Ruotsin taannoinen päätös kääntyi päälaelleen

Perjantai 31.3.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Ruotsi teki taannoin päätöksensä muuttaa omat asevoimansa ammattisotilaiden muodostamaksi pieneksi armeijaksi. Nyt he ovat pyörtäneet päätöksensä ja ovat palaamassa asevelvollisuuden tielle Suomen mallin mukaisesti.

Tämä päätös tehtiin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Se oli taannoisen päätöksen motiivi. Mielestäni peitelty totuus asiassa kuitenkin piilee Suomen erittäin suurissa reserviläisjoukoissa. Yleinen asevelvollisuus Suomessa takaa ruotsalaisille suomalaisten reserviläisarmeijakunnan mahdollisia uhkia vastaan. Mielestäni todellinen uhka nykypäivänä on kansainvälinen terrorismi ja Venäjän pullistelu.

Ruotsi säästää omissa puolustusmäärärahoissaan erittäin paljon ja pystyy pitämään yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, kun taas Suomi joutuu ajamaan palveluitaan kunnissa alas, kohonneiden puolustusmäärärahojen vuoksi. Suomessa joudutaan laman keskellä säästämään monesta tarpeellisestakin asiasta. Uskon, että ruotsalaisten päätöksenteossa on tarkkaan huomioitu veljeskansa Suomen sotilaalliset päätökset ennen kuin päätös ammattiarmeijasta on syntynyt. Suomen on säilytettävä uskottavat, puolustuskykyiset, omat puolustusvoimat, vaikka se maksaakin kansantaloudellisesti liikaa.

Vanha sanonta, ”paras rauhan tae on varustautua sotaan”, pätee nykypäivänäkin yhä turvattomammaksi muuttuvassa maailmassa.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki –listan
Pormestari-/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puolustusvoimat, asevelvollisuus, reservi, armeija, terrorismi, Ruotsi, Venäjä, puolustusmäärärahat, veljeskansa, kansantalous, rauha, Harri Lindell, Terve Helsinki, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, kansalaispuolue

Venäjä on harjoitellut hyökkäystä Ruotsiin

Lauantai 16.4.2016 klo 11:55 - Harri Lindell

Ruotsalaiset kertovat Venäjän harjoitelleen sotilaallista hyökkäystä Ruotsia vastaan. Ruotsalaisten tapa puhua venäläisistä on yleisestikin aivan erilainen kuin meillä Suomessa. Suomi haluaa olla niin kuin se on aina tottunut olemaan. Maassamme ei haluta ärsyttää suurta itäistä naapurimaata. 

Venäjää pidetään Ruotsissa uhkana Baltian maita kohtaan. Mikäli Baltian maihin kohdistuisi jonkinasteinen sotilaallinen hyökkäys, Ruotsi tulisi vedetyksi mukaan konfliktiin. Demarihallituksen aikana Ruotsi ajoi oman maanpuolustuksen alas ja nyt sillä on kova kiire saada uskottava puolustus käyttöönsä uudelleen. Suomessa taas tehtiin demarihallituksen aikana päätös maamiinoista luopumisesta. Lieneekö puhdas yhteensattuma? Ruotsille tämä tuli maksamaan vähän yli miljardin euron verran. Ruotsin sotilaallinen painopiste on enemmänkin kansainvälisessä toiminnassa kuin oman maan puolustamisessa, tämä on eittämättä myös yleisesti tunnustettu tosiasia. 

Ruotsin oppositio haluaa Natoon

Heikko vähemmistöhallitus Ruotsissa ei halua tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Nykyisen hallituksen mielestä Ruotsin ei pidä hakea Naton jäsenyyttä.  Mikäli asiaa kysyttäisiin nykyisiltä oppositiopuolueilta, saataisiin aivan toisenlainen vastaus. Koko oppositio haluaa maan Natoon, mitä pikemmin sitä parempi heidän mielestään.

Ruotsalaisten ei pitäisi omilla toimillaan kuitenkaan heikentää Suomen asemaa. Näin tapahtuisi, jos Ruotsi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, joten heidän olisi syytä ottaa tämä huomioon. Onhan Suomen vahva puolustus nykyisellään hyvä rauhan tae ruotsalaisille itselleenkin. Suomi on Ruotsille hyvä itäinen naapuri. Ruotsi ei pysty puolustautumaan omin voimin, joten sen ainoana vaihtoehtona on Natoon liittyminen. Tämä päätös lisäsi myös heidän vaikutusvaltaansa Euroopassa merkittävästi. Mikäli seuraavissa vaaleissa Porvarillinen allianssipuolue voittaa, Ruotsi on Natossa mukana heti. 

Ruotsi hyötyy maana sotilasmenojensa kasvusta

Ruotsi nostaa puolustusbudjettinsa vuosina 2016-2020  4.5 – 5 miljardin tasolle. Tämä päätös on myös iso työllistäjä, sillä heillä on mittavat omat puolustusteollisuuden haaransa, toisin kuin Suomella. Lentokonetuotanto, sukellusveneet ja kansainvälinen valmius ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa, puhumattakaan kybersodankäynnin valmiudesta. Tämä on selkeä tuki maan omalle puolustusteollisuudelle. Naton kanssa Ruotsin puolustusvoimat ovat yhteensopivia harjoitus-, koulutus-, materiaali-, tutkimus- ja tuotekehityssaralla. Lisäksi tätä vain vahvistavat ruotsalaisten kansainväliset toimet.

Ruotsissa on toiminut jo pitkään kokonaisturvallisuuden virasto, jonka tehtävänä on arvioida maan kokonaisturvallisuuden tasoa.  Meille Suomeen pitäisi perustaa vastaavanlainen virasto pikaisesti, tarvitsemme kokonaiskuvaa kaikista turvallisuuteen liittyvistä asioista maassamme. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Venäjä, Ruotsi, maanpuolustus, puolustusteollisuus, Harri Lindell

Alaikäinen pakolainen maksaa enemmän yhteiskunnalle kuin aikuinen

Maanantai 21.3.2016 - Harri Lindell

Alaikäisiä pakolaisia tulee myös Suomeen yhä lisääntyvällä vauhdilla. Heistä koituvat kustannukset yhteiskunnalle ovat noin kolminkertaiset verrattuna aikuiseen turvapaikanhakijaan.

Ruotsissa monet lapset on jätetty oman onnensa nojaan kadulle. Lapsen auttaminen pitää kuitenkin olla aina päällimmäisenä sivistysyhteiskunnassa, jotta lapsen pakolaisvanhemmat saavat sen mitä tarvitsevat turvatakseen omalle lapselleen paremman tulevaisuuden.  Tämä on mielestäni hyvin luonnollista ja ymmärrettävää. Lapsen kannalta on hyvin traumaattinen, koko loppuelämää varjostava kokemus, jos omat vanhemmat hylkäävät ja jättävät lapsensa kadulle odottamaan avuttomana vieraita auttajia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alaikäinen, pakolainen, turvapaikanhakija, Ruotsi, Harri Lindell

Vienti sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat

Perjantai 26.10.2012 klo 16:30 - Harri Lindell

Olemme talouslamassa ja taantumassa, myönnettiin sitä tai ei. Yritykset irtisanovat työntekijöitään jos valoa ei niiden mielestä tunnelin päässä näy ja kun näkyy, niin lomautetaan henkilökunta. Olemme suhdannetaantumassa, joka on valitettavasti rakenteellista. Kriisi jatkuu, kunnes kysyntä Euroopassa alkaa taas kohentua.

Yritykset irtisanovat eivätkä lomauta väkeään. Synkkenevät talousnäkymät ovat tätä päivää. Vientimme sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat. Suomen kauppatase ja vaihtotase kehittyvät huolestuttavaan suuntaan. Todellisuus on synkempi kuin halutaan myöntää.

Yritysten pitää panostaa enemmän IT-osaamiseen. Sen kautta avautuvat vientimarkkinat maamme rajojen ulkopuolelle. IT-osaaminen on valitettavan usein meillä vielä monessa yrityksessä sitä, että yritys laittaa toimitusjohtajansa kuvan nettiin ja sanoo yrityksen olevan verkossa.

Pankkiverolla ei pidä ampua itseään jalkaan

Euroopan komission haluaa pankkiveron, jonka budjetti on neuvoteltava aina toistuvasti uudelleen kaikkien 23 jäsenmaan kesken. Tuotto komissiolle olisi arvioiden mukaan 50 miljardin luokkaa. Verolla olisi Suomen bruttokansantuotteeseen 0.5 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus.

Rahoitusmarkkinaveron toteutuessa Suomesta irtisanottaisiin arviolta 4-5000 henkilöä pankkisektorilta. Ajatus tuntuu mahdottomalta, varsinkin kun Ruotsi ei ole lähdössä mukaan. Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan vaan pitää ensin katsoa mitä kaveri (Ruotsi) tekee.

Kaivostoiminta kukoistaa Suomessa

Kaivosvero on jo olemassa, mikäli sillä tarkoitetaan yhtiöltä vaadittavia ympäristövakuuksia, jotka se joutuu antamaan ennen toiminnan aloittamista. Kunnat haluavat oman siivunsa kaivosyhtiön tuloista, joka on ymmärrettävää, vaikka investointien ja työllistämisen kautta kunnat saavat jo sievoisen summan riihikuivaa rahaa itselleen kaivostoiminnan alkaessa.

Kaivosyhtiöt tekevät suurta bisnestä sijoittaessaan vaikka esimerkillisesti 20 vuoden aikana 40 miljoonaa euroa myöhemmin todetakseen, että haetun raaka-aineen maailmanmarkkinahinta on liian alhainen, eikä tuotantoa kannatakaan aloittaa. Kanadalaiset, australialaiset ja englantilaiset yhtiöt ovat ottaneet suurimpia riskejä Suomessa hakiessaan maaperästämme mineraaleja.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, taantuma, irtisanomiset, lomautukset, pankkivero, euroopan komissio, rahoitusmarkkinavero, ruotsi, suomi, kaivosyhtiö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit