Yhdistystoimintaa vai yritystoimintaa?

Keskiviikko 5.4.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Markkinaneutraalisuus vaikuttaa yhdistystoimintaan siinä missä yritystoimintaankin. Monet yhdistykset ovat eriyttäneet yritystoimintansa muusta toiminnastaan ja maksavat veronsa kuten kuuluukin. Nämä yhdistykset eivät sekoita yritystoiminnan periaatteita niin pahasti kuin jos pitäisivät kaiken toimintansa yhdistystoimintana markkinoilla kilpaillessaan. Yhdistystoimintaa ei sido kilpailulainsäädäntö esimerkiksi hankintojen suhteen.

Sisämarkkinasääntely lähtee mielestäni siitä, ettei järjestöillä ole eikä saa olla erityisasemaa yrityksiin verrattuna. Järjestötoiminnan tulisi olla voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Muutoin alalla toimivat pienet yritykset, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa, ajautuvat epäterveen kilpailun johdosta helposti konkurssiin ja joutuvat lopettamaan toimintansa.

Lainsäädäntö terveiden yhdistysten normaalitoiminnasta ja yritystoiminnasta olisi saatava mahdollisimman selkeäksi ja nopeasti käytäntöön. Kaiken tämän lisäksi RAY:n antama tuki muuhun kuin yleishyödylliseen järjestötoimintaan on herättänyt huolestumista järjestöissä. Pelkästään vaalirahaan liittyvästä skandaalista ei ole kysymys, vaan myös niistä periaatteista, joilla RAY:n tukia myönnetään.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas / kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhdistys, järjestötoiminta, yrittäminen, sisämarkkinat, kilpailulainsäädäntö, yleishyödyllinen, kilpailu, RAY, Harri Lindell, Terve Helsinki, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Kaikkea toimintaa halutaan verottaa

Lauantai 1.4.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Suomea sanotaan yhdistysten luvatuksi maaksi. Järjestötoiminta on hyvää kansalaistoimintaa ja osa maamme palveluinfrastruktuuria. Tulevaisuus vain alkaa näyttää hyvin synkältä järjestöjen kannalta.

Tuntuu siltä, että talouden kiristyessä maassamme halutaan verottaa kaikkea mikä vähänkin liikkuu ja toimii. Onko tämä nyt sitä kokoomuslaista yhteiskuntapolitiikkaa vai Vanhasen jakovaraa?

Mikä on yleishyödyllistä järjestötoimintaa, varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella? Rajanveto on hyvin vaikeaa ja tapauskohtaista. Sosiaalipalveluista tuotetaan maassamme järjestöjen kautta 20 prosenttia ja terveyspalveluista viisi prosenttia, joten mistään pikku näpertelystä ei ole kysymys. Kansalaisten toteuttama järjestötoiminta nähdään helposti osana julkista sektoria, mutta samanaikaisesti osana elinkeinoelämää. EU on luvannut määritellä Suomen puolesta, mikä on yleishyödyllistä toimintaa, mutta mitään ohjetta sieltä ei ole kuitenkaan saatu. Monet muut unionin maat olivat viisaita EU:n liittymissopimuksia laatiessaan rajatessaan nämä asiat oman maansa päätöksenteon piiriin kuuluviksi.

Yritystoiminta voi olla myös osana yhdistystoimintaa, esimerkiksi siivoustoimintaa, jolloin avustuksia saava yhdistys pystyy tuottamaan siivouspalvelun muutamalla eurolla tunnissa. Yritys joka on joutunut investoimaan ja palkkaamaan työntekijän ei tietenkään pysty kilpailemaan yhdistyksen kanssa samalla viivalla. Yritys huomaa sijoittaneensa paljon rahaa yritystoimintaan ja yhdistyksen polkeneen markkinahinnan naurettavan alas.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, yritystoiminta, kansalaisjärjestö, järjestötoiminta, Terve Helsinki, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas,