Vienti sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat

Perjantai 26.10.2012 klo 16:30 - Harri Lindell

Olemme talouslamassa ja taantumassa, myönnettiin sitä tai ei. Yritykset irtisanovat työntekijöitään jos valoa ei niiden mielestä tunnelin päässä näy ja kun näkyy, niin lomautetaan henkilökunta. Olemme suhdannetaantumassa, joka on valitettavasti rakenteellista. Kriisi jatkuu, kunnes kysyntä Euroopassa alkaa taas kohentua.

Yritykset irtisanovat eivätkä lomauta väkeään. Synkkenevät talousnäkymät ovat tätä päivää. Vientimme sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat. Suomen kauppatase ja vaihtotase kehittyvät huolestuttavaan suuntaan. Todellisuus on synkempi kuin halutaan myöntää.

Yritysten pitää panostaa enemmän IT-osaamiseen. Sen kautta avautuvat vientimarkkinat maamme rajojen ulkopuolelle. IT-osaaminen on valitettavan usein meillä vielä monessa yrityksessä sitä, että yritys laittaa toimitusjohtajansa kuvan nettiin ja sanoo yrityksen olevan verkossa.

Pankkiverolla ei pidä ampua itseään jalkaan

Euroopan komission haluaa pankkiveron, jonka budjetti on neuvoteltava aina toistuvasti uudelleen kaikkien 23 jäsenmaan kesken. Tuotto komissiolle olisi arvioiden mukaan 50 miljardin luokkaa. Verolla olisi Suomen bruttokansantuotteeseen 0.5 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus.

Rahoitusmarkkinaveron toteutuessa Suomesta irtisanottaisiin arviolta 4-5000 henkilöä pankkisektorilta. Ajatus tuntuu mahdottomalta, varsinkin kun Ruotsi ei ole lähdössä mukaan. Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan vaan pitää ensin katsoa mitä kaveri (Ruotsi) tekee.

Kaivostoiminta kukoistaa Suomessa

Kaivosvero on jo olemassa, mikäli sillä tarkoitetaan yhtiöltä vaadittavia ympäristövakuuksia, jotka se joutuu antamaan ennen toiminnan aloittamista. Kunnat haluavat oman siivunsa kaivosyhtiön tuloista, joka on ymmärrettävää, vaikka investointien ja työllistämisen kautta kunnat saavat jo sievoisen summan riihikuivaa rahaa itselleen kaivostoiminnan alkaessa.

Kaivosyhtiöt tekevät suurta bisnestä sijoittaessaan vaikka esimerkillisesti 20 vuoden aikana 40 miljoonaa euroa myöhemmin todetakseen, että haetun raaka-aineen maailmanmarkkinahinta on liian alhainen, eikä tuotantoa kannatakaan aloittaa. Kanadalaiset, australialaiset ja englantilaiset yhtiöt ovat ottaneet suurimpia riskejä Suomessa hakiessaan maaperästämme mineraaleja.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, taantuma, irtisanomiset, lomautukset, pankkivero, euroopan komissio, rahoitusmarkkinavero, ruotsi, suomi, kaivosyhtiö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Suvaitsevaisuus naamioituu suvaitsemattomuudeksi

Torstai 25.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Suvaitsevaisuus on naamioitunut suvaitsemattomuudeksi. ”Suvaitsevaiset” ihmiset eivät suvaitse toisinajattelijoita, jotka tuovat julki oman, vastakkaisen mielipiteensä asiasta. Tämä vanhakantainen ”hajota ja hallitse” -ajattelutapa on tuttu politiikasta, mutta myös uskonnollisista piireistä. Helposti tässä yhteydessä kritisoidaan kristillisiä piirejä, mutta sama ilmiö toimii myös muissa ns. uskonnollisissa yhteisöissä. Mikäli et ole samaa mieltä kanssamme, olet meitä vastaan.

Poliittinen ilmapiiri perussuomalaisia kohtaan on usein juuri jyrkän suvaitsematon, vaikka puolue on mielestäni hyvinkin terveellä tavalla suvaitsevainen, silti tinkimätön arvokkaista periaatteista. Omasta mielestään ”suvaitsevaiset” muuttuvatkin vaarallisten ääriliikkeiden kaltaisiksi, kun kysymys on ideologiasta.

Pilkkakirveet ovat tylstyneet

Perussuomalaiset ovat kaikesta heihin kohdistuneesta suvaitsemattomuudesta huolimatta tulevien kuntavaalien ylivoimainen voittaja galluppien mukaan. Puolue on nostanut oman kannatuksensa yli kolminkertaiseksi edellisiin kunnallisvaalituloksiin verrattuna. Puoluetta on yritetty lyödä julkisuudessa monilla eri suvaitsemattomuusväitteillä, jotka eivät pidä edes paikkaansa. Puolue on poliittisella kartalla milloin oikealla, milloin vasemmalla, asiasta ja kartoittajasta riippuen.

Nyt pilkkakirveet ovat kuitenkin tylstyneet. Puolueen kannatus on syönyt multaa tasaisesti kaikkien eduskuntapuolueiden jalkojen alta. Pilkkalaulu suvaitsemattomista perussuomalaisista vaihtuu surumarssiin viimeistään 28.10.2012, jolloin vaalitulos julkistetaan.

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, suvaitsemattomuus, pilkkakirves, hajota ja hallitse, uskonnolliset, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, eduskuntapuolueet, pilkkalaulu, surumarssi, 28.10.2012, vaalitus

Pidätkö valkoisista sisarista?

Keskiviikko 24.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Mikäli valtio ottaisi kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen itselleen, kunnat käyttäisivät tarjottua palvelua surutta hyväkseen. Maksuautomaattiperiaate kasvattaisi nopeasti valtion menot pilviin.

Hajautettu maksumalli sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen olisi mielestäni kuitenkin suhteellisen hyvin toimiva vaihtoehto. Siinä kunnat ja valtio molemmat olisivat maksajan roolissa potilaan hoitoa kustannettaessa. Sairaanhoitopiirimallia kannattaa kehittää tehokkaampaan suuntaan, jossa panostettaisiin enemmän potilaan hoitamiseen kuin byrokratian pyörittämiseen.

Taloudelliset säästöt tulevat järkiperäistämällä hallintoa ja laitehankintoja vaikkapa yhteisostoksilla kilpailuttamalla eri laitetoimittajia. Kalliiden laitteiden hyötykäyttöä pitää laajentaa perinteisestä kahdeksasta viiteen -ajattelusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtio, sosiaali- ja terveyspalvelut, maksuautomaatti, hajautettu, maksumalli, vaihtoehto, sairaanhoitopiiri, byrokratian, säästöt, laitehankintoja, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vammaiset lapset ovat unohdettu kansanryhmä

Keskiviikko 24.10.2012 klo 11:58 - Harri Lindell

Helposti vaalikeskusteluissa unohtuu syntymästä saakka vammautuneen lapsen vanhemman osuus omaishoidossa. Omaishoidosta puhuminen ja omaishoitajien aseman parantaminen on niin hoidettavan kuin hoitajienkin kannalta tärkeä asia, johon pitää tietenkin saada lisää resursseja.  Mutta vammaisen lapsen hoito on kuitenkin ihan eri juttu kuin dementoituneen vanhemman tai vammautuneen aikuisen hoitaminen.

Vammaisen lapsen hoito vaatii sitoutumista 24 tuntia vuorokaudessa. Tällöin sinä toimit tulkkina lapselle, jolla on kommunikaatio-ongelmia. Sinä toimit lapsen jalkoina, jos liikuntarajoite estää tämän oman liikkumisen. Sinä toimit lapsen silminä, jos hän on näkövammainen. Sinä toimit lapsen käsinä, jos hänellä on hienomotoriikkaongelmia. Sinä toimit lapsen koulutyöavustajana kun koulu alkaa. Sinä rohkaiset lasta kaikissa elämäntilanteissa, kun muilta ei tukea saa. Sinä luot uskoa tulevaisuuteen, kun lapsi aikuistuu eikä kuulu normikansalaisiin.

Reilusti alle minimipalkan

Entä sitten yhteiskunnan omaishoitajille myöntämä taloudellinen tuki? Lasketaan vaikka kuntien omaishoidon tuen tuntipalkka, niin ei päästä lähellekään kansalaisten minimipalkkaa. Koululaisen kesätyökin on paremmin palkattu. Entä miten omaishoitaja pitää samaan aikaan yllä omaa ammattipätevyyttään, jos omaishoito on ainoa työ ja tulonlähde? Omaishoidon tuki ei todellakaan riitä maksamaan koulutusta, jos itse haluat pysyä ajan hermolla.

Mielestäni kannattaa miettiä myös vammaisen lapsen asioita kaupungin sosiaalisista ja taloudellisista asioista päätettäessä. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa siitä, miten kunnat panostavat omaishoidontukeen ja varsinkin vammaisten lasten omaishoitajiin.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammainen, omaishoitaja, lapsi, dementia, kaupunginvaltuutetut, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtion omistajaohjaus säilytettävä

Tiistai 23.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Johtajien valtavat palkkiot ovat kansan oikeudentajulle käsittämättömiä, varsinkin kun samaan aikaan yhtiö irtisanoo tai lomauttaa työntekijöitään. Onneksi julkisuus on hillinnyt näitä yhtiön johdon tekemiä epäoikeudenmukaisuuksia. Palkitsemisohje on oikeustajun vastainen. Yritysjohtajien palkkioita pitää kohtuullistaa ja ne on tuotava julkisuuteen.

Läpinäkyvyyttä on lisättävä valtion ja kuntien osake-enemmistöisissä yhtiöissä, jotta kansalaiset tietävät, mitä heidän kustantamissa yhtiöissään tapahtuu. Periaatteena on oltava, että minkä yritys voi tuoda päivänvaloon, on sinne tuotava. Mikä on pimennossa, sitä yhtiön päättävät elimet eivät saisi toteuttaa.

Valtion omistajaohjauksesta ei pidä luopua, mutta puhtaan toimivallan lisäksi tarvitaan tietenkin myös avointa ja rehellistä keskustelua yhtiön asioista. Ehkä julkinen keskustelu tuo asioihin myös sellaisia seikkoja, jotka muuten eivät tulisi esille. Julkisuusperiaate, jossa yhtiön toimintoja on julkisuudessa arvioitavana, ei ole lainkaan huono vaihtoehto nykyisen salailevan järjestelmän vaihtoehdoksi. Johdolta tarvitaan hyvän johtamisen lisäksi myös tunneälyä, jotta kansan hyväksyntä saavutetaan.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtajat, palkkiot, oikeustaju, lomautukset, epäoikeudenmukaisuudet, yritysjohtajat, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtionyhtiöt väärällä polulla

Maanantai 22.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtionyhtiöt listautuvat pörssiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suuntana on puhdas markkinatalous, jonka kannattajiksi lukeutuvat vahvasti kokoomuslaiset. Tämä merkitsee sitä, että yhtiön tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajilleen mahdollisimman paljon voittoa eikä kuntalaiselle palveluita mahdollisimman edullisesti, mikä mielestäni pitäisi olla valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tarkoitus.

Palvelujen hinnan ja laadun pitää olla sekä kuntalaisen parhaaksi että osakkeiden omistajien näkökulmasta tuottavia. Yhtiö, joka ensin kerää suomalaisilta ylihinnoittelulla valtavat voitot ja sijoittaa ne ulkomaille suurempien voittojen toivossa on veronmaksajan kannalta vääränlaista toimintaa. Tämä toiminta kuuluu ennemmin normaaliin yritystoimintaan, jonka toki hyväksyn. Tämä uusi polku, jota nyt ollaan kulkemassa, johtaa kalliimpiin hintoihin ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionyhtiöt, pörssi, markkinatalous, kokoomus, epäoikeudenmukaisuus, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

VATT:n tutkimus: Kuntaliitoksista ei säästöjä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa kuultiin yllättävä tieto, jonka mukaan paljon mainostetut kuntaliitokset eivät toisikaan tarvittavia säästöjä, toisin kuin on väitetty. Mikään tutkimustulos ei tue tätä säästöväittämää. Suurempi ei ole aina kustannustehokkaampi vaan joskus jopa kalliimpi.

Palvelut karkaavat monen syrjässä asuvan kuntalaisen ulottuvilta kauas keskuksiin, karkaavat ja etääntyvät kuntalaisista. Äänestäjät kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi liitoskunnissa, kun he keskittävät ääniään ns. vahvoille ehdokkaille. Puoluerajojen yli menevää keskittämistä ei tosin ole.

Kuntauudistukset voivat jopa lisätä kuntien menoja. Yhdistyvät kunnat ikään kuin syövät mielellään etukäteen investoimalla ilman valtion asettamia velkajarruja.

Perussuomalaiset taisivat sittenkin olla oikeassa 

Yksi vaihtoehto on, että kunnilta poistettaisiin niin terveydenhoitovelvoite kuin toisen asteen koulutuskin. Keskustelussa linjattiin, että näin kunnat voisivat olla tasa-arvoisempia paikkoja kuntalaisille. Kuntien tehtäväksi jäisi vain lähipalveluiden tuottaminen, joka on kunnan perustoimintoja. Tällöin kuntien saamat valtionosuudet toki myös pienenisivät ratkaisevasti, mutta toisaalta menotkin olisivat valtavasti pienemmät. Vieväthän terveydenhoito ja toisen asteen koulutus leijonanosan kuntien menoista.

Valtio voisi tuottaa tasapuolisemmin erikokoisille kunnille terveydenhuoltopalveluja ja toisen asteen koulutusta ja käyttää alihankkijoita näiden palveluiden tuottamiseen.

Perusteluiksi kuntaliitoksille voidaan toki esittää, etteivät säästöt olekaan tavoitteena vaan jokin muu syy, kuten esimerkiksi laadukkaiden palvelujen säilyminen ja lisääntyminen kunnan alueella. Itse uskon kuitenkin, että jos kuntajärjestelmät luotaisiin nyt uudelleen, niin kunnille ei tulisi nykyisiä velvoitteita. Olivatkohan Perussuomalaiset sittenkin oikeassa kritisoidessaan kuntien yhdistymisistä saatavia säästöjä?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion tutkimuskeskus, puoluerajat, terveydenhuoltovelvoite, kuntaliitokset, perussuomalaiset, perussuomalainen, politiikka, poliittinen, kunnallisvaalit, kuntauudistus,

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Kuntaliitos ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia

Perjantai 19.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Toronton metropolihallinnon uudistaminen kuntaliitoksen avulla epäonnistui. Jos Suomen pääkaupunkiseudulla otettaisiin mallia sieltä, niin tulisi meilläkin käymään. En usko, että liitos kykenisi ratkaisemaan koko metropolialueen ongelmia, joita ovat esimerkiksi yhteiset liikenne- ja maankäyttöratkaisut sekä vesi- ja jätevesipalvelut. Myöskään tavoiteltuja kustannussäästöjä ei tulla saavuttamaan, sillä siirtymävaiheen ja uuden hallinnon perustamisen kustannukset tulevat olemaan korkeat. Myös palkkojen ja palvelujen harmonisointi liitoksen jälkeen tulee lisäämään kustannuksia.    

Demokratia karkaisi kansalaisista kauemmaksi

Paikallisdemokratian toimivuus heikkenisi, kun päätöksenteko siirtyisi kauemmas helsinkiläisistä. Nytkin on nostettu esille, pitäisikö Helsingissä olla osakaupungin valtuustoja, joilla olisi todellista valtaa keskustelukerhomaisuuden sijasta ja rahaa toteuttaa kaupunginosavaltuustojen tekemiä päätöksiä. Näin päätöksenteko tulisi lähemmäksi kansalaisia.

Asialla on puolensa ja puolensa, mutta ajatuksena se on päinvastainen nyt esitetyn metropolimallin kanssa. Metropolialuemallissa päätöksenteko karkaisi yhä etäämmäksi kansalaisista. Veroasteet kaupungeissa voisivat laskea hieman, palvelutaso yhtenäistyisi ja saatavuus paranisi ainakin muualla kuin Helsingin alueella, joka jo itsessään on tiivis palvelutasojen paketti.

Selvitystyö on kesken ja seuraavan kaupunginvaltuuston pureksittavaksi tulee muutama eri vaihtoehto toteuttaa parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toivon saavani näistä tulevista selvityksistä parhaan mahdollisen tiedon, jonka pohjalta päätöksentekoni olisi jokaisen helsinkiläisen asukkaan edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toronto, metropoli, hallinto, kuntaliitos, pääkaupunkiseudulla, demokratia, päätöksenteko, kaupunginvaltuusto, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Onneksi emme päässeet turvallisuusneuvostoon

Perjantai 19.10.2012 klo 14:35 - Harri Lindell

Suomesta ei tullutkaan turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenmaata. Nyt poliitikot kierittelevät tuhkassa ja repivät ihokasta kahtia, hakien mitä ihmeellisimpiä syitä siihen, miksi näin kävi. Oliko syynä kehitysavun vähentäminen vai Suomen ulkomailla sijaitsevien lähetystöjen sulkeminen? Mikä maa petti lupauksensa äänestää Suomen valinnan puolesta? Kukaan ei kysy, oliko loppujen lopuksi sittenkin hyvä asia, kun maamme ei tullutkaan valituksi turvallisuusneuvostoon.

Miksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi pääseminen oli meille niin tärkeää? Miksi sen eteen piti kampanjoida yksitoista vuotta? Miksi kampanjointiin piti upottaa hurjia rahasummia ja tuhlata presidenttien, hallitusten ja ulkoministeriön virkamiesten työaikaa?

Lähi-idässä kytee sota, Syyriasta ja Egyptistä puhumattakaan. Kiina kalistelee sapelia Japanin kanssa eräiden saarien omistuksesta. Hongkong varustautuu Yhdysvaltain avulla kovaa vauhtia ja voi jonakin päivänä julistautua itsenäiseksi, jolloin Kiinan mielipide kapinoivasta maakunnasta voi konkretisoitua sotilaalliseksi konfliktiksi.

Lisäksi Suomen kehitysyhteistyökustannukset olisivat jäsenyyden myötä lisääntyneet merkittävästi. Osa Euroopan maista on pahoissa velkaongelmissa ja joutunut sen johdosta vähentämään omaa osuuttaan kehitysyhteistyömäärärahoissa. Suomen osuus tulee nousemaan tämän vuoksi ilman jäsenyyttäkin.

Vaikeita asioita on liian paljon. Pitää ottaa huomioon vanha sanonta: kun toiseen suuntaan kumarrat, niin vastakkaiseen suuntaan pyllistät.

Faktat pitää ottaa huomioon

Ei olisi Suomen edun mukaista olla turvallisuusneuvostossa päättämässä koko maailman asioista, olemmehan vain noin viiden miljoonan asukkaan pieni maa, jonka on parempi pysytellä niin suurvaltapolitiikan kuin pienempien kahakoidenkin ulkopuolella.

Suomi on historiansa aikana myös kieltäytynyt turvallisuusneuvoston paikasta kun sitä meille on tarjottu. Onneksi emme tällä kertaa päässeet sinne, vaikka kovasti halusimme tuuliselle ja kuumalle paikalle. Pommimiehet voivat jatkossakin kiertää suomalaiset kohteet, kun kiistamaat eivät muista piskuisen Suomen olemassaoloa lainkaan. Meillä riittää tarpeeksi murehtimista itänaapurissamme Venäjässä, jonka kanssa meillä on toista tuhatta kilometriä yhteistä rajaa, halusimmepa me sitä tai emme.

Harri Lindell

 

1 kommentti . Avainsanat: turvalllisuusneuvosto, jäsenmaa, kehitysapu, lähetystö, yk, kehitysyhteistyö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, lähi-itä

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vanhuksen pitää osata kysyä

Tiistai 16.10.2012 klo 16:00 - Harri Lindell

Osaavatko ikäihmiset hakea heille kuuluvia kunnallisia palveluita? Sitä sopii epäillä, onhan järjestelmä hyvin sekava ja monimutkainen. 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, vanhukset, kotihoito, omaishoitaja, kotitalousvähennys, ikäihminen, eläkkeensaaja, Kela,

Kulkukissoista terveydenhoitoon

Maanantai 15.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Kunnille on sälytetty 550 erilaista lakiin sidottua tehtävää aina kulkukissojen kiinniotosta sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin.  Näitä velvoitteita purkamalla ja järkiperäistämällä saataisiin kaivattuja säästöjä pienenkin kunnan alueelle. 

Pienikin kunta voi olla hyvin hoidettu ja pärjätä ilman että se tarvitsee yhdistymisselvityksiä ja pakkoliitoksia. Syyksi mainitaan väestörakenteen muuttuminen maassamme. Vanhusväestö lisääntyy ja lääketiede menee eteenpäin, jolloin ihmiset myös elävät pidempään ja palvelutaso on noussut ja vaatimukset lisääntyneet.

Tämä on osaksi totta, mutta säästökohteina pitäisi olla enemminkin valtionkeskushallinto ja maakuntahallinto. Lukemattomat ministeriöt kaipaisivat myös remonttia. Näin voitaisiin säästää hulppeat summat ja jättää kunnat rauhaan. Tämä ei tietenkään käy kokoomusvetoiselle hallitukselle, jolla on maaseudullakin oma lehmä ojassa ja kaupungissa komeat kalliit maastoautot, joilla pääsee helposti autioituvan maaseudun rauhaan kun kaupunkien päättävillä paikoilla alkaa päätä kivistää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulkukissat, sosiaali, terveydenhoitopalveluihin, kunta, pakkoliitoksia, vanhusväestö, palvelutaso, lääketiede, valtionkeskushallinto, maakuntahallinto, kokoomus, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Raha ei tipu taivaasta

Sunnuntai 14.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Muutos nykypolitiikkaan on mahdollinen ja äänestäjät uskovat siihen. Se ilmenee Perussuomalaisten gallup-suosion suurena nousuna niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Vain äänestämällä Perussuomalaiset (Persut) voittoon voit varmistaa hyvinvointivaltioon perustuvat oikeudenmukaiset veronmaksajia tyydyttävät päätökset, joissa työttömät otetaan huomioon, työttömyysaste pienenee ja kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä.

Nyt hallitus pakottaa kuntia liittymään yhteen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Kuntien yhdistyessä ne ennen liittymistään syövät omat eväänsä kamreerien rahakirstuista investoimalla oman kuntansa alueelle velkarahalla. Kunnanisät varmistavat näin oman kuntansa investointitarpeen täyttymisen. 

Taustalla on myös pientä kateutta, ettei vain toinen tai toiset kunnat hyödy taloudellisesti ainakaan meidän kunnasta. Yhdistyminenhän tuo taivaasta tippuvaa rahaa, ajatellaan. Näin ei kuitenkaan ole. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole pystytty osoittamaan säästöjä syntyvän kuntaliitoksia tekemällä. Kuntataloudesta päätetään kaupunginvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa, jotka määrittelevät kunnallisveroprosentit ja kantavat yhteisvastuun talouspolitiikasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, äänestäjät, Perussuomalaisten, gallup, Persut, työttömyysaste, hallitus, investointitarpeen, yhteisvastuun, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Ajat ovat muuttuneet

Sunnuntai 14.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

70-luvulla Suomessa yhdistyi noin 60 kuntaa vapaaehtoisesti. Silloin ei ollut vaalikoneita, korkeintaan varjovaalit kiinnostivat ihmisiä. Valtuustoihin ja kaupunginhallituspaikoille valittiin yleensä vastuuntuntoinen kristilliset arvot omaava henkilö. Ajat ovat muuttuneet. Maailma on täynnä vaalikoneita, varjovaaleja ja puheita turvaverkoista, ihmisoikeuksista, kirkollisveron välttämättömyydestä, koulujen sulkemisesta, perusturvan säilyttämisestä, vanhuspalvelulaista, opetustoimen tärkeydestä ja kerjäläisistä.

Kaikki kantavat yhteiskuntavastuuta, niin kaupunginvaltuutetut kuin varavaltuutetutkin. Kunnallisveroprosentti on pyhä asia, mutta kaikki murenee ehdokkaiden jalkojen alla kun koittaa vaalipäivä 28.10.2012 ja kaikki ennakkoäänet on laskettu. Sen jälkeen kun äänestäjät ovat vaalipäivänä piirtäneet ehdokkaan vaalinumeron äänestyslippuun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, vaalikone, varjovaalit, valtuustot, kaupunginhallitus, kristilliset, turvaverkko, ihmisoikeus, yhteisvastuu, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Rakennelaki astuu voimaan ensi vuonna

Lauantai 13.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Kokoomuslainen Henna Virkkunen esikuntineen on ajanut eduskunnassa läpi kuntia koskevan rakennelain, joka astuu voimaan 1.5.2013. Laki tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan ja kaupungin on käynnistettävä kuntaliitosselvitystyö. 

Ajatus on poliittinen ja lähtee siltä pohjalta, että kuntien tavoiteltu väestökoko olisi 20 000 asukasta, jolloin esimerkiksi erikoisterveydenhoito olisi mahdollista järjestää helpommin. Koskaan ei puhuta siitä, kuinka hyvin jo olemassa olevat terveydenhuoltokuntayhtymät toimivat ja panosteta niiden kehittämiseen yhteistyössä itsenäisten pienten kuntien kanssa, jotka ovat näiden yhtymien omistajia ja käyttäjiä. 

Perussuomalaiset (Persu) ovat vastustaneet kuntien pakkoliitoksia alusta lähtien ja seuraavat kuntavaalit 28.10.2012 osoittavat, mitä äänestäjät kunnissa todella haluavat. Vain rakennelain selvitystyö on hallituspuolueille tärkeää kuin edesmennyt Guggenheim-hanke. Selvitystyön pitää olla valmiina 1.4.2014 ja kuntaliitokset on tehtävä vuosina 2015 tai 2017. 

Pakkoliitoksia tai ei, ainakin selvityspakko on olemassa, muutoin vaihtoehtona on valtion selvitysmiehen tekemä selvitystyö. Selvitystöiden perusteella kuntien omat kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa selvitystyön pohjalta ja tekevät itsenäisesti päätöksensä. Valtioneuvosto päättää kuntien liittymisestä, jos velkaantunut kunta ei pysty hoitamaan sille sälytettyjen peruspalveluiden kirjoa kuntalaisilleen. Niistä tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, koulujen säilyttämistä kunnan alueella unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennelaki, virkkunen, kuntaliitos, selvitystyö, terveydenhuolto, kuntayhtymä, perussuomalaiset, perussuomalainen, kunnallisvaalit, persu

« Uudemmat kirjoitukset