Pidätkö valkoisista sisarista?

Keskiviikko 24.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Mikäli valtio ottaisi kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen itselleen, kunnat käyttäisivät tarjottua palvelua surutta hyväkseen. Maksuautomaattiperiaate kasvattaisi nopeasti valtion menot pilviin.

Hajautettu maksumalli sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen olisi mielestäni kuitenkin suhteellisen hyvin toimiva vaihtoehto. Siinä kunnat ja valtio molemmat olisivat maksajan roolissa potilaan hoitoa kustannettaessa. Sairaanhoitopiirimallia kannattaa kehittää tehokkaampaan suuntaan, jossa panostettaisiin enemmän potilaan hoitamiseen kuin byrokratian pyörittämiseen.

Taloudelliset säästöt tulevat järkiperäistämällä hallintoa ja laitehankintoja vaikkapa yhteisostoksilla kilpailuttamalla eri laitetoimittajia. Kalliiden laitteiden hyötykäyttöä pitää laajentaa perinteisestä kahdeksasta viiteen -ajattelusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtio, sosiaali- ja terveyspalvelut, maksuautomaatti, hajautettu, maksumalli, vaihtoehto, sairaanhoitopiiri, byrokratian, säästöt, laitehankintoja, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtion omistajaohjaus säilytettävä

Tiistai 23.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Johtajien valtavat palkkiot ovat kansan oikeudentajulle käsittämättömiä, varsinkin kun samaan aikaan yhtiö irtisanoo tai lomauttaa työntekijöitään. Onneksi julkisuus on hillinnyt näitä yhtiön johdon tekemiä epäoikeudenmukaisuuksia. Palkitsemisohje on oikeustajun vastainen. Yritysjohtajien palkkioita pitää kohtuullistaa ja ne on tuotava julkisuuteen.

Läpinäkyvyyttä on lisättävä valtion ja kuntien osake-enemmistöisissä yhtiöissä, jotta kansalaiset tietävät, mitä heidän kustantamissa yhtiöissään tapahtuu. Periaatteena on oltava, että minkä yritys voi tuoda päivänvaloon, on sinne tuotava. Mikä on pimennossa, sitä yhtiön päättävät elimet eivät saisi toteuttaa.

Valtion omistajaohjauksesta ei pidä luopua, mutta puhtaan toimivallan lisäksi tarvitaan tietenkin myös avointa ja rehellistä keskustelua yhtiön asioista. Ehkä julkinen keskustelu tuo asioihin myös sellaisia seikkoja, jotka muuten eivät tulisi esille. Julkisuusperiaate, jossa yhtiön toimintoja on julkisuudessa arvioitavana, ei ole lainkaan huono vaihtoehto nykyisen salailevan järjestelmän vaihtoehdoksi. Johdolta tarvitaan hyvän johtamisen lisäksi myös tunneälyä, jotta kansan hyväksyntä saavutetaan.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtajat, palkkiot, oikeustaju, lomautukset, epäoikeudenmukaisuudet, yritysjohtajat, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtionyhtiöt väärällä polulla

Maanantai 22.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtionyhtiöt listautuvat pörssiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suuntana on puhdas markkinatalous, jonka kannattajiksi lukeutuvat vahvasti kokoomuslaiset. Tämä merkitsee sitä, että yhtiön tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajilleen mahdollisimman paljon voittoa eikä kuntalaiselle palveluita mahdollisimman edullisesti, mikä mielestäni pitäisi olla valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tarkoitus.

Palvelujen hinnan ja laadun pitää olla sekä kuntalaisen parhaaksi että osakkeiden omistajien näkökulmasta tuottavia. Yhtiö, joka ensin kerää suomalaisilta ylihinnoittelulla valtavat voitot ja sijoittaa ne ulkomaille suurempien voittojen toivossa on veronmaksajan kannalta vääränlaista toimintaa. Tämä toiminta kuuluu ennemmin normaaliin yritystoimintaan, jonka toki hyväksyn. Tämä uusi polku, jota nyt ollaan kulkemassa, johtaa kalliimpiin hintoihin ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionyhtiöt, pörssi, markkinatalous, kokoomus, epäoikeudenmukaisuus, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

VATT:n tutkimus: Kuntaliitoksista ei säästöjä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa kuultiin yllättävä tieto, jonka mukaan paljon mainostetut kuntaliitokset eivät toisikaan tarvittavia säästöjä, toisin kuin on väitetty. Mikään tutkimustulos ei tue tätä säästöväittämää. Suurempi ei ole aina kustannustehokkaampi vaan joskus jopa kalliimpi.

Palvelut karkaavat monen syrjässä asuvan kuntalaisen ulottuvilta kauas keskuksiin, karkaavat ja etääntyvät kuntalaisista. Äänestäjät kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi liitoskunnissa, kun he keskittävät ääniään ns. vahvoille ehdokkaille. Puoluerajojen yli menevää keskittämistä ei tosin ole.

Kuntauudistukset voivat jopa lisätä kuntien menoja. Yhdistyvät kunnat ikään kuin syövät mielellään etukäteen investoimalla ilman valtion asettamia velkajarruja.

Perussuomalaiset taisivat sittenkin olla oikeassa 

Yksi vaihtoehto on, että kunnilta poistettaisiin niin terveydenhoitovelvoite kuin toisen asteen koulutuskin. Keskustelussa linjattiin, että näin kunnat voisivat olla tasa-arvoisempia paikkoja kuntalaisille. Kuntien tehtäväksi jäisi vain lähipalveluiden tuottaminen, joka on kunnan perustoimintoja. Tällöin kuntien saamat valtionosuudet toki myös pienenisivät ratkaisevasti, mutta toisaalta menotkin olisivat valtavasti pienemmät. Vieväthän terveydenhoito ja toisen asteen koulutus leijonanosan kuntien menoista.

Valtio voisi tuottaa tasapuolisemmin erikokoisille kunnille terveydenhuoltopalveluja ja toisen asteen koulutusta ja käyttää alihankkijoita näiden palveluiden tuottamiseen.

Perusteluiksi kuntaliitoksille voidaan toki esittää, etteivät säästöt olekaan tavoitteena vaan jokin muu syy, kuten esimerkiksi laadukkaiden palvelujen säilyminen ja lisääntyminen kunnan alueella. Itse uskon kuitenkin, että jos kuntajärjestelmät luotaisiin nyt uudelleen, niin kunnille ei tulisi nykyisiä velvoitteita. Olivatkohan Perussuomalaiset sittenkin oikeassa kritisoidessaan kuntien yhdistymisistä saatavia säästöjä?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion tutkimuskeskus, puoluerajat, terveydenhuoltovelvoite, kuntaliitokset, perussuomalaiset, perussuomalainen, politiikka, poliittinen, kunnallisvaalit, kuntauudistus,

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit