Kuntaliitos ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia

Perjantai 19.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Toronton metropolihallinnon uudistaminen kuntaliitoksen avulla epäonnistui. Jos Suomen pääkaupunkiseudulla otettaisiin mallia sieltä, niin tulisi meilläkin käymään. En usko, että liitos kykenisi ratkaisemaan koko metropolialueen ongelmia, joita ovat esimerkiksi yhteiset liikenne- ja maankäyttöratkaisut sekä vesi- ja jätevesipalvelut. Myöskään tavoiteltuja kustannussäästöjä ei tulla saavuttamaan, sillä siirtymävaiheen ja uuden hallinnon perustamisen kustannukset tulevat olemaan korkeat. Myös palkkojen ja palvelujen harmonisointi liitoksen jälkeen tulee lisäämään kustannuksia.    

Demokratia karkaisi kansalaisista kauemmaksi

Paikallisdemokratian toimivuus heikkenisi, kun päätöksenteko siirtyisi kauemmas helsinkiläisistä. Nytkin on nostettu esille, pitäisikö Helsingissä olla osakaupungin valtuustoja, joilla olisi todellista valtaa keskustelukerhomaisuuden sijasta ja rahaa toteuttaa kaupunginosavaltuustojen tekemiä päätöksiä. Näin päätöksenteko tulisi lähemmäksi kansalaisia.

Asialla on puolensa ja puolensa, mutta ajatuksena se on päinvastainen nyt esitetyn metropolimallin kanssa. Metropolialuemallissa päätöksenteko karkaisi yhä etäämmäksi kansalaisista. Veroasteet kaupungeissa voisivat laskea hieman, palvelutaso yhtenäistyisi ja saatavuus paranisi ainakin muualla kuin Helsingin alueella, joka jo itsessään on tiivis palvelutasojen paketti.

Selvitystyö on kesken ja seuraavan kaupunginvaltuuston pureksittavaksi tulee muutama eri vaihtoehto toteuttaa parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toivon saavani näistä tulevista selvityksistä parhaan mahdollisen tiedon, jonka pohjalta päätöksentekoni olisi jokaisen helsinkiläisen asukkaan edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toronto, metropoli, hallinto, kuntaliitos, pääkaupunkiseudulla, demokratia, päätöksenteko, kaupunginvaltuusto, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Rakennelaki astuu voimaan ensi vuonna

Lauantai 13.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Kokoomuslainen Henna Virkkunen esikuntineen on ajanut eduskunnassa läpi kuntia koskevan rakennelain, joka astuu voimaan 1.5.2013. Laki tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan ja kaupungin on käynnistettävä kuntaliitosselvitystyö. 

Ajatus on poliittinen ja lähtee siltä pohjalta, että kuntien tavoiteltu väestökoko olisi 20 000 asukasta, jolloin esimerkiksi erikoisterveydenhoito olisi mahdollista järjestää helpommin. Koskaan ei puhuta siitä, kuinka hyvin jo olemassa olevat terveydenhuoltokuntayhtymät toimivat ja panosteta niiden kehittämiseen yhteistyössä itsenäisten pienten kuntien kanssa, jotka ovat näiden yhtymien omistajia ja käyttäjiä. 

Perussuomalaiset (Persu) ovat vastustaneet kuntien pakkoliitoksia alusta lähtien ja seuraavat kuntavaalit 28.10.2012 osoittavat, mitä äänestäjät kunnissa todella haluavat. Vain rakennelain selvitystyö on hallituspuolueille tärkeää kuin edesmennyt Guggenheim-hanke. Selvitystyön pitää olla valmiina 1.4.2014 ja kuntaliitokset on tehtävä vuosina 2015 tai 2017. 

Pakkoliitoksia tai ei, ainakin selvityspakko on olemassa, muutoin vaihtoehtona on valtion selvitysmiehen tekemä selvitystyö. Selvitystöiden perusteella kuntien omat kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa selvitystyön pohjalta ja tekevät itsenäisesti päätöksensä. Valtioneuvosto päättää kuntien liittymisestä, jos velkaantunut kunta ei pysty hoitamaan sille sälytettyjen peruspalveluiden kirjoa kuntalaisilleen. Niistä tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, koulujen säilyttämistä kunnan alueella unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennelaki, virkkunen, kuntaliitos, selvitystyö, terveydenhuolto, kuntayhtymä, perussuomalaiset, perussuomalainen, kunnallisvaalit, persu