeuttamistoimet ovat Espanjassa alkaneet tahmeasti. Virkamiesten palkkoja on kuitenkin jo leikattu, mikä olisi Suomessakin ryhdikäs teko. Eläkeikää on Espanjassa yritetty nostaa 67 vuoteen. Todellisuudessa se on kuitenkin 63,5 vuotta. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa edes 65 vuoden eläkeikä. Eläkeuudistus on uhraus EU:n alttarille, jonka nimi on Brysselin aromi, Angele Merkkel. Tämä saksalainen liittokansleri on erityisessä suosiossa EU:ssa espanjalaisten silmin. Kriittisyys nousee EU:ta kohtaan, jonka sanelupolitiikasta Espanjaa kohtaan ihmiset maassa eivät pidä, kuten ei täällä Suomessakaan. Itse EU:ta lähes kaikki espanjalaiset kuitenkin kannattavat toisin kuin Suomessa, jossa EU-kriittisyys nousee päivä päivältä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, talous, virkamiehet, Suomi, eläkeikä, hallitus, Angele Merkkel, liittokansleri, saksalainen, EU, perussuomalaiset, Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä?

Tiistai 30.7.2013 klo 13:42 - Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä: vakiintunut käytäntö

 

Yrittäjillä on meneillään taloudellisesti kovat ajat Espanjassa. Kauppa ei käy eikä ihmisillä ole varaa ostaa palveluita entiseen malliin. Yhteiskunnan tapa oli ennen jättää lasku maksamatta jolloin yrittäjä vei laskun pankkiin, sai velkaa laskua vastaan ja lasku toimi vakuutena pankissa. Eräpäivät espanjalaisten yritysten laskussa ovat toista luokkaa kuin meillä täällä Suomessa. Normaali eräpäivä on 360 päivän päässä. Mikäli maksuaika on lyhempi, laskusta vähennetään 7 prosenttia. Tähän on tullut muutos, jonka seurauksena yrittäjä jää usein kokonaan ilman rahaa eikä tietenkään enää myy palveluitaan tai tuotteitaan julkisille sektorille, koska ei ole varmuutta maksun saamisesta.

Verojen maksu on kummajainen, jolle nauretaan. Etelä-Eurooppalaiseen tapaan, kuitteja ei kirjoitella. Maan Bruttokansantuotteesta arvioidaan harmaan talouden osuuden olevan 24 %. Yritysten ahdinkoa helpottaa vähän mahdollisuus neuvotella työntekijöiden palkoista yrityskohtaisesti. Kuitenkin uudistuksista huolimatta työmarkkinat ovat liian jäykät, ne eivät jousta suhdanteiden mukaan.

Palkkoja on pystytty kuitenkin laskemaan yleisen edun vuoksi, mutta Suomessa tähän ei ole suostuttu. Korkeimpia palkkoja pitäisi laskea eikä aina hakea säästöjä pieni- ja keskituloisilta veronmaksajilta.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, yrittäjä, eräpäivä, talous, Eurooppa, Suomi, julkinen sektori, pienyrittäjä, verot, BKT, työmarkkinat

Diktatuuri nostaa päätään

Torstai 25.7.2013 klo 11:59 - Harri Lindell

Puoluepolitiikassa on Espanjassa samanlainen ilmiö kuin Unkarissa, jossa yhdelle puolueelle on annettu kansanäänestyksessä diktaattorin valta valtaisalla äänivoitolla. Espanjan hallitus voi kahden päivän sisällä halutessaan saada jonkun lain voimaan ilman parlamentin suostumusta. Missä valta, siellä vallitsee yhden valtapuolueen enemmistödiktatuuri. PP-puolue on lähempänä oikeistolaisuutta kuin vasenta laitaa, konservatiivisuus on leimaava tekijä.  

Tyytymättömyys puolueita, instituutioita, pankkeja ja hallitusta kohtaan kasvaa myös kiihtyvällä vauhdilla. Korruptio ja väärinkäytöstapaukset Espanjan medioissa kohahduttavat kansaa. Luottamus on mennyttä, mutta minkäs teet, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Ollaan käännöskohdassa, mihin suuntaan maa alkaa mennä. Pessimismi velloo kansan joukossa, joka odottaa uutta parempaa aikaa. Valitettavasti Espanjassa ei ole vahvaa oppositiota, johon nuo kaikki patoutumat voisivat purkautua.  

Onneksi Suomessa ei ole diktatuuria, vain henkilöitä jotka luulevat olevansa diktaattoreja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diktatuuri, Espanja, puoluepolitiikka, kansanäänestys, demokratia, hallitus, laki, parlamentti, oikeisto, korruptio, Suomi, oppositio, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaiset kärkkyvät Espanjan halpoja asuntoja

Keskiviikko 17.7.2013 klo 23:09 - Harri Lindell

Espanjassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ne ovat roskapankkien, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia. Työttömyyden seurauksena monien kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %:n luokkaa, mikä ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myyntihintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %:n luokkaa, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot roskapankeista alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamus maan talouden hoitoon on kuitenkin kysymysmerkki maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava, mikä luo omalta osaltaan epävarmuutta.  Luottamuksen taas palautuessa Espanjaan tulevat sijoittamaan varakkaat ulkomaalaiset, sijoitusyhtiöt ja pankit sekä varsinkin asuntoihin eläkeläiset, kuten suomalaiset. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he kauppasummasta noin 10 % välityspalkkiota, suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, asunnottomat, roskapankki, työttömyys, talous, politiikka, kiinteistömyynti, välityspalkkio, kiinteistövälittäjä, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Yksi prosentti koroissa on miljardi euroa

Keskiviikko 29.5.2013 klo 20:29 - Harri Lindell

Espanjassa elettiin yli varojen ja nyt on kansantaloudessa kivulias supistusten aika. Hyvänä aikana asuntolainojen korot olivat alhaalla ja asuntolainojen ottaneille annettiin suuria verohelpotuksia. Tämä on nyt kostautunut karvaasti korkean koron ja työttömyyden aikana. Nyt maan ottama lainojen korko on kivunnut huippulukemiin. Espanja joutuu maksamaan nykyisin korkoa 4,5 % verran entisen 0,5 %:n sijasta. Ottamastaan velasta 45 %:lla se ostaa omia valtion velkakirjoja, joilla se pyrkii rahoittamaan ja elvyttämään kituvaa talouttaan.  Maan onneksi 45 % velasta on kotimaista velkaa.  Yhden prosentin koron nousu merkitsee miljardin lisäkustannusta.

Espanjassa 800 000 asuntoa odottaa asukkaita

Espanjan asuntojen hinnan odotetaan putoavan vielä 20 prosenttia. Maassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia, työttömyyden seurauksena kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Ne ovat nyt roskapankkien omistuksessa, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %, joka ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myynti hintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta roskapankeista uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamuksesta maan talouden hoitoon on kysymys maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava. Luottamuksen palautuessa varakkaat ulkomaalaiset ja sijoitusyhtiöt sijoittavat maahan. Pankit sekä varsinkin eläkeläiset sijoittavat asuntoihin. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he noin 10 % kauppasummasta välityspalkkiota ja suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, korot, miljardi, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan Espanjassa

Maanantai 20.5.2013 klo 16:15 - Harri Lindell

Espanjassa mielenosoitus voi alkaa yhden henkilön marssista plakaatin kanssa. Muutaman minuutin päästä voi olla satoja samanmielisiä marssijan takana. Mielenosoituksissa ei ole olemassa yhtenäistä linjaa. Ammattiyhdistykseen ei luoteta, joten sen valta on murentunut olemattomiin. Ammattiyhdistys on myös ryvettynyt erialisissa skandaaleissa ja sen valta saada ihmisiä organisoiduksi kaduille on olematonta.

Kun Espanjassa lopetettiin koulu, oppilaat ja opettajat marssivat mielenosoituskulkueessa plakaatit heiluen Madridissa Suomen konsulaattiin johon he jättivät symbolisen turvapaikkahakemuksen. 

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihaillaan Espanjassa. Suomi ja suomalaisuus tunnetaan maassa hyvin.  Suomalaisia käy turisteina vuosittain noin 610 000 ihmistä.  He kertovat kuinka hyvin kouluasiat on maassamme hoidettu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, koulujärjestelmä, mielenosoitus, ammattiyhdistys, koulu, opettajat, oppilaat, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell, Suomi, suomalaisuus

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

EU:n romahdus lähellä

Keskiviikko 17.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Espanjassa 53 prosenttia ja Kreikassa 55 prosenttia nuorista on työttömiä. EU:ta uhkaa suuri romahdus, kun näissä maissa kansa saa tarpeekseen jatkuvasta vyön kiristyksestä. Näiden maiden taloudet eivät voi selvitä velkataakastaan eikä valoa tunnelin päässä ole näkyvissä. Työttömyysluvut jatkavat kipuamistaan ylöspäin ja liian monet jäävät ilman työtä ja ansiota.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, Kreikka, pankki