Kouluissa kylmää menoa

Perjantai 7.4.2017 klo 12:00 - Harri Lindell

Koulumaailmassa kylmenee moni muukin asia kuin pelkästään säästösyistä talonmiehen laskema sisälämpötila. Näköpiirissä on synkkiä pilviä tuntijakoesityksen toteutuessa.

Oppilaiden osaamista heikennetään nykyhallituksen toimesta rankasti. Taito- ja taideaineilta viedään tunteja rutkasti pois. Tämä johtuu tietenkin kuntien talouden tiukentumisesta. Kunnilla on valta päättää, annetaanko oppilaille opetusta vain minimimäärä vai pysytäänkö nykyisessä tuntimäärässä.

Pakollisten tuntien määrä tulee putoamaan kolmannekseen. Draaman opetusta lisätään uskonnon opetuksen kustannuksella. Tämäkö antaa pienelle koululaiselle vahvan pohjan, josta ponnistaa aikuisiän myrskyissä eteenpäin?  Lopputulos on arvattavissa, rahapula ja hölmöt päättäjät vievät järjen valon koulujemme opetuksesta.

Kouluavustajia on karsittu, jolloin monet oppilaat putoavat opetuksen rattailta pölyiselle koulun pihamaalle, jossa koulukiusaaminen ja oppilaiden pahoinvointi lisääntyvät. Maahanmuuttajalapset ovat valitettavasti huonommassa asemassa. Mitä vieraammasta kulttuurista tulet, sitä vaikeampaa on oppia ja pysyä opetuksen tahdissa mukana. Heillä ei ole ihmistä, joka auttaisi läksyjen teossa kotona. Vanhemmat eivät osaa auttaa eikä tukiverkkoa ole olemassa.

Monessa koulussa opettajatkin pelkäävät oman ja toisten turvallisuuden puolesta. Asia on arka, eikä siitä julkisesti puhuta. Yleisen turvattomuuden yleistyessä vain ihmetellään, miksi itsemurhat ja väkivalta kouluissa lisääntyvät. Se ei ole lasten vika. Kouluavustajia ja tukihenkilöverkostoa olisi lisättävä, jotta lapset saisivat tukea koulunkäyntiinsä niin koulussa kuin kouluajan jälkeenkin, jos vanhemmat eivät siihen pysty.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Terve Helsinki

Pormestariehdokas / kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koululaitos, oppilaat, opetus, kouluavustaja, Terve Helsinki, maahanmuuttajalapset, läksyt, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Euroopan väkiluku voi yhdeksänkertaistua

Torstai 6.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Ihminen jostakin syystä leimautuu vahvasti synnyinseutuunsa, samoin kuin monet lintulajitkin uskollisesti palaavat sinne, missä ovat syntyneet.

Otan esimerkin lähipiiristämme. Karjalaiset ikävöivät takaisin Karjalaan. Kuitenkin maantieteellisesti sinne on vain muutama sata kilometriä. Luonto, ilmasto ja vuodenajat ovat lähes samanlaiset, samoin kieli ja kulttuuri, uskonto ja geenit ja niin edelleen. Voi vain kuvitella, kuinka paljon suurempi shokki on niillä, jotka muuttavat olosuhteisiin, missä nämä kaikki ovat radikaalisti erilaisia.

Olisiko kaikille parempi siis auttaa ja tukea hädänalaisia lähempänä synnyinseutuaan? Sanomme itsekkäästi, että tarvitsemme työvoimaa. Todellisuudessa tarvitsemme ihmisiä tekemään epämukavat työt halvalla. Maahanmuuttajille opettamamme kieli on usein ruotsin kieli. Tämä mielestäni osoittaa, mitkä tahot haluavat halpaa työvoimaa yrityksiinsä.

Kuinka paljon enemmän tulee väärinkäsityksiä suomenkielisissä työpaikoissa, jos maahanmuuttaja ei oikeasti osaa puhua suomea meidän aksentillamme, vaan siihen sekoittuvat hänen äidinkielensä lisäksi opittu ruotsin kieli?

Mittasuhteita olisi hyvä miettiä

Maailmassa elää noin 1 000 miljoonaa ihmistä nälkärajan alapuolella. Noin 3 000 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella. EU:ssa on ihmisiä 500 miljoonaa, eli avuntarvitsijoita on kahdeksan jokaista EU:n asukasta kohden. Olisikin tarpeellista kehitellä uusia ratkaisumalleja ja nimenomaan avustamista paikan päällä tai ainakin lähiympäristössä. Toisaalta, jos yritämme avustaa kaikkia Euroopassa, väkiluku nousee yhdeksänkertaiseksi. Meidän pitää huolehtia oman maamme köyhistä ja avuntarvitsijoista ensin, eikä antaa tehtävää ”Joku muu” -nimiselle henkilölle, kuten nyt Suomessa tehdään.


Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

Terve Helsinki -listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: synnyinseutu, Karjala, avuntarvitsijat, maahanmuuttaja, suomen kieli, nälkä, Terve Helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Työllisyys ja maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet

Lauantai 26.12.2015 - Harri Lindell

Aiheesta keskustelemassa työ- ja oikeusministeri Jari Lindström.

Ohjelma on esitetty AlfaTV:n kanavalla. Ohjelma aukeaa uuteen ikkunaan kuvaa klikkaamalla.

Lindstrom.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, maahanmuuttajat, oikeusministeri, Jari Lindström, Harri Lindell

Maahanmuuttajat maaseudun arjessa

Keskiviikko 23.12.2015 - Harri Lindell

Aiheesta keskustelemassa Punkalaitumen kunnanjohtaja Lauri Inna ja hanketyöntekijä Maarit Tittanen.

Ohjelma on esitetty AlfaTV:n kanavalla. Ohjelma aukeaa kuvaa klikkaamalla.

Lauri_ja_Maarit.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuuttajat, suomi, maaseutu, Lauri Inna, Maarit Tittanen, Harri Lindell, Punkalaidun

Nuorten maahanmuuttajaperheiden yhdistäminen

Perjantai 2.10.2015 - Harri Lindell

Miksi nuoria miehiä tulee maahanmuuttajina niin paljon? Syy on hyvin yksinkertainen ja looginen. Matka lähtömaasta Suomeen on pitkä, vaarallinen ja hyvin rasittava. Nuoret miehet jaksavat tehdä tämän matkan ja tulevat odottamaan, että lainsäädännön kautta, viimeistään muutaman vuoden kuluttua  perheet on pakko yhdistää ja he saavat omaisensa Suomeen. Tästä seuraa suuren taloudellisen taakan lisääntyminen maamme taloudelle. Maahanmuuttajanuoret ja -lapset oppivat suomen kielen suhteellisen helposti, mutta perheiden yhdistämispykälän myötä tulevat tänne Suomeen mummut, papat ja ehkä myös heidänkin vanhempansa, jolloin saamme moninkertaisen määrän ihmisiä, jotka eivät enää kotiudu suomalaisiin olosuhteisiin eivätkä opi kieltä ikänsä takia. Tai he eivät yksinkertaisesti enää korkean ikänsä vuosi haluakaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheiden yhdistämistä pitää käyttää harkiten ja nykyistä vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuuttajat, maahanmuutto, suomalainen, yhteiskunta, perhe

?Onneksi? työttömyys kasvaa

Keskiviikko 19.6.2013 klo 21:06 - Harri Lindell

Työttömyys lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Viime huhtikuussa työttömiä oli noin 239 000,  lisäystä edelliseen vuoteen on peräti 13 000. Nuorisotyöttömyys on kivunnut 24,4 prosenttiin keskimääräisen työttömyyden ollessa 8,4 prosentin luokkaa. 

Poliittinen valtaeliitti huutaa, että työvoimapula iskee Suomeen ja maamme talouskehitys pysähtyy, kun ei ole työntekijöitä, jotka töitä tekisivät. Kuinka paha tuo työttömyys olisikaan maassamme, jos emme olisi saaneet työvoimaa lisää muista maista, joista maahanmuuttajien aalto pyyhkäisee tekemään tekemättömiä töitä?! Onneksi kaikki maahanmuuttajat eivät ole vielä työssä Suomessa, vaan pysyvät rauhallisina erilaisten tukien varassa ja nauttivat Suomen tulevasta kesästä.

Metsätöissä sanonta: Kyllä kirvellä olisi töitä. Lause kulminoituu mielestäni työttömyytemme nykytilanteeseen mahdottoman hyvin, samoin sanonta: töitä suomalaisille ensin ja sitten vasta muille. Hoidetaan oman maan asukkaiden asiat ensin kuntoon ja autetaan sitten vasta rajojemme ulkopuolilla olevia, jos varaa vielä jää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, suomalaiset, työvoimapula, talouskehitys, työntekijät, työvoima, maahanmuuttajat, perussuomalaiset, Harri Lindell

Helsingin strategia liian maahanmuuttoystävällinen

Torstai 18.4.2013 klo 14:47 - Harri Lindell

Kritisoitavaa strategiaohjelmassa ovat vuolaat tervetulotoivotukset maahanmuuttajille oleilemaan kaupunkiimme. Strategia, jossa parannetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia sijoittua kaupunkiimme täysillä sosiaalisilla etuisuuksilla antaa maahanmuuttajien perheille, serkuille ja tuttavan tuttaville helsinkiläisten kannalta väärän signaalin. Tämä signaali kuuluu seuraavanlaisesti: ”Teidänkin kannattaa muuttaa Helsinkiin. Täällä maksetaan terveydenhoito, kustannetaan koulutus, annetaan asunto ja tuetaan perheiden vanhemmuutta erilaisin tukimuodoin neuvolassa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja perusopetuksen toimenpitein. Tulkkipalvelut ovat hyvät mutta niiden kustannuksista ei kannata välittää, maksaahan kaupunki ne.”

 Kantahelsinkiläiset unohdettu strategiassa

Kaupungissa on paljon kantahelsinkiläisiä, joiden maailma on romahtanut työttömyyden, sairauden tai jonkin muun yllättävän elämänmuutoksen seurauksena. He haluaisivat tehdä töitä ja saada elämänsä kuntoon, mutta kaupunki kääntää selkänsä asukkailleen.

Helsingin rattailta pudonneita ei ole otettu tarpeeksi huomioon strategiaohjelmassa. Kaupungin päättäjien moraali tulee esille maahanmuuttajien tukemisessa ja omien köyhien unohtamisessa. Strategia on tältä osin valitettavaa ja lyhytnäköistä toimintaa, joka tulee johtamaan lähitulevaisuudessa kaupunkiamme Ruotsin Malmön tapaisiin ongelmiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, strategiaohjelma, maahanmuuttajat, sosiaalietuudet, terveydenhoito, perussuomalainen, Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Työttömiä maahanmuuttajia ennätysmäärä

Lauantai 29.9.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Itävallassa työttömyysaste on neljä prosenttiyksikköä, Norjassa kolme. Näissä maissa haasteena on, mistä saada lisää työvoimaa maahan. Suomessa puolestaan ulkomaalaisia on maassamme tällä hetkellä 180 000. Vuonna 2020 heitä on arvioitu olevan jo 320 000 ja vuoteen 2030 mennessä puoli miljoonaa. Tämä on tilanne Suomessa, vaikka kantaväestön työttömyysaste kasvaa kovaa vauhtia viikko viikolta, ollen tällä hetkellä jo reilut kahdeksan prosenttia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, maahanmuuttajat, yritykset, Eurooppa, suomalainen

Maahanmuuttajat ottivat Perussuomalaiset omikseen

Perjantai 28.9.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Näin on uskominen, jos katsoo Helsingin ja Uudenmaan kunnallisvaalilistoja. Peräti parisenkymmentä ehdokasta mm. Virosta, Venäjältä, Libanonista, Kiinasta, Bosniasta, Lähi-idästä ja muista maista ovat löytäneet tiensä listoillemme kunnallisvaaleissa. Nämä maahanmuuttajamiehet ja -naiset haluavat osoittaa tukevansa puolueemme harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa. 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Uusimaa, maahanmuuttajat, perussuomalaiset, suomalainen, yhteiskunta