Vaiettu salaisuus meppien ja virkamiesten palkoista

Lauantai 30.11.2013 klo 22:45 - Harri Lindell

Asia josta suomalainen media on ollut hiljaa, mutta miksi? Palkanmaksu- ja eläkemalleja meppien ja virkamiesten kohdalla on muutettu hiljaisuudessa.

EU:ssa toimivat suomalaisvirkamiehet voivat siirtää eläkkeensä, jonka he ovat ansainneet Suomessa ennen virkamieskauttaan Euroopan unionissa, EU:n verotuksen piirin. Kyseinen verotus on 20 prosentin luokkaa.                 

Suomalaisten meppien palkan maksoi ennen Suomen ulkoministeriö, mutta käytäntöä muutettiin niin, että EU maksaa heille nyt palkan suoraan.  Palkasta peritään nyt tuloveroa EU:lle, joka on tuon saman kahdenkymmenen prosentin luokkaa kuin virkamiehilläkin. Verotus on huomattavasti edullisempaa kuin kansallinen tuloverotus Suomessa.                                                     

 Kansallinen verotus olisi kohdellut suomalaisia virkamiehiä ja meppejä samalla tavalla kuin muita Suomessa hyvin ansaitsevia, mikä olisi ollut mielestäni oikeudenmukaisempaa kuin nyt muutettu järjestelmä. Mepin kuukaudessa ansaitsema nettotulo on nyt 12 000 euron luokkaa. Tämän lisäksi tulee muutamia etuuksia.

Jo on aikoihin eletty, kun samaan aikaan kuntia kuritetaan alentamalla niiden valtion osuuksia 1000 miljoonan verran. Kunnat lopettavat monia palveluitaan tai heikentävät niitä rahapulan vuoksi. Onko tämä laillistettua rosvousta, korruptiota vai verosuunnittelua?

Harri Lindell

Helsingin kaupunginvaltuutettu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, meppi, virkamies, ulkoministeriö, Suomi, Eurooppa, kunnat, Harri Lindell, perussuomalainen

Kerjäläisille ei tervetulomattoja

Tiistai 26.11.2013 klo 21:24 - Harri Lindell

Valtuustosalien arvokeskusteluissa pitää kerjäläisasiassa painotukset olla ihmisten auttamisessa kohdemaahan, eikä tervetulomattoa pidä levittää kaikkien kaupungin rajoille. Kuntatalous maassamme kurjistuu entisestään, kun valtion osuudet vähentyvät ja kuntien on itsenäisesti haettava asetetun 1 miljardin verran säätöjä. On luonnollista hoitaa oman maamme kansalaisten peruspalvelut kuntoon ennen kuin alamme jakelemaan hyvinvointivaltiomme palveluita maahan tulleille kerjäläisille. Köyhien ihmisten kohdemaita pitää painostaa poliittisesti ja taloudellisesti hoitamaan oman maansa köyhien asemaa parempaan suuntaa. Myös kunnat voivat olla tässä asiassa aktiivisia ottamalla yhteyttä eduskuntaan ja kohdemaihin suoraan tai kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta.

 

Kerjäläisten määrä on ollut vuosien ajan kasvussa johtuen vääränlaisesta pakolaispolitiikasta, joka on liian avokätinen ulkomaalaisia kohtaan. Poliitikkojen pitäisi keskittyä kunnissa enemmän oman maan köyhien auttamiseen ulkomaalaisten kerjäläisten sijasta. Taannoinen päätös Helsingissä etsiä ulkomaalaisten kiertolaisten yöpymispaikkoja kaupungin virkamiestyönä on varoittava esimerkki muille maamme kunnille, jotka omissa valtuustoissaan joutuvat ottamaan kantaa samantyyppisiin kysymyksiin. Pandoran lipasta ei pidä avata missään. Yhden autetun kerjäläisen tilalle tulee kymmenen uutta ja kymmenen autetun tilalle tulee sata uutta avun hakijaa ja niin edespäin. Kuntiemme taloustilanne ei tule kestämään jatkuvaa sosiaali- ja terveyspuolen kasvua, joka on osaksi seurausta vääränlaisesta pakolaispolitiikasta, jota kunnissamme harjoitetaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kerjäläiset, kunnat, pakolaispolitiikka, Helsinki, kiertolaiset, perussuomalaiset, Harri Lindell

Diabetes-tilanne Helsingissä surkuhupaisa

Torstai 1.8.2013 klo 12:51 - Harri Lindell

Helsingin kaupungilla diabeteshoitajien tehtäviä hoitaa kuusi sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet tähän erityistehtäväänsä lisäkoulutusta. Hoitajat ovat sijoittuneet sisätautien poliklinikoille seuraavasti: Herttoniemi 2 hoitajaa, Laakso 3 hoitajaa, Maria ja Malmi 1 hoitaja.

Hoitajan tehtäväkohtainen palkka Helsingissä (eli palkka ilman kokemuslisiä) on 2 498,84 euroa /kk. Asia ei siis ole kustannuskysymys. Pelkästään yhden potilaan tarvitsema dialyysihoito maksaa yhteiskunnalle moninkertaisen määrän, sydän- ja verisuonitautien hoidosta puhumattakaan. Kohtuullinen panostus olisi diabeteshoitaja jokaista alkavaa kymmentätuhatta asukasta kohden. Helsingin asukasluku on yli 600.000, joten kohtuullinen hoitajien määrä olisi 60 nykyisten kuuden sijasta.                                       

Kunnat, jotka ovat panostaneet hoitajien palkkaukseen, ovat saaneet tuntuvasti laskettua terveydenhoitokustannuksia alaspäin. Sijoitus tuo varmasti säästöä kunnalle ja se olisi tehtävä pikaisesti. Tämä ei ole kunnille lottoamista, jossa tuurilla on merkityksensä voiton jaossa, jokainen sijoitettu euro diabeteshoitajiin tuo varmasti voittoa kunnan kirstuun.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Helsinki

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diabetes, Helsinki, poliklinikka, Malmi, Laakso, Herttoniemi, diabeteshoitaja, kustannukset, kunnat, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Laillinen rosvous rehottaa

Lauantai 20.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin asuntotuotanto laahaa pahasti jäljessä tavoitteista. Varsinkin pienistä asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat karanneet monen vähävaraisen ja opiskelijan tavoittamattomiin. Jatkuvalla asuntopulalla suojellaan pääomatahojen tavoitetta vuokrien jatkuvasta noususta.

Asuntojen omistajat nostavat vuokrat hyvin korkealle tietäen saavansa asunnon vuokrauksesta sievoisia summia erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Itsekin kävin viisi vuotta sitten katsomassa yhtä vuokra-asuntoa, jossa oli pinta-alaa 19 neliötä, asunto huonossa kunnossa mutta vuokra silti lähes 800 euroa. Vuokraaja sanoi suoraan, että asunto on tarkoitettu sellaiselle vuokraajalle, joka saa joltakin taholta tukia eli valtio tai kaupunki maksaa suurimman osan vuokrasta. Ei siis minulle, joka ansaitsen elantoni omalla työlläni.

Vuokratuet ovat haluttu rosvouksen kohde

Vuokra-asumisen tuet pitävät vuokratason korkealla suurissa kaupungeissa. Yhteiskunta maksaa valtion ja kaupunkien kautta, kunhan muistaa pitää asuntojen saatavuuden riittävän alhaisena. Asuntokuplan taustalla on suuri raha, jota pyörittävät kasvottomat ahneet tahot, joiden laillistettuun rosvoamiseen ei haluta tai osata puuttua. Kannatan vähävaraisille suunnattuja tukia mutta niillä rikkaiden ihmisten tekemä vuokrakeinottelu pitää saada kuriin.

Asuntotuotantoa pitää lisätä ja rakentamiseen liittyviä esteitä on vähennettävä. Tämä mahdollistaisi edullisten asuntojen tuotannon maassamme ja poistaisi kasvottomien pääomatahojen laillistetun rosvoamisen kuntien ja valtion rahakirstuista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, asunto, vuokratuki, kunnat, valtio

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit