Vuokratuet ovat haluttu rosvouksen kohde

Tiistai 21.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Vuokra-asumisen tuet pitävät vuokratason korkealla suurissa kaupungeissa. Yhteiskunta maksaa valtion ja kaupunkien kautta, kunhan muistaa pitää asuntojen saatavuuden riittävän alhaisena. Asuntokuplan taustalla on suuri raha, jota pyörittävät kasvottomat ahneet tahot, joiden laillistettuun rosvoamiseen ei haluta tai osata puuttua. Kannatan ehdottomasti vähävaraisille suunnattuja tukia, mutta rikkaiden ihmisten tekemä vuokrakeinottelu tukien avulla pitää saada kuriin. 

Asuntotuotantoa pitää lisätä ja rakentamiseen liittyviä esteitä on vähennettävä. Tämä mahdollistaisi edullisten asuntojen tuotannon maassamme ja poistaisi kasvottomien pääomatahojen laillistetun rosvoamisen kuntien ja valtion rahakirstuista.

Meillä Helsingissä on liian vähän rakennusliikkeitä jotka aidosti kilpailisivat pienten asuntojen tuotannosta hinnalla. On järkevämpää tehdä liian vähän asuntoja ja ottaa niistä reilu voitto. Ymmärrän tämän ajattelun ja tavan ansaita hyvin. Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnan taholta reilua eikä sallittua. Yhteiskunnan tukien kautta valuu valtavia summia rakennuttajille, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen vääristyneeseen tukijärjestelmään.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokratuki, asuntotuotanto, rakennusliike, asuntopula, vuokrankorotus, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas, pormestariehdokas

Yksiöillä rahastetaan häikäilemättömästi

Keskiviikko 15.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin asuntotuotanto laahaa taas kerran pahasti jäljessä tavoitteista. Varsinkin pienistä asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat karanneet monen vähävaraisen ja opiskelijoiden tavoittamattomiin. Jatkuvalla asuntopulalla suojellaan pääomatahojen tavoitetta vuokrien jatkuvasta noususta.

Asuntojen omistajat nostavat vuokrat hyvin korkealle tietäen saavansa asunnon vuokrauksesta sievoisia summia erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Itsekin kävin viisi vuotta sitten katsomassa yhdelle tuttavalleni vuokra-asuntoa, jossa oli pinta-alaa 19 neliötä. Asunto oli huonossa kunnossa, mutta vuokra silti lähes 800 euroa. Vuokraaja sanoi suoraan, että asunto on tarkoitettu sellaiselle vuokraajalle, joka saa joltakin taholta tukia eli valtio tai kaupunki maksaa suurimman osan vuokrasta. Ei siis sellaiselle, joka ansaitsee elantonsa omalla työllään. 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, vähävaraiset, opiskelijat, vuokrankorotus, vuokratuki, yksiö

Kiinteistöveron korotus aktivoi rakentamaan.

Keskiviikko 25.9.2013 klo 21:47 - Harri Lindell

Valtuustoaloite 25.09 2013

Helsingin kaupungin alueella vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kohtuuttoman paljon muuhun maahan verrattuna.

Syynä tähän on tarjonnan ja kysynnän epätasapaino. Kysyntää olisi huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla. Tilanne pahenee vuosi vuodelta, koska Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä asumaan (noin 10 000 per vuosi).

Asuntopulan vuoksi myöskään yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa riittävästi, mikä taas vaikuttaa kaupungin verotuloihin sekä työttömyyden laskuun negatiivisesti.

Asuntotuotannon tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu 5500, mutta se jää tavoitteestaan noin 50 %. Asuntojonoissa on hakijoita noin 20 000 luokkaa, kun samanaikaisesti tyhjillään olevia asuntoja on kaupungissa saman verran.

Esitämme, että kaupungissa alettaisiin verottaa tyhjillään olevia asuntoja huomattavasti rankemmalla kädellä kuin asuttuja asuntoja tällä hetkellä verotetaan. Välttyäkseen korotetulta kiinteistöverolta asunnon omistajan olisi vuokrattava asunto toistaiseksi olevalla vuokrasopimuksella. Lisäksi on oltava todennettavissa, että vuokralainen asuu asunnossa. Rankempi verotus koskisi myös rakentamattomia tontteja, joita alettaisiin verottaa kovemmin 3 vuoden kuluttua ostohetkestä, jos rakennustoimenpiteitä ei ole aloitettu tontilla.

Keskimääräistä isompien asuntotonttien jo olemassa olevien kiinteistöjen verotusta tulisi myös muuttaa kiristyvästi, jos tontin rakennustehokkuus on huono. Edellä mainitut veronkorotukset tulisivat voimaan olemassa olevien lainsäädännön määräysten sallimissa rajoissa.

Näistä verotuksen kiristämisistä tuleva rahavirta pitäisi korvamerkitä käytettäväksi kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

  

Helsingissä 25.9 2013                           Harri Lindell

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntopula, tontti, rakentaminen, vuokra, omistusasunto, verotus, kiinteistövero, veronkorotus, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen

Yksi prosentti koroissa on miljardi euroa

Keskiviikko 29.5.2013 klo 20:29 - Harri Lindell

Espanjassa elettiin yli varojen ja nyt on kansantaloudessa kivulias supistusten aika. Hyvänä aikana asuntolainojen korot olivat alhaalla ja asuntolainojen ottaneille annettiin suuria verohelpotuksia. Tämä on nyt kostautunut karvaasti korkean koron ja työttömyyden aikana. Nyt maan ottama lainojen korko on kivunnut huippulukemiin. Espanja joutuu maksamaan nykyisin korkoa 4,5 % verran entisen 0,5 %:n sijasta. Ottamastaan velasta 45 %:lla se ostaa omia valtion velkakirjoja, joilla se pyrkii rahoittamaan ja elvyttämään kituvaa talouttaan.  Maan onneksi 45 % velasta on kotimaista velkaa.  Yhden prosentin koron nousu merkitsee miljardin lisäkustannusta.

Espanjassa 800 000 asuntoa odottaa asukkaita

Espanjan asuntojen hinnan odotetaan putoavan vielä 20 prosenttia. Maassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia, työttömyyden seurauksena kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Ne ovat nyt roskapankkien omistuksessa, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %, joka ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myynti hintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta roskapankeista uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamuksesta maan talouden hoitoon on kysymys maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava. Luottamuksen palautuessa varakkaat ulkomaalaiset ja sijoitusyhtiöt sijoittavat maahan. Pankit sekä varsinkin eläkeläiset sijoittavat asuntoihin. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he noin 10 % kauppasummasta välityspalkkiota ja suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, korot, miljardi, perussuomalaiset, Harri Lindell

Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset vaakalaudalla

Lauantai 9.3.2013 klo 17:51 - Harri Lindell

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kokonaispalkan tarkistaminen 1.1.2013. Asia saatiin uudelleen käsiteltäväksi 11.3.2013 kaupunginhallitukseen. Toivottavasti järjen valo voittaa ja ylisuuret palkankorotukset joko perutaan tai asia tuodaan valtuuston käsittelyyn. Tulevat kaupungin budjettineuvottelut, joissa haetaan säästöjä, ovat vaikeat ja maanantaina hallituksessa pitäisi aloittaa jo säästötalkoot. Tuhlailu johtajien palkkoihin ei ole oikea signaali ja esimerkki kansalaisille, joilta odotetaan nyt vyön kiristämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, palkankorotus, perussuomalainen, Harri Lindell, budjetti, säästötalkoot, johtajat, palkat

Palkankorotus uudelleen käsittelyyn

Perjantai 4.1.2013 - Harri Lindell

Presidentti Sauli Niinistö näytti oikeaa tietä pyytäessään alentamaan omaa verotonta vuosipalkkiotaan. Kunnioitan tuota päätöstä ja toivon, että se menee toteutukseen asti eikä mikään byrokratian pykälä estä hyviä aikeita.

Sen sijaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei ainakaan vielä ole julkisesti kertonut palkkansa alentamisesta vapaaehtoisesti. Hän otti juuri vastaan reilun 6 prosentin  palkankorotuksen, joka merkitsee 900 euron korotusta. Kuukausipalkaksi jää noin 15300 euroa, muiden etujen lisäksi.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaiset yrittivät parhaansa mukaan vastustaa palkankorotusta taloudellisesti tiukkana aikana, jolloin vyötä joudutaan kiristämään monella eri hallintokunnan alueella. Tienaahan Helsingin kaupunginjohtaja nyt enemmän kuin New Yorkin ja Lontoon pormestarit, jotka sentään ovat miljoonakaupunkien viroissa.

Kaupunginjohtajan ainoa kunniallinen poliittinen teko tässä asiassa olisi nyt itse vapaaehtoisesti alentaa palkkaansa samassa suhteessa kuin kokoomuksen mandaatilla presidentiksi noussut puoluetoverikin teki.

Olin itse asiaa käsiteltäessä omassa ryhmässäni vahvasti sitä mieltä, että asia pitää tuoda valtuuston käsittelyyn tammikuussa, jotta uudet ja vanhat valtuutetut voivat näyttää äänestäjilleen minkälaista moraalia he kannattavat taloudellisesti huonona aikana, jolloin ihmisten köyhyys lisääntyy. Tavallisen väestön taloudellista taustaa vasten tämä palkankorotusasia saa valtavat mittasuhteet ja on kansantaloudellisesti ja moraalisesti merkittävä. Korkeapalkkaisia johtajia on maassamme paljon.

Asian tuominen valtuuston päätettäväksi ei olisi mielestäni vieläkään myöhäistä. Tulen selvittämään yhdessä ryhmäni ja kaupungin virkamiesten kanssa, onko tämä mahdollista. Vaadin valtuustoa perumaan kaupunginjohtajan palkankorotuksen, ja kehotankin kaupunginjohtaja Pajusta tekemään sen vapaaehtoisesti.

Sama koskee tietenkin myös apulaiskaupunginjohtajaa.

 

Harri Lindell

Helsingin kaupunginvaltuutettu,

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

ja rakennuslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkat, palkankorotus