Kouluissa kylmää menoa

Perjantai 7.4.2017 klo 12:00 - Harri Lindell

Koulumaailmassa kylmenee moni muukin asia kuin pelkästään säästösyistä talonmiehen laskema sisälämpötila. Näköpiirissä on synkkiä pilviä tuntijakoesityksen toteutuessa.

Oppilaiden osaamista heikennetään nykyhallituksen toimesta rankasti. Taito- ja taideaineilta viedään tunteja rutkasti pois. Tämä johtuu tietenkin kuntien talouden tiukentumisesta. Kunnilla on valta päättää, annetaanko oppilaille opetusta vain minimimäärä vai pysytäänkö nykyisessä tuntimäärässä.

Pakollisten tuntien määrä tulee putoamaan kolmannekseen. Draaman opetusta lisätään uskonnon opetuksen kustannuksella. Tämäkö antaa pienelle koululaiselle vahvan pohjan, josta ponnistaa aikuisiän myrskyissä eteenpäin?  Lopputulos on arvattavissa, rahapula ja hölmöt päättäjät vievät järjen valon koulujemme opetuksesta.

Kouluavustajia on karsittu, jolloin monet oppilaat putoavat opetuksen rattailta pölyiselle koulun pihamaalle, jossa koulukiusaaminen ja oppilaiden pahoinvointi lisääntyvät. Maahanmuuttajalapset ovat valitettavasti huonommassa asemassa. Mitä vieraammasta kulttuurista tulet, sitä vaikeampaa on oppia ja pysyä opetuksen tahdissa mukana. Heillä ei ole ihmistä, joka auttaisi läksyjen teossa kotona. Vanhemmat eivät osaa auttaa eikä tukiverkkoa ole olemassa.

Monessa koulussa opettajatkin pelkäävät oman ja toisten turvallisuuden puolesta. Asia on arka, eikä siitä julkisesti puhuta. Yleisen turvattomuuden yleistyessä vain ihmetellään, miksi itsemurhat ja väkivalta kouluissa lisääntyvät. Se ei ole lasten vika. Kouluavustajia ja tukihenkilöverkostoa olisi lisättävä, jotta lapset saisivat tukea koulunkäyntiinsä niin koulussa kuin kouluajan jälkeenkin, jos vanhemmat eivät siihen pysty.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Terve Helsinki

Pormestariehdokas / kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koululaitos, oppilaat, opetus, kouluavustaja, Terve Helsinki, maahanmuuttajalapset, läksyt, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Kysymys henkilö- ja potilastietojen salassapidosta

Perjantai 17.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Kaksi terveyskeskusvahtimestaria on ottanut minuun yhteyttä, kertoen olevansa 3 kk:n työllistämisjaksolla terveyskeskuksen vahtimestareina.

Heillä kummallakin on vain ensiapukoulutuskurssit käytynä terveysalalle, silti he toimivat vahtimestareina. Heidän mukaansa terveysalalla käyttää heidän kaltaisiaan, vain vähän koulutettuja henkilöitä useasti kustannussyistä.

Molemmat ihmettelivät kuitenkin kovasti, miten heillä, työllistetyillä ihmisillä on vapaa pääsy kaikkien ihmisten arkaluonteisiinkin potilas- ja henkilötietoihin? He pitivät asiaa todella kummallisena ja vastuuttomana.

Mitä kaupunki tekee salassa pidettävien potilas- ja henkilötietojen turvaamiseksi, että ne eivät joudu vääriin käsiin?

 

Terve Helsinki -ryhmän puheenjohtaja,

kaupunginvaltuutettu Harri Lindell 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ensiapukoulutus, potilastiedot, salassapitovelvollisuus, työllistäminen, henkilötiedot,

Poliisien työtaakka kasvaa pakolaisten aallossa

Lauantai 9.4.2016 - Harri Lindell

Poliisien työpaineet ovat pakolaisten myötä kasvaneet räjähdyksenomaisesti. Tavallisten rikosten selvittäminen kärsii jo resurssipulasta tämän johdosta. Virka-aikaa ei enää ole, vaan poliisit tekevät tauotta työtä. Koska poliisien, maahanmuuttovirastojen ja vastaanottokeskusten henkilökunta väsyy?

Suomessa on paljon poliisikoulutuksen saaneita ihmisiä työttöminä. Heidän työpanostaan tarvitaan nyt kipeästi, jotta saamme hoidettua myös tavanomaisten rikosten tutkinnan, ja maahanmuuttovyöry – tai ehkä jo lähes hallitsemattomaksi paisunut maahanmuutto – saadaan hoidettua kunnialla. Työttömät poliisit pitäisikin palkata nopeasti töihin. Lähes vuorotta työskentelevät virkamiehet ja -naiset tarvitsevat nyt nopeasti apua, muuten he nääntyvät yhä paisuvan työtaakkansa alle. Onko tilanne maassamme nyt jo hallitsematonta massamaahanmuuttoa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: poliisi, pakolaiset, maahanmuutto, resurssipula, poliisikoulutus

Vähävaraisuus on totta joulun jälkeenkin

Perjantai 2.1.2015 klo 22:46 - Harri Lindell

Vähävaraisuus on todellisuutta monille myös joulun jälkeen. Palataan kuitenkin hetkeksi AlfaTV:n ohjelma-arkistoon ja itsenäisyyspäiväksi tekemääni ohjelmaan. Tässä itsenäisyyspäivän Special-jaksossa olivat vieraina Manna-Apu ry:n toiminnanjohtaja Liisa Aalto ja Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen. Katsotaan, mitä nämä yhdistykset tekevät vähävaraisten hyväksi.

vahavaraisuus.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vähävaraisuus, köyhyys, manna-apu, arki, joulu, ruoka-apu

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan Espanjassa

Maanantai 20.5.2013 klo 16:15 - Harri Lindell

Espanjassa mielenosoitus voi alkaa yhden henkilön marssista plakaatin kanssa. Muutaman minuutin päästä voi olla satoja samanmielisiä marssijan takana. Mielenosoituksissa ei ole olemassa yhtenäistä linjaa. Ammattiyhdistykseen ei luoteta, joten sen valta on murentunut olemattomiin. Ammattiyhdistys on myös ryvettynyt erialisissa skandaaleissa ja sen valta saada ihmisiä organisoiduksi kaduille on olematonta.

Kun Espanjassa lopetettiin koulu, oppilaat ja opettajat marssivat mielenosoituskulkueessa plakaatit heiluen Madridissa Suomen konsulaattiin johon he jättivät symbolisen turvapaikkahakemuksen. 

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihaillaan Espanjassa. Suomi ja suomalaisuus tunnetaan maassa hyvin.  Suomalaisia käy turisteina vuosittain noin 610 000 ihmistä.  He kertovat kuinka hyvin kouluasiat on maassamme hoidettu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, koulujärjestelmä, mielenosoitus, ammattiyhdistys, koulu, opettajat, oppilaat, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell, Suomi, suomalaisuus

Työttömyyden kirous

Maanantai 17.12.2012 klo 14:13 - Harri Lindell

Varttuneemman väen työllistyminen vapailla työmarkkinoilla on aina vaikeaa, joskus tuntuu että mahdotontakin. Yli 50-vuotiaan mahdollisuudet työllistyä ovat merkittävästi huonommat kuin nuoremman työnhakijan. Työnantajat laskevat jäljellä olevia työvuosia ja mahdollisuuksia pitkiin sairaslomiin. Ikäihmisellä on työntekijänä terveydellisiä riskitekijöitä. Iän myötä useammat sairaudet voivat puhjeta ja fyysiset voimat vähenevät verrattuna 20-30 -vuotiaaseen työnhakijaehdokkaaseen.

Onko maassamme paljon puhuttua ikärasismia? Mielestäni on yhä enemmän, taloudellisten kriteerien koventuessa maassamme.  Yli 50-vuotiaan etu on kuitenkin se, että hän on kokenut omalla alallaan. Tätä kokemusta voitaisiin vanhalla kisälliperiaatteella jakaa nuoremmille ja kokemattomille henkilöille työpaikalla. Ikä voi olla myös vahvuus, jota ei kouluissa opita, vaan se on hankittava kokemuksen ja vuosien kautta.

Antaessaan saa myös itse

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja on aika hakea kuusi metsästä tai ostaa se torilta. Työttömien joulupadat ovat kuitenkin hyvin pienet, ja avustusta pitää hakea vaikkapa seurakuntien tai EU:n ruoka-avun piiristä. Muistakaamme kaikki yhdessä myös vähävaraisia naapureita ja tuttavia jakamalla jouluiloa leivän ja jouluherkkujen muodossa. Helpoin tapa on ojentaa kirjekuori, jossa on muutama kymppi rahaa jouluostoksiin. Antamalla saa hyvän mielen sekä antajalle että lahjan saajalle perheineen. Toivotan omasta puolestani tasapuolisesti kaikille lehden lukijoille hyvää Kristuksen syntymäpäivää eli Joulua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, joulu

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Koulutuksessa ei pidä lähteä metropoliyhteistyöhön

Keskiviikko 24.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Koulutuspaikoista on Helsingissä huutava pula. Yhtä koulutuspaikkaa kohti on noin kaksi hakijaa. Metropolialueen kaavailtu yhteistyö toisen asteen koulutuspaikkojen osalta neljäntoista kaupungin ja mahdollisesti vielä Lohjan ja Porvoonkin kanssa ei ratkaisisi helsinkiläisten koulutuspaikkapulaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, koulutus, metropolialue, opiskelijat

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Uudet koululaiset aloittivat

Torstai 13.9.2012 - Harri Lindell

Syksy on koulujen aloittamisen aikaa. Monet pienet koululaiset tuntevat ensimmäiset koulupäivänsä ahdistavina, tuo tunne jää muistiin loppuiäksi ja näitä päiviä muistellaan vanhanakin.

On tärkeää että pystymme turvaamaan lastemme koulumatkat ja koulupäivät mahdollisimman hyvin. Moni oppilas saa koulukyydityksen ja on turvatussa asemassa, mutta toiset joutuvat turvautumaan äidin tai isän tarjoamaan kuljetukseen. Kaikilla vanhemmilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta kyyditä omaa lastaan kouluun saati hakea häntä koulun päätyttyä kotiin.

Lähtökohtaisesti oppilaan tulee saada perusopetuksen mukaista opetusta kaikkina koulupäivinä. Kunnat tekevät ratkaisunsa siitä, miten he toteuttavat tätä lainkohtaa, johon on kirjattu myös koulukuljetuksista omat pykälät. Koulukuljetukseen lapsi on oikeutettu jos koulumatka kotoa kouluun on vaarallinen - miten tuota pykälää sitten tulkitaan onkin jo toinen kysymys.

Toisen päättäjän mielestä vaarallinen matka saattaa toisen päättäjän mielestä olla jo melko turvallinen. Toivon että kaikilla koululaisilla olisi turvallinen koulumatka, hyvä opetus ja oppimisrauha koulussa.

Jokainen autoilija on osaltaan vastuussa koulumatkan turvallisuudesta. Pienten koulunsa aloittaneiden lastemme kanssa samoja teitä käyttävän autoilijan on oltava liikenteessä erityisen tarkkaavainen.

Harri Lindell

Pohjois-Haaga

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koululaiset, turvallisuus, liikenne