Usko Venäjän romahtamiseen kasvaa

Sunnuntai 2.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Suomessa on tahoja, joilla riittää uskoa Venäjään. Nämä tahot sijoittavat mm. suomalaisilta kuluttajilta hankkimiaan rahoja itänaapuriin. Venäjä painiskelee pakotteiden kurjistamassa maassaan valuutan loppumista vastaan. Koska se loppuu, riippuu tietenkin paljon öljyn maailmanmarkkinoiden hinnasta.

Esimerkkinä mainitsen Suomen valtion enemmistöomistuksessa olevan Fortumin taannoisen 2,5 miljardin euron sijoituksen. Kohteena oli venäläinen energiayhtiö TGC-10. Kauppaan kuului myös sopimus mittavista investoinnoista sovitussa aikataulussa. Siperiaan rakennettavan Njaganin voimalaitoksen urakan hinta on noin 300 miljoonaa euroa. Tämän urakan toteuttaa venäläinen insinööritoimisto E4 Group, eikä urakka hyödytä suomalaisten työttömien asemaa Suomessa.

Siperiaan rakennettavan voimalaitoksen kokonaisinvestointi liikkuu noin 1,4 miljardin euron tuntumassa. Muita kaupan yhteydessä sovittuja investointeja yritetään siirtää Fortumin taholta talouslaman takia tuonnemmaksi. Tämä on vain yksi esimerkki, kultaa on lähdetty vuolemaan itärajan taakse. Mielestäni investointikirves tulee jo lähiaikoina kalahtamaan pahasti venäläiseen kiveen. Kaupan yhteyteen sovittuja investointeja ei saada neuvotteluilla siirrettyä.

Venäjän talouslaman kourissa valtion rahat loppuvat pian

Myös Venäjällä tavallisilla ihmisillä menee huonosti. Kansan työttömyys ja muu pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti. Historiasta voimme oppia sen tosiseikan, että kun jonkun maan kansalaisilla menee huonosti, se alkaa etsiä syntipukkeja. Kansanjoukot alkavat purkaa turhautumistaan joihinkin oman maansa kansanryhmiin, ja ulkomaalaiset ovat silloin vaarassa joutua konflikteihin kantaväestön kanssa. Mielestäni ilmapiiri on Venäjällä kiristynyt. Varsin korkea nuorisotyöttömyys on suuri riski maan sisäiselle vakaudelle. Nuoret miehet ovat alkaneet liikehtiä, asenteet ovat jyrkentyneet ulkomaalaisia kohtaan.

Arvostelua ei sallita

Viime aikoina tapahtuneet toisinajattelijoiden murhat ovat selkeä merkki siitä, että arvostelua ei suvaita. Anna Politkova arvosteli Tsetsenian sotaa, Anastasia Baburova, Stanislav Markelov, Natilia Estemirova ja ihmisoikeusaktivisti Andrei Kulaginin kokivat kaikki kuoleman Annan lailla kotimaassaan, jonka asioita he uskalsivat kritisoida. Kaikki vastaavanlaiset tapahtumat eivät edes tule meidän tietoomme. Aikapommi tikittää, kunnes Venäjä sulkee rajansa ulkomaailmalta todella nopeasti. Kaikki ulkomaiset investoinnit kansallistetaan. Mielipiteeni perustuu aktiiviseen asioiden seuraamiseen ja historialliseen tulkintaani. Toivon olevani väärässä, silti pelkään että olen oikeassa.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjän talouskriisi, Anna Politkova, Terve Helsinki, kunnallisvaaliehdokas, presidenttiehdokas

Ruotsin taannoinen päätös kääntyi päälaelleen

Perjantai 31.3.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Ruotsi teki taannoin päätöksensä muuttaa omat asevoimansa ammattisotilaiden muodostamaksi pieneksi armeijaksi. Nyt he ovat pyörtäneet päätöksensä ja ovat palaamassa asevelvollisuuden tielle Suomen mallin mukaisesti.

Tämä päätös tehtiin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Se oli taannoisen päätöksen motiivi. Mielestäni peitelty totuus asiassa kuitenkin piilee Suomen erittäin suurissa reserviläisjoukoissa. Yleinen asevelvollisuus Suomessa takaa ruotsalaisille suomalaisten reserviläisarmeijakunnan mahdollisia uhkia vastaan. Mielestäni todellinen uhka nykypäivänä on kansainvälinen terrorismi ja Venäjän pullistelu.

Ruotsi säästää omissa puolustusmäärärahoissaan erittäin paljon ja pystyy pitämään yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, kun taas Suomi joutuu ajamaan palveluitaan kunnissa alas, kohonneiden puolustusmäärärahojen vuoksi. Suomessa joudutaan laman keskellä säästämään monesta tarpeellisestakin asiasta. Uskon, että ruotsalaisten päätöksenteossa on tarkkaan huomioitu veljeskansa Suomen sotilaalliset päätökset ennen kuin päätös ammattiarmeijasta on syntynyt. Suomen on säilytettävä uskottavat, puolustuskykyiset, omat puolustusvoimat, vaikka se maksaakin kansantaloudellisesti liikaa.

Vanha sanonta, ”paras rauhan tae on varustautua sotaan”, pätee nykypäivänäkin yhä turvattomammaksi muuttuvassa maailmassa.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki –listan
Pormestari-/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puolustusvoimat, asevelvollisuus, reservi, armeija, terrorismi, Ruotsi, Venäjä, puolustusmäärärahat, veljeskansa, kansantalous, rauha, Harri Lindell, Terve Helsinki, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, kansalaispuolue

Venäjä on harjoitellut hyökkäystä Ruotsiin

Lauantai 16.4.2016 klo 11:55 - Harri Lindell

Ruotsalaiset kertovat Venäjän harjoitelleen sotilaallista hyökkäystä Ruotsia vastaan. Ruotsalaisten tapa puhua venäläisistä on yleisestikin aivan erilainen kuin meillä Suomessa. Suomi haluaa olla niin kuin se on aina tottunut olemaan. Maassamme ei haluta ärsyttää suurta itäistä naapurimaata. 

Venäjää pidetään Ruotsissa uhkana Baltian maita kohtaan. Mikäli Baltian maihin kohdistuisi jonkinasteinen sotilaallinen hyökkäys, Ruotsi tulisi vedetyksi mukaan konfliktiin. Demarihallituksen aikana Ruotsi ajoi oman maanpuolustuksen alas ja nyt sillä on kova kiire saada uskottava puolustus käyttöönsä uudelleen. Suomessa taas tehtiin demarihallituksen aikana päätös maamiinoista luopumisesta. Lieneekö puhdas yhteensattuma? Ruotsille tämä tuli maksamaan vähän yli miljardin euron verran. Ruotsin sotilaallinen painopiste on enemmänkin kansainvälisessä toiminnassa kuin oman maan puolustamisessa, tämä on eittämättä myös yleisesti tunnustettu tosiasia. 

Ruotsin oppositio haluaa Natoon

Heikko vähemmistöhallitus Ruotsissa ei halua tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Nykyisen hallituksen mielestä Ruotsin ei pidä hakea Naton jäsenyyttä.  Mikäli asiaa kysyttäisiin nykyisiltä oppositiopuolueilta, saataisiin aivan toisenlainen vastaus. Koko oppositio haluaa maan Natoon, mitä pikemmin sitä parempi heidän mielestään.

Ruotsalaisten ei pitäisi omilla toimillaan kuitenkaan heikentää Suomen asemaa. Näin tapahtuisi, jos Ruotsi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, joten heidän olisi syytä ottaa tämä huomioon. Onhan Suomen vahva puolustus nykyisellään hyvä rauhan tae ruotsalaisille itselleenkin. Suomi on Ruotsille hyvä itäinen naapuri. Ruotsi ei pysty puolustautumaan omin voimin, joten sen ainoana vaihtoehtona on Natoon liittyminen. Tämä päätös lisäsi myös heidän vaikutusvaltaansa Euroopassa merkittävästi. Mikäli seuraavissa vaaleissa Porvarillinen allianssipuolue voittaa, Ruotsi on Natossa mukana heti. 

Ruotsi hyötyy maana sotilasmenojensa kasvusta

Ruotsi nostaa puolustusbudjettinsa vuosina 2016-2020  4.5 – 5 miljardin tasolle. Tämä päätös on myös iso työllistäjä, sillä heillä on mittavat omat puolustusteollisuuden haaransa, toisin kuin Suomella. Lentokonetuotanto, sukellusveneet ja kansainvälinen valmius ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa, puhumattakaan kybersodankäynnin valmiudesta. Tämä on selkeä tuki maan omalle puolustusteollisuudelle. Naton kanssa Ruotsin puolustusvoimat ovat yhteensopivia harjoitus-, koulutus-, materiaali-, tutkimus- ja tuotekehityssaralla. Lisäksi tätä vain vahvistavat ruotsalaisten kansainväliset toimet.

Ruotsissa on toiminut jo pitkään kokonaisturvallisuuden virasto, jonka tehtävänä on arvioida maan kokonaisturvallisuuden tasoa.  Meille Suomeen pitäisi perustaa vastaavanlainen virasto pikaisesti, tarvitsemme kokonaiskuvaa kaikista turvallisuuteen liittyvistä asioista maassamme. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Venäjä, Ruotsi, maanpuolustus, puolustusteollisuus, Harri Lindell

Venäjän vastaisista pakotteista ja niiden seurauksista

Maanantai 30.11.2015 - Harri Lindell

Haastattelin Aleksanteri-Instituutin tutkijatohtori Hanna Smithiä.

Aiheena Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden seuraukset.

Kuvaa klikkaamalla aukeaa linkki ohjelmaan uuteen ikkunaan.

HannaSmith.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä, pakotteet, Suomi, seuraukset, Aleksanteri-instituutti, Hanna Smith, Harri Llindell

Venäjän ongelmallinen ihmisoikeustilanne

Tiistai 2.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Naapurimaamme Venäjän ihmisoikeus- ja demokratiapyrkimykset ovat tarkastelun kohteena EU:ssa tiistaina 2.10. Venäjä on saanut toistuvasti langettavia päätöksiä ihmisoikeustuomioistuimelta. Venäläinen tapa on maksaa kiltisti pois langetetut sakot, mutta käytäntö ei silti välttämättä muutu miksikään. Lähteekö ajattelu siitä, että kun sakot on maksettu, niin asia on kunnossa?

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmisoikeus, Venäjä, demokratia, EU, suurvalta