Kysymys Östersundomin tulevaisuudesta

Lauantai 18.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Kyselytunnin kysymys

Kannattaako Östersundomin alueelle rakentaa kokonaista uutta kaupunkia? Alue on kaukana keskustasta. Metro on suunnattoman kallis.

Varoja ei pidä tuhlata vahingolliseen, keskittävään metropolitiikkaan, jolla Helsingin seudulle pyritään haalimaan satojatuhansia uusia asukkaita Suomen maakunnista ja ulkomailta.

Helsingin asuntorakentamista on suunnattava ohjelmamme mukaisesti ensisijaisesti kantakaupungin täydennysrakentamiseen mm. muuttamalla liike- ja ullakkotiloja asumiskäyttöön. Asuntoja on rakennettava etupäässä hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä oleviin kaupunginosiin. Tätä Östersundom ei todellakaan ole.

Mitä kaupunki aikoo tehdä vahingollisen ja erittäin kalliiksi kaavaillun asuntotuotannon pysäyttämiseksi Östersundomin osalta sekä joukkoliikenteen rakentamisen suhteen alueelle?

 

Terve Helsinki -ryhmän puheenjohtaja,

kaupunginvaltuutettu Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Östersundom, kaupunkirakentaminen, joukkoliikenne, terve helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Miljoonakaupunki Helsinki on pelkkä illuusio

Sunnuntai 5.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin päättäjien asumispolitiikan lähtökohtana ei saa olla se toive, että Helsinki kasvaa lähiaikoina miljoonakaupungiksi. Helsingin ja pääkaupunkiseudun paisuminen hallitsemattomasti kohottaa niin asumisen kuin muidenkin palveluiden hintaa. Lisäksi koko pääkaupunkiseudulle muodostuu väistämättä levottomuutta ja turvattomuutta, jos alueella asuu liian paljon ihmisiä. Joukkoon mahtuu aina niitäkin, jotka eivät kunnioita lainsäädäntöä, saati muita ihmisiä. 

Virkamies- ja politiikkatahot saattavat kuitenkin luoda illuusiota, jossa haaveillaan jopa 250 000 uuden asukkaan muuttavan lähitulevaisuudessa Helsingin alueelle. Kun tätä illuusiota aletaan pitää täytenä totena, ryhdytään  sen perusteella tekemään kaava- ja investointipäätöksiä. Illuusio on muuttunut tuolloin todeksi ja se ruokkii itse itseään. Illuusio alkaa paisua kuin pullataikina, joka kypsyessään alkaa tuntua todelta pääkaupunkiseudun virkamiehille ja politiikoille.

Tämä ei ole järkevää politiikkaa, koska tässä mallissa pääkaupunkiseudun elinkustannukset ovat entistä korkeammat ja monenlaisia ongelmia syntyy ratkottavaksi.

Parempaa politiikkaa syntyisi pyrkimyksellä pitää koko Suomi tasaisesti asuttuna sekä säilyttämällä työpaikat/yritykset myös hajautettuna kautta koko Suomen. 

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, miljoonkaupunki, asumispolitiikka, Harri Lindell, kuntavaaliehdokas

Kelpaisiko pienempi kenties

Perjantai 6.9.2013 klo 19:16 - Harri Lindell

Monet kertovat miten yrittäjäystävällinen kaupunki Helsinki on. Tänne kaivataan yrityksiä investoimaan ja työllistämään pysyvästi. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Menetimme Helsingistä uusia pysyviä työpaikkoja valtuuston niukalla enemmistöllä 100 henkilötyövuoden edestä.

 

Valmistuttuaan kongressihotellin 33 kerroksen 380 korkean tason huonetta olisi asuttanut keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ympäri maailmaa. Nämä ihmiset olisivat kuluttaneet keskimääräistä kaupungissa vierailevaa turistia kohden huomattavasti enemmän.

 

Kaupungilla ei olisi ollut taloudellista riskiä vaan ainoastaan voitettavaa tässä hankkeessa. Pelkästään maanvuokratuloina hotellihanke olisi tuottanut kaupungille 800- 900 000 euroa vuodessa.

 

Kaikesta voimme ottaa opiksi, ettei äänestäjien tarvitse sitä tehdä yhä pahenevan työttömyyden aikana seuraavissa kunnallisvaaleissa edustajia kaupungin parhaaksi valittaessa.

 

Kun tulevaisuudessa joku tarjoaa pienempää, vaikka 16-kerroksista kongressihotellia rakennettavaksi kaupunkiimme, emme enää ole yrittäjiä kohtaan epäystävällinen kaupunki, vaan otamme edes tuon suuren sahan verran työpaikkoja vastaan, kun nyt sellutehtaan verran ei kelvannut. Maasta se pienikin rakennus ponnistaa ylöspäin, vaikka ei stadionin tornin korkeutta tavoita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunki, pääkaupunki, yrittäjä, kongressihotelli, turisti, työttömyys, äänestäjä, stadion

Keskustakirjaston lopullinen hinta 150-200milj.

Torstai 29.8.2013 klo 18:25 - Harri Lindell

Helsingin keskustakirjastohanke on kustannusriskialtis ja voi tulla yllättävänkin kalliiksi veronmaksajille. Puurakentaminen näin isossa mittakaavassa on valtava riski rakentajalle ja voi osoittautua myös Akilleen kantapääksi. Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne on koko ajan huononemaan päin. Taloutemme ei kestä suunniteltua investointitahtia, jonka yhtenä osana olisi keskustakirjasto. Päättäjänä en lähtisi investoimaan kirjastoon, vaan katson että paljon tarpeellisempiakin rahareikiä kaupungissamme on jo tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa.                                                            

Toisena suurena epävarmuutena on maailmantalouden surkea tilanne, jonka seurauksena Suomen talouden madonluvut heikkenevät päivä päivältä. Maamme luottoluokitus on vaarassa pudota kolmen AAA:n luokituksesta alaspäin.  Tämä on seurausta maamme EU-seikkailusta, joka tuo veronmaksajille velkataakan, jota se ei pysty kunnialla enää kantamaan. Tämä taas merkitsee korkojen nousua, niin valtion kuin pääkaupunkimme Helsingin osalta. Tästä varoittelin jo valtuustokauteni ensimmäisissä puheissa, jotka pidin Helsingin kaupungin valtuustosalissa vuonna 2012. Peruspalveluiden tarjonta on tuolloin vaarassa, ja tätä kehitystä en voi kannattaa. Keskustakirjastohanke on mielestäni erittäin hyvä, mutta talouden epävarmana aikana sitä ei voida toteuttaa. Todellinen kustannustaso hankkeelle tulisi asettumaan 150- 200 miljoonan tietämille, joka on mielestäni aivan liian suuri hinta siitä hienosta puurakennuksesta, joka olisi musiikkitalon parina kaunistamassa kaupunkiamme.

Harri Lindell

Perussuomalaiset

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjasto, helsinki, kustannusriski, kaupunki, luottoluokitus, AAA, EU, peruspalvelut, valtuusto, peruspalvelu

Guggenheimin valmistelu ei kestä päivänvaloa

Perjantai 16.8.2013 klo 17:46 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin päättäjien selän takana kävi kova kuhina huhtikuussa 2013. Aiheena oli, mikäs muukaan kuin surullisen kuuluisa Guggenheim. Kyseessä oli kaksi suunnilleen samaan aikaan tehtyä matkaa, joiden ohjelma meni osittain päällekkäin. Toinen niistä oli apulaiskaupunginjohtaja Penttilän johtaman kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen delegaation matka 16.-21.4.2013 ja toinen apulaiskaupunginjohtaja Viljasen ja erityisasiantuntija Anderssonin matka 17.-21.4.2013. Veronmaksajien rahaa paloi kymmeniä tuhansia euroja. Pidän valmistelua tökerönä ja huonona hallintotapana. Avoimuuden periaatteita hankkeen valmistelu ei ainakaan täytä. Poliittinen johto pidettiin pimennossa, ainakaan perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ollut tietoinen moisesta.  Ihmetystä herättää myös se, miksi pienestä Helsingistä pitää lähteä miljoonakaupunkiin etsimään vaikutteita. Matkalla vierailtiin mm. Guggenheim museossa ja säätiössä, Metropolitan taidemuseossa, modernin taiteen museossa ja Brooklynin musiikkiakatemiassa.

 

Rahaletkut johtavat Guggenheim-säätiön sammioon

Guggenheim-säätiö vakuuttelee hankkeen loistavaa tulevaisuutta ja suuria tuottoja. Mikäli näin olisi, miksi säätiö toistuvasti käy toisten kukkaroilla: valtion, yksityisten ja tietenkin Helsingin kaupungin. Investointi ei ole kertaluonteinen, vaan siihen on rakennettu jatkuvan lypsykoneen letkut jotka johtavat säätiön omaan, yhä paisuvaan rahasammioon. Kaupunki ja valtio ovat ankaralla säästökuurilla ja ottavat yhä kiihtyvällä tahdilla lisää lainaa pitääkseen yllä palveluverkostonsa. Jätti-investointi museoon näinä aikoina on aivan väärä tapa hoitaa vastuullista talouspolitiikkaa kaupungissamme. Sijoitetaan ennemmin veronmaksajien rahat siten, että ne hyödyntävät kaikkien tarpeita niin koulu-, sosiaali- kuin terveydenhuollon puolellakin.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, kaupunki, Helsinki, politiikka, moderni taide, taidemuseo, musiikkiakatemia, museo, talouspolitiikka, Harri Lindell, perussuomalainen

Kuntaliitos ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia

Perjantai 19.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Toronton metropolihallinnon uudistaminen kuntaliitoksen avulla epäonnistui. Jos Suomen pääkaupunkiseudulla otettaisiin mallia sieltä, niin tulisi meilläkin käymään. En usko, että liitos kykenisi ratkaisemaan koko metropolialueen ongelmia, joita ovat esimerkiksi yhteiset liikenne- ja maankäyttöratkaisut sekä vesi- ja jätevesipalvelut. Myöskään tavoiteltuja kustannussäästöjä ei tulla saavuttamaan, sillä siirtymävaiheen ja uuden hallinnon perustamisen kustannukset tulevat olemaan korkeat. Myös palkkojen ja palvelujen harmonisointi liitoksen jälkeen tulee lisäämään kustannuksia.    

Demokratia karkaisi kansalaisista kauemmaksi

Paikallisdemokratian toimivuus heikkenisi, kun päätöksenteko siirtyisi kauemmas helsinkiläisistä. Nytkin on nostettu esille, pitäisikö Helsingissä olla osakaupungin valtuustoja, joilla olisi todellista valtaa keskustelukerhomaisuuden sijasta ja rahaa toteuttaa kaupunginosavaltuustojen tekemiä päätöksiä. Näin päätöksenteko tulisi lähemmäksi kansalaisia.

Asialla on puolensa ja puolensa, mutta ajatuksena se on päinvastainen nyt esitetyn metropolimallin kanssa. Metropolialuemallissa päätöksenteko karkaisi yhä etäämmäksi kansalaisista. Veroasteet kaupungeissa voisivat laskea hieman, palvelutaso yhtenäistyisi ja saatavuus paranisi ainakin muualla kuin Helsingin alueella, joka jo itsessään on tiivis palvelutasojen paketti.

Selvitystyö on kesken ja seuraavan kaupunginvaltuuston pureksittavaksi tulee muutama eri vaihtoehto toteuttaa parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toivon saavani näistä tulevista selvityksistä parhaan mahdollisen tiedon, jonka pohjalta päätöksentekoni olisi jokaisen helsinkiläisen asukkaan edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toronto, metropoli, hallinto, kuntaliitos, pääkaupunkiseudulla, demokratia, päätöksenteko, kaupunginvaltuusto, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Helsinki helsinkiläisiä varten

Lauantai 6.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Kaupunki ei ole olemassa itseään vaan kuntalaisia varten, olivat kuntalaisen tarpeet sitten perus- ja lähipalveluiden saamista, turvallisuuden tunnetta tai itsensä kehittämistä henkisesti tai ruumiillisesti. Helsingillä pitää olla riittävät voimavarat palveluiden tuottamiseen. Näin luomme kaikille hyvinvointia ja viihtyvyyttä kaupungissamme.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunki, kuntalaiset, peruspalvelut

Helsinki ei saa ampua omaan jalkaansa

Torstai 4.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Elämme myllerrysten aikaa suomalaisissa suuryrityksissä. Samojen myllerrysten kouriin ovat joutuneet myös kaupungit, instituutiot ja valtionyhtiöt, kuten Puolustusvoimat, VR, Finnair tai Itella. Henkilöstöä saneerataan ja työtehtäviä sopeutetaan. Kansankielellä sanottuna potkuja monille ja lopuille lisää töitä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunki, valtionyhtiö, peruspalvelut