Uskonnollinen rakennemuutos ravistelee yhteiskuntaa

Tiistai 4.4.2017 klo 20:43 - Harri Lindell

Joka neljäs suomalainen ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä luku on hätkähdyttävä ja pistää kristinuskoa kannattavan hiljaiseksi. Uskonnottomien osuus kasvaa yhä kiihtyvällä vauhtia. Vuonna 2006 kasvoi uskonnottomien osuus peräti 10 %, tätä ennen kokonaisen vuosikymmenen aikana kasvu oli vain 3 %.

Tilastollisesti siis kirkosta eronnutta sanotaan uskonnottomaksi. Uskonnottomuus ei kuitenkaan aina tarkoita samaa kuin ateismi, vaan käytännössä kirkkoon kuulumatonkin voi olla hyvin harras ihminen, jonka arvomaailma on vankasti kohdallaan.

Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan myös noin viidennes väestöstä pitää itseään henkisenä mutta ei uskonnollisena, neljännes uskonnollisena.

Kun tarkastellaan yleisellä tasolla ihmisten muuttuneita käsityksiä uskontoa kohtaan, yksilökeskeinen, maallistunut suuntaus saa ihmiset hakeutumaan kohti muita kuin kirkon oppeja. Kirkon itselleen vieraaksi kokevat etsivät vastauksia uushenkisyydestä mieluummin kuin uskonnollisuudesta.

Mikä selittää tämän nykyajan ilmiön? Johtuuko se siitä, että lapsia kastetaan yhä vähemmän, vai onko ilmiö laitettava kirkosta eroamisen syyksi? Vaikuttaako asiaan yhä lisääntyvä maahanmuutto, jonka myötä Suomeen on tullut virtauksia muista uskonnoista? Onko sittenkin juuri tämä uushenkisyys vienyt kiinnostuksen hengellisyyttä kohtaan?

Uskonnottomuutta ei käsitellä julkisuudessa oikein

Julkisuudessa ei uskonnottomuutta silti käsitellä oikealla tavalla, vaan kirkosta ja sen tilastoista käsin. Uutisointi on silloin yksipuolista ja tilastollinen ”uskonnottomuus” nähdään vain kielteisenä asiana. Jokainen kirkosta eronnut näkyy tietenkin menetyksenä kirkon jäsenmäärässä. Tätä ilmiötä mediassa käsitellään lähinnä vain uskonnottomuutena eikä pohdita syitä ja seurauksia.

Kirkon jäsenmäärään vaikuttaa myös syntyvyys ja sitä kautta kastettujen lasten määrä. Syntyvyys on maassamme pikemminkin laskussa, vaikka kokonaisväkiluku kasvaa. Kasvu on lähinnä rajojen ulkopuolisen muuton ansiota. Maassamme on lainsäädännön kautta varmistettu kaikille uskonnonvapaus, mikä on mielestäni hyvä asia, vaikka itse olenkin kristitty. Maahanmuutto ei ole aina kielteistä, josta hyvänä esimerkkinä voidaan mainita katolinen kirkko, johon kuuluu nyt noin 15 000 jäsentä, kun tämä luku oli 2000-luvun alussa vain puolet tästä.

Perinteinen luterilainen uskontomme on kuitenkin tilastoista ja spekuloinnista huolimatta hyvin monitahoisen rakennemuutoksen kourissa, jossa sen perustukset punnitaan ja ravistellaan


Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki -listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uskonto, uskonnottomuus, kirkko, luterilainen, katolinen, uskonnollinen, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, 600

Kampin kappeli on riski-investointi

Tiistai 9.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupunki maksaa kirkolle vuokraa Kampin kappelin tiloista, jotka tulivat maksamaan kirkolle seitsemän miljoonaa euroa. Aikana, jolloin kirkko joutuu rahapulan vuoksi sulkemaan ja myymään jo olemassa olevia rakennuksiaan pidän investointia riskinä, vaikka tontti onkin erittäin edullinen Helsingin kaupungilta vuokrattuna.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kamppi, kappeli, kirkko,

Kampin kappeli jakaa mielipiteet

Tiistai 2.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsingin Kampin kappeli herättää vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Kyseessä on paikka, jossa on mahdollista saada sekä Suomen luterilaisen kirkon hengellisiä palveluja että Helsingin kaupungin sosiaalipalveluja. Hankkeen takana on seurakuntayhtymä. Sosiaaliviraston työntekijöiltä ei saa rukouspalvelua tai muita hengelliseen työhön liittyviä palveluita, kuten ei tietysti päivystäviltä papeiltakaan saa sosiaalipuolen palveluita.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kamppi, kappeli, kirkko,