Pakolaiset osana rakennemuutosta

Torstai 24.3.2016 - Harri Lindell

Kuinka paljon pakolainen saa taloudellista apua Suomesta? Meille kerrotaan, että summa on noin 30 % vähemmän kuin työttömyyspäiväraha. Rahallisen avustuksen lisäksi pakolaiset saavat asunnon ja muita pienempiä avustuksia. Elintaso ei ole järin korkea suomalaisen mittapuun mukaan, mutta lähtömaan mukaan mitattuna se voikin olla lähes luksusta.

Tämä pitää varmaan paikkansa, mutta kestääkö suomalainen yhteiskunta tätä yhä kasvavaa taakkaa näin taloudellisen laman ja joukkoirtisanomisten aikana?

Yhteiskuntamme on rakenteellisessa muutoksessa, minkä seurauksena meillä on oman maan kansalaisia jo työttömänä noin 300 000, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy hälyttävällä vauhdilla. Pakolaiset ovat mielestäni osa suurta eurooppalaista rakennemuutosta, halusimmepa sitä tai emme. Heidän työllistymisensä Suomessa on vaikeaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin yrityksen perustaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, rakennemuutos, Suomi, työttömyyspäiväraha, ansiopäiväraha, Harri Lindell

Alaikäinen pakolainen maksaa enemmän yhteiskunnalle kuin aikuinen

Maanantai 21.3.2016 - Harri Lindell

Alaikäisiä pakolaisia tulee myös Suomeen yhä lisääntyvällä vauhdilla. Heistä koituvat kustannukset yhteiskunnalle ovat noin kolminkertaiset verrattuna aikuiseen turvapaikanhakijaan.

Ruotsissa monet lapset on jätetty oman onnensa nojaan kadulle. Lapsen auttaminen pitää kuitenkin olla aina päällimmäisenä sivistysyhteiskunnassa, jotta lapsen pakolaisvanhemmat saavat sen mitä tarvitsevat turvatakseen omalle lapselleen paremman tulevaisuuden.  Tämä on mielestäni hyvin luonnollista ja ymmärrettävää. Lapsen kannalta on hyvin traumaattinen, koko loppuelämää varjostava kokemus, jos omat vanhemmat hylkäävät ja jättävät lapsensa kadulle odottamaan avuttomana vieraita auttajia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alaikäinen, pakolainen, turvapaikanhakija, Ruotsi, Harri Lindell

Huijataanko pakolaisia Suomeen

Keskiviikko 28.10.2015 klo 22:15 - Harri Lindell

Suomi ei ollutkaan pakolaisille paratiisi, vaan saattoi osoittautua aivan toisenlaiseksi kuin ihmissalakuljettajat ovat antaneet ymmärtää. Ehkä he kertovat, kuinka nopeasti turvapaikkahakemukset käsitellään ja kuinka helppoa elämä tulee Suomessa olemaan.


Totuus on usein tarua karumpaa. Rahat menivät salakuljettajien taskuihin ja jäljelle jäi työttömyys, köyhyys, kurjuus sekä kylmä ja kostea talvi. Kotouttaminen ei aina myöskään ole niitä helpoimpia asioita, kun tullaan vieraasta kulttuurista jäyhään pohjolaan, jossa vieraita ei tervehditä eikä olla muutenkaan vieraskoreita.


Ihmisten salakuljettaminen on rikollisille hyvä rahan lähde. Suomen pakolaishakemusten käsittelyn nopeus on taitanut kuitenkin tulla katteettomaksi lupaukseksi niille, jotka tänne paremman elämän toivossa tulevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, Suomi, elintaso, paratiisi, salakuljetus

Pakolaisena kummin kaiman serkun siivouskomerossa

Lauantai 24.10.2015 klo 19:34 - Harri Lindell

Suomeen hakeutuvista pakolaisista vain 13 % saa kielteisen päätöksen.  Irakilaisia tulee ylivoimaisesti enemmistö ja toisella sijalla ovat syyrialaiset. Irakin kanssa meillä ei ole palauttamissopimusta, joten hakijan palauttaminen  hänen lähtömaahansa ei onnistu.

Voidaanko pakolainen palauttaa omaan lähtömaahansa, kun tilanne siellä on rauhoittunut? Pakolaisen turvapaikkapäätös on voimassa neljä vuotta ja sen jälkeen se käsitellään uudelleen ja silloin otetaan huomioon hänen kotimaansa mahdollinen muuttunut tilanne. Laissa on porsaanreikä, pykälä siitä, että jos henkilö on asunut Suomessa vakituisesti 4 vuotta, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta ja myös usein saa sen.  Tämän seurauksena voi pakolainen asettua pysyvästi asumaan Suomeen eikä hänen tarvitse pelätä palauttamista kotimaahansa.

Kannattaa siis asua kummin kaiman serkun siivouskomerossa neljä vuotta ja odottaa Suomen kansalaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, turvapaikanhakija, turvapaikka, Suomi, suomalainen, kansalainen, kotimaa