Kirstunvartija Kamreerille lääkettä

Torstai 14.3.2013 klo 11:41 - Harri Lindell

Diabeteshoitajien puuttuminen Helsingin kaupungista on suuri epäkohta, joka aiheuttaa kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin potilaille.

Diabeteksessa on kysymys sairaudesta, jonka hoito vaatii erityistä paneutumista paitsi potilaalta myös hoitohenkilökunnalta. Tauti altistaa huonosti hoidettuna mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, kalliista dialyysihoidosta puhumattakaan.

Diabeteshoitajien virkojen perustaminen on otettava huomioon tulevassa budjetissa. Hoitajien palkkakulut tulevat kaupungille takaisin nopeasti vähentyvinä diabeetikkojen sairaudenhoitokuluina. Hyvällä hoidolla diabeetikko pystyy olemaan pidempään työelämässä ja myös maksamaan yhteiskunnalle veroja. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta, kun ajatellaan diabetespotilaita.

Tulevasta budjetista on ensin löydettävä nämä palkkarahat, mutta sitten sijoitettu pääoma tulee muutaman vuoden viiveellä kaupungin kirstuun takaisin. Kaikki voivat taas paremmin, diabeetikot, työnantajat ja kaupungin kirstunvartija Kamreerikin.

Verotuloja enemmän ja sairaskuluja vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotulot, sairaskulut, diabetes, diabeteshoitaja, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset, budjetti, dialyysi, sydän- ja verisuonisairaudet

Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset vaakalaudalla

Lauantai 9.3.2013 klo 17:51 - Harri Lindell

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kokonaispalkan tarkistaminen 1.1.2013. Asia saatiin uudelleen käsiteltäväksi 11.3.2013 kaupunginhallitukseen. Toivottavasti järjen valo voittaa ja ylisuuret palkankorotukset joko perutaan tai asia tuodaan valtuuston käsittelyyn. Tulevat kaupungin budjettineuvottelut, joissa haetaan säästöjä, ovat vaikeat ja maanantaina hallituksessa pitäisi aloittaa jo säästötalkoot. Tuhlailu johtajien palkkoihin ei ole oikea signaali ja esimerkki kansalaisille, joilta odotetaan nyt vyön kiristämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, palkankorotus, perussuomalainen, Harri Lindell, budjetti, säästötalkoot, johtajat, palkat

Harmaita pilviä kuntien budjettitaivaalla

Perjantai 15.2.2013 klo 13:58 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin budjetissa lähtökohta valitettavasti on se, että bkt-kasvu on vain 1% luokkaa ja valtion osuuksien kasvu jää 1,5% tietämille. Yhteisöverojen tuottoa on vaikea ennustaa täsmällisesti maassamme yhä syvenevän laman aikana, joka tietenkin vaikeuttaa kuntien budjettien tekemistä.    

Harmaana pilvenä EU:n taivaalla ovat lainojen takaajien maksuvaatimukset. Suomen EU-seikkailusta on seurauksena pelko, että velkaisille jäsenmaille annetut vakuudet realisoituisivat tulevana vuonna antajien maksettavaksi.  Nyt on tosiasiat tunnustettava kaikissa kunnissa näinä päivinä, jolloin laaditan kuntien budjetteja:  mikäli Suomi maksaa vakuuksia, sen on otettava lisää velkaa, joka vaikuttaa maamme AAA-luottoluokitukseen, joka taas vaikuttaa valtion osuuksiin kunnille laskevasti. Tämä riski on tiedostettava myös tätä budjettia tehtäessä. Tukevan lisäbudjetin tekeminen on tällöin väistämätöntä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti, lama, bkt-kasvu, EU, AAA-luottoluokitus, Suomi

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit