Ilmasto- ja päästöasioissa tehtävä rohkeita päätöksiä

Maanantai 6.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä.

Tällä hetkellä maapallon ihmisistä vain miljardi kuluttaa jopa 80 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Vastaavasti kehitysmaissa asuvat ihmiset, joita on noin viisi miljardia, kuluttavat vain 20 prosenttia. Maailmantalouden kulutus kaksinkertaistuu seuraavien 40 vuoden aikana, ja kehitysmaiden osuus siitä tulee olemaan rajussa kasvussa. Teollisuusmaiden onkin huolehdittava siitä, että kehitysmaat voivat käyttää talouskasvussaan teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kaikkien maapallolla asuvien ihmisten yhteinen etu.

Hyvä esimerkki on Kiinan paperiteollisuus. Pelkästään tässä yhdessä suuressa kehitysmaassa on 3 500 paperikonetta, jotka ovat kuitenkin vanhanaikaisia ja tehtaista monet luontoa saastuttavia. Paperikoneiden uudistaminen merkitsisi huomattavaa energiansäästöä ja ympäristöpäästöjen laskua.
Metso on tehnyt kauppaa Kiinassa reilut 50 vuotta. Vuoden 2000 jälkeen kiinalaiset yritykset ostivat noin puolet kaikista maailman paperikoneista. Metso-konsernin osuus noista jättikaupoista oli peräti 35 prosenttia. Viime vuonna otettiin käyttöön kymmenen uutta Metson tekemää paperikonetta. Kiina ostaakin nyt kiihtyvällä vauhdilla uutta teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin vanhat maassa olevat koneet.

Yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoisille energiantuottomuodoille kilpailumahdollisuus erilaisin tukiratkaisuin. Keinoja ovat esimerkiksi verotus ja investointituet. Kun vaihtoehtoenergiantuotanto on jo itsessään riittävän kilpailukykyinen, tukimuodot voidaan poistaa. Sama koskee teknologiaa, joka säästää enemmän ja saastuttaa vähemmän. Näin teollisuusmaat voivat omalta osaltaan olla mukana ratkaisemassa energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä.

Myös Suomessa ollaan heräämässä kylmään tosiasiaan ympäristöasioissa, yritysmarkkinoinninkin puolella. Yritykset puhuvat onneksi jo tässäkin yhteydessä ympäristöbrändeistä, jotka nähdään tuottavina asioina.

Kansanvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin koulutuksessa, kilpailukyvyssä, ympäristön puhtaudessa ja energiatehokkuudessa. Tätä osaamista kannattaa viedä myös muihin maihin.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristönsuojelu, maailmantalous, kehitysmaa, tulva, kuivuus, ilmasto, ympäristönsuojelu, teollisuuspäästöt, Kiina, paperikone

Puistot ovat virkistysalueina korvaamattomia

Perjantai 22.4.2016 klo 20:54 - Harri Lindell

Suomessa kaupunkien puistoja pitää ylläpitää ja vaalia, ei tuhota asunto- tai muuhun rakentamiseen. Puistoja voitaisiin jopa rakentaa lisää. Ihmiset tarvitsevat virkistysalueita, joissa saavat kosketuksen suomalaiseen luontoon, sen kasvillisuuteen ja eläimiin. Mikä onkaan hienompaa aamuvarhain tai iltamyöhään, kun hämärä on laskeutunut, kuunnella ja haistella luontoa. Siinä unohtuvat arjen murheet ja ihminen saa uutta voimaa arjen aherrukseensa. Luonnossa liikkuminen helpottaa stressiä ja saattaa vaikuttaa myönteisesti myös mielenterveyteen. 

Puistoja voidaan tietenkin tarpeen mukaan myös muokata kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Luonnonpuistot ovat asia erikseen, mutta tavalliseen virkistyskäyttöön, jokaisen arkiseen ulkoiluun sopivia puistoja tarvitaan. Silloin luonnosta saavat nauttia kaikki kaupunkien asukkaat, ne palvelevat kaikkia tasapuolisesti.

Kaatopaikoista virkistysalueita

Vanhat suljetut kaatopaikka-alueet ovat myös hyödynnettävissä virkistyskäyttöön tarpeisiin. Alueille voidaan istuttaa mitä monimuotoisempia kasvistoja, jotka menestyvät mainiosti vanhassa maaperässä. Vanha kaatopaikka voi toimia seudullisena lähivirkistysalueena kävely-, pyöräily- ja miksipäs ei myös ratsastuskäytössä, koirien ulkoilutusta unohtamatta. Talvella maastossa voidaan hiihtää ja ehkäpä myös lasketella pienimuotoisesti, jos maansiirtokoneet muokkaavat maastoa kumpuiseksi ja paikallinen kaupunkisuunnittelu lämpiää idealle. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puistot, kaatopaikka, virkistysalue, virkistyskäyttö, ratsastus, pyöräily, kävely, laskettelu

Suomen ja Helsingin tie kohti hiiletöntä tulevaisuutta

Tiistai 22.3.2016 - Harri Lindell

Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan mukana hiilidioksidipäästöjen ilmastotalkoissa. Helsinki on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kaavaillaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tämä tuntuu hölmöläisten yritykseltä kantaa valoa pussissa sisälle pimeään huoneeseen, jossa ei ole ikkunoita.

Aurinko- ja tuulivoimasta ei ole taloudelliseen energian tuottamiseen. Ne ovat kalliita tuotantomuotoja ja olisivat myös kannattamattomia, jollei valtio tukisi niitä runsaalla kädellä. Tunnetustihan Suomessa ei aurinko paista juuri ollenkaan talvella, jolloin energian tarve on maassamme suurimmillaan, Pohjois-Suomen kaamosajasta puhumattakaan, siellä ollaan kokonaan ilman auringonsäteitä pitkä aika talvella.

Kotimaisilla energialähteillä eurot kotimaahan

Maalämpö ja biomassan käyttö ovat energianlähteinä jo paljon järkevämpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden lisääminen niin lämmön- kuin sähköntuotannossa on järkevää energiataloutta. Näillä on myös työllistävä vaikutus. Eurot jäävät kotimaahan kiertämään, eivätkä mene ulkomaalaisten kivihiili- ja öljykauppiaiden pohjattomiin taskuihin.

Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä. Onhan myös turve kotimainen polttoaine, jolla on myös hyvin suuri työllistävä vaikutus, hyvä piristysruiske työttömyydessä kituvalle maamme taloudelle.

Hakkeella ja turpeella on kuljetusten kautta myös saastuttava vaikutus niitä vastustavien mielestä. Molempien vaihtoehtojen osalta hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Työllistävä vaikutus on iso myös kituvalle suomalaiselle kuljetusalalle. Nykyaikaiset kuorma-autot ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia. 

Helsingillä ohjaava vaikutus koko Suomeen

Helsingin energia, HELEN valmistelee päättäjille kahta vaihtoehtoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin kivihiilestä pitäisi luopua kokonaan seuraavan 10 vuoden aikana. Toisessa vaihtoehdossa kivihiiltä tupruteltaisiin vuoden 2025 toiselle puoliskolle asti.

Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi pitää kuitenkin olla kolmas vaihtoehto, joka muodostuisi suomalaisten polttoaineiden, maalämmön ja  biomassaenergian käytölle. Helsingin päätöksillä on vahvasti ohjaava vaikutus koko Suomen energiaratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä on se, kun Helsinki käyttää tällä hetkellä 5-7 prosenttia pellettiä, mikä vastaa kolmannesta koko Suomen pellettituotannosta. 

Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energia, kotimainen, aurinkovoima, tuulivoima, hiilidioksidipäästöt, ilmastotalkoot, kivihiili, hiilivoimala, aurinkovoima

Senkin hanhi

Perjantai 3.5.2013 klo 11:59 - Harri Lindell

hanhia-004.gif

      

Hanhi ryöstää sähisten nurmikoilla oman paikkansa lajitovereilta. Mukavuussyistä tietenkin, lintukin tarvitsee oman tilansa. Hanhiparvien oleskelun jäljet näkyvät silmänkantamattomiin ruskehtavina kasoina.

Eräässä EU-maassa hanhia ammutaan maittavan lihan vuoksi. Liha syödään hienoissa ravintoloissa viinin kera. Toisessa maassa hanhia ammutaan pelkästään haittalintuina useita kymmeniä tuhansia vuodessa.

Suomessa rauhoitetun hanhen pesintärauhan rikkoja ja ilkivallan tekijä joutuu pakenemaan rikostaan ja  vahingoittamansa yksilön lajitovereita koko loppuelämänsä. Et saa hanhilta lopultakaan rauhaa. Valkoposkihanhien suojelupäätökset pitäisi kumota kaikissa unionin maissa ja myös Suomen pitää silloin tajuta suojelun mielettömyys.                                                                 

Hirviähän pitäisi suojella

Hirvieläimiä on maassamme vain noin 100 000 ja hanhia pian miljoonia. Pelkästään 200 000 hanhea pysähtyi lepäämään Konnunsuon alueelle muuttoreitillään. Joka vuosi pulloposkihanhien kanta moninkertaistuu ja on yhä suurempana riesana ulosteiden ja luonteensa hyökkäävyyden tähden.                     

Viime syksynä kaadettiin yhteensä 31 00 aikuista hirveä ja 27 00 vasaa. Hirviähän pitäisi numeroiden varassa suojella eikä hanhia. Hirvi- sekä hanhipaisti ovatkin varmasti monen lihasta pitävien herkkuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hanhet, puistot, hanhi, hirvi, rauhoitettu, riesa, luonnonsuojelu, hirvet,

Lihavat vuodet ovat takanapäin

Lauantai 27.10.2012 klo 14:00 - Harri Lindell

Monesti ollaan heti karvat pystyssä kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä kunnissa. Annetaan kuva, että se olisi jotenkin moraalisesti ja eettisesti epäilyttävää, mutta tosiasia on, että kunnat itse tekevät omat päätöksensä valtuustoissaan. Yksityistäminen on varteenotettava vaihtoehto, kun haetaan säästöjä. Monopoliasema yksityissektorilla ei kuitenkaan pitemmän päälle tuo kaivattuja säästöjä, vaan se voi olla hyvä vaihtoehto ja lisä palveluiden tuottamiseen kunnan alueella.

Uusilla valituilla kunnanvaltuutetuilla on edessään tarkan euron ajat. Säästöjä pitää jakaa, lihavat vuodet ovat takanapäin niin kunnilla kuin myös valtiolla, joka painiskelee jatkuvan velkaantumisen kourissa samaan aikaan kun perusenergian tuotanto laahaa Suomessa pahasti jäljessä ja yritysten tarvitsema halpa energia kallistuu päivä päivältä.

Seitsemän ydinvoimalan strategialla edetään

Kunnat ovat verotuottojen suhteen riippuvaisia kunnan alueella toimivasta teollisuuslaitoksesta. Valitettavasti teollisuustuotannon kannattavuus on pitkälti kiinni halvasta energiasta, josta päättää Suomen istuva hallitus ja loppupeleissä eduskunta.

Suomessa toimii neljä ydinvoimalaa, yksi on pahasti aikataulustaan jäljessä ja kahdelle uudelle on annettu rakennuslupa. Rakennusluvat ovat sidoksissa luvan yhteydessä päätettyihin paikkakuntiin ja laitetoimittajiin. Näitä elementtejä ei voida myönnetyn luvan puitteissa muuttaa. Menemme eteenpäin seitsemän ydinvoimalan strategialla.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla 33 prosenttia energiasta, tavoitteena on 38 prosentin tuotanto. Olemme Euroopassa hyvänä kakkosena uusiutuvan energian käytössä.

Hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä 

Sähköä voidaan tuottaa kivihiilellä ja turpeella. Turvetuotanto myös työllistää ja sen kotimaisuusaste on hyvä asia. Kuitenkin kivihiilellä ja turpeella tuotettuna sähkön hinta lähtee nousuun verrattaessa ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Emme myöskään tuolloin saavuta päästötavoitteitamme.

Turpeen tuotantoa on nyt maassamme käynnissä viidelläsadalla työmaalla. Tuotanto on ilmasto-olosuhteille haavoittuvainen ja riippuu kesän poutapäivistä. Pyrimme irti kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä juuri päästötavoitteiden mukaisesti. Hinta on myös yhtenä kriteerinä.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistäminen, monopoliasema, hiili, verotuotto, turve, kivihiili, päästöt, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, yksityissektori, ydinvoimala,