Suomen ja Helsingin tie kohti hiiletöntä tulevaisuutta

Tiistai 22.3.2016 - Harri Lindell

Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan mukana hiilidioksidipäästöjen ilmastotalkoissa. Helsinki on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kaavaillaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tämä tuntuu hölmöläisten yritykseltä kantaa valoa pussissa sisälle pimeään huoneeseen, jossa ei ole ikkunoita.

Aurinko- ja tuulivoimasta ei ole taloudelliseen energian tuottamiseen. Ne ovat kalliita tuotantomuotoja ja olisivat myös kannattamattomia, jollei valtio tukisi niitä runsaalla kädellä. Tunnetustihan Suomessa ei aurinko paista juuri ollenkaan talvella, jolloin energian tarve on maassamme suurimmillaan, Pohjois-Suomen kaamosajasta puhumattakaan, siellä ollaan kokonaan ilman auringonsäteitä pitkä aika talvella.

Kotimaisilla energialähteillä eurot kotimaahan

Maalämpö ja biomassan käyttö ovat energianlähteinä jo paljon järkevämpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden lisääminen niin lämmön- kuin sähköntuotannossa on järkevää energiataloutta. Näillä on myös työllistävä vaikutus. Eurot jäävät kotimaahan kiertämään, eivätkä mene ulkomaalaisten kivihiili- ja öljykauppiaiden pohjattomiin taskuihin.

Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä. Onhan myös turve kotimainen polttoaine, jolla on myös hyvin suuri työllistävä vaikutus, hyvä piristysruiske työttömyydessä kituvalle maamme taloudelle.

Hakkeella ja turpeella on kuljetusten kautta myös saastuttava vaikutus niitä vastustavien mielestä. Molempien vaihtoehtojen osalta hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Työllistävä vaikutus on iso myös kituvalle suomalaiselle kuljetusalalle. Nykyaikaiset kuorma-autot ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia. 

Helsingillä ohjaava vaikutus koko Suomeen

Helsingin energia, HELEN valmistelee päättäjille kahta vaihtoehtoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin kivihiilestä pitäisi luopua kokonaan seuraavan 10 vuoden aikana. Toisessa vaihtoehdossa kivihiiltä tupruteltaisiin vuoden 2025 toiselle puoliskolle asti.

Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi pitää kuitenkin olla kolmas vaihtoehto, joka muodostuisi suomalaisten polttoaineiden, maalämmön ja  biomassaenergian käytölle. Helsingin päätöksillä on vahvasti ohjaava vaikutus koko Suomen energiaratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä on se, kun Helsinki käyttää tällä hetkellä 5-7 prosenttia pellettiä, mikä vastaa kolmannesta koko Suomen pellettituotannosta. 

Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energia, kotimainen, aurinkovoima, tuulivoima, hiilidioksidipäästöt, ilmastotalkoot, kivihiili, hiilivoimala, aurinkovoima

Lihavat vuodet ovat takanapäin

Lauantai 27.10.2012 klo 14:00 - Harri Lindell

Monesti ollaan heti karvat pystyssä kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä kunnissa. Annetaan kuva, että se olisi jotenkin moraalisesti ja eettisesti epäilyttävää, mutta tosiasia on, että kunnat itse tekevät omat päätöksensä valtuustoissaan. Yksityistäminen on varteenotettava vaihtoehto, kun haetaan säästöjä. Monopoliasema yksityissektorilla ei kuitenkaan pitemmän päälle tuo kaivattuja säästöjä, vaan se voi olla hyvä vaihtoehto ja lisä palveluiden tuottamiseen kunnan alueella.

Uusilla valituilla kunnanvaltuutetuilla on edessään tarkan euron ajat. Säästöjä pitää jakaa, lihavat vuodet ovat takanapäin niin kunnilla kuin myös valtiolla, joka painiskelee jatkuvan velkaantumisen kourissa samaan aikaan kun perusenergian tuotanto laahaa Suomessa pahasti jäljessä ja yritysten tarvitsema halpa energia kallistuu päivä päivältä.

Seitsemän ydinvoimalan strategialla edetään

Kunnat ovat verotuottojen suhteen riippuvaisia kunnan alueella toimivasta teollisuuslaitoksesta. Valitettavasti teollisuustuotannon kannattavuus on pitkälti kiinni halvasta energiasta, josta päättää Suomen istuva hallitus ja loppupeleissä eduskunta.

Suomessa toimii neljä ydinvoimalaa, yksi on pahasti aikataulustaan jäljessä ja kahdelle uudelle on annettu rakennuslupa. Rakennusluvat ovat sidoksissa luvan yhteydessä päätettyihin paikkakuntiin ja laitetoimittajiin. Näitä elementtejä ei voida myönnetyn luvan puitteissa muuttaa. Menemme eteenpäin seitsemän ydinvoimalan strategialla.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla 33 prosenttia energiasta, tavoitteena on 38 prosentin tuotanto. Olemme Euroopassa hyvänä kakkosena uusiutuvan energian käytössä.

Hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä 

Sähköä voidaan tuottaa kivihiilellä ja turpeella. Turvetuotanto myös työllistää ja sen kotimaisuusaste on hyvä asia. Kuitenkin kivihiilellä ja turpeella tuotettuna sähkön hinta lähtee nousuun verrattaessa ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Emme myöskään tuolloin saavuta päästötavoitteitamme.

Turpeen tuotantoa on nyt maassamme käynnissä viidelläsadalla työmaalla. Tuotanto on ilmasto-olosuhteille haavoittuvainen ja riippuu kesän poutapäivistä. Pyrimme irti kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä juuri päästötavoitteiden mukaisesti. Hinta on myös yhtenä kriteerinä.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistäminen, monopoliasema, hiili, verotuotto, turve, kivihiili, päästöt, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, yksityissektori, ydinvoimala,