Suomi lastuna myrskyävällä merellä

Lauantai 25.3.2017 klo 12:00 - Harri Lindell

Suomessa puhaltavat rajut muutoksen tuulet, joiden kourissa olemme kuin lastu myrskyävällä merellä. Maailman rahamarkkinoilla puhaltaa nyt eriskummallinen darwinistinen euromyrsky, jossa vain vahvat pärjäävät. Eriskummalliseksi tämän myrskyn tekee ilmiö, jossa ”köyhät ja syyttömät” maksavat tuhojen laskun tukien muodossa. Darwinismi tarkoittaa luonnossa historian saatossa tapahtuvaa evoluutiota, jossa vahvat pärjäävät ja heikot kuolevat pois.

Mielestäni sosiaalidarwinismi on oikeudenmukaisen yhteiskuntapolitiikan vastakohta. Yhteiskunnassa pitäisi kantaa huolta myös jokaisen euromaan heikompiosaisista kansalaisista. Valitettavasti eurooppalaisen politiikan pyrkimys on vahvojen maiden sääntöjen (direktiivien) sanelua köyhille jäsenmaille. Vahvat pärjäävät Euroopan unionissa ja heikot kuolevat pois. Kreikka ja kreikkalaiset ovat joutuneet tähän köyhyyden ja kurjistamisen turbulenssiin. Tästä ei ole muuta ulospääsyä kuin ero EU:sta.

Suomen velanotto on kestämättömällä pohjalla, jossa odotamme sydän kylmänä, koska EU:n troikkamiehet ottavat päätöksenteon Suomessa haltuunsa. Olemme menettäneet jo kolmen AAA:n luokituksen. Maamme velkamäärä ylittää bruttokansantuotteen rajan, mikä on merkki siitä, että hallituspuolueet eivät osaa tai halua vaalien alla tehdä kipeitä, mutta tarpeellisia leikkauksia. Aina on vaalit edessä, mikä lamaannuttaa poliittisen päätöksenteon alkumetreille. Suomi jatkaa ajelehtimistaan kuin lastu myrskyävällä merellä.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: evoluutio, darwinismi, yhteiskuntapolitiikka, Euroopan Unioni, AAA-luokitus, Harri Lindell, pormestariehdokas, Terve Helsinki, kunnallisvaaliehdokas

Vammaisuus ei tarkoita sitä että ei osaa tehdä töitä

Maanantai 20.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Eri tavoin vammaisia arvioidaan olevan noin 200 000. Vajaakuntoisia työttömiä on noin 70 000, joten kysymyksessä on huomattava työvoimaresurssi, joka kansantaloudenkin kannalta olisi valjastettava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vajaakuntoisen työttömyysaika on keskimäärin 22 viikkoa, normaalisti työllistyvien kohdalla vain 14 viikkoa. Vammaisissa meillä on myös ilman tukitoimenpiteitä työkykyinen työvoimaresurssi, jonka merkitys on unohdettu, koska asiaa ei ole mielestäni riittävästi tiedostettu. Työvoimavajeeseen meillä on olemassa pääsääntöisesti suomalaisista muodostuva kansanryhmä, joka haluaa aidosti työllistyä ja jonka työpanosta kannattaa hyödyntää.

Yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan vammaisia ja osatyökykyisiä. Työnantajat eivät saa kuitenkaan riittävän helposti tietoa yhteiskunnan eri tukimuodoista, työehtosopimusasioista ja työvalmennusohjelmista, mikä estää heitä työllistämästä myös vammaisia työnhakijoita. Vammaiset ovat selvästi aliedustettuina työvoimapalveluissa, vaikka reservistä löytyy motivoituneita ja myös korkeakoulutettuja henkilöitä.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, vajaatyökykyinen, työvoimapolitiikka, työttömyys, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Miljoonakaupunki Helsinki on pelkkä illuusio

Sunnuntai 5.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin päättäjien asumispolitiikan lähtökohtana ei saa olla se toive, että Helsinki kasvaa lähiaikoina miljoonakaupungiksi. Helsingin ja pääkaupunkiseudun paisuminen hallitsemattomasti kohottaa niin asumisen kuin muidenkin palveluiden hintaa. Lisäksi koko pääkaupunkiseudulle muodostuu väistämättä levottomuutta ja turvattomuutta, jos alueella asuu liian paljon ihmisiä. Joukkoon mahtuu aina niitäkin, jotka eivät kunnioita lainsäädäntöä, saati muita ihmisiä. 

Virkamies- ja politiikkatahot saattavat kuitenkin luoda illuusiota, jossa haaveillaan jopa 250 000 uuden asukkaan muuttavan lähitulevaisuudessa Helsingin alueelle. Kun tätä illuusiota aletaan pitää täytenä totena, ryhdytään  sen perusteella tekemään kaava- ja investointipäätöksiä. Illuusio on muuttunut tuolloin todeksi ja se ruokkii itse itseään. Illuusio alkaa paisua kuin pullataikina, joka kypsyessään alkaa tuntua todelta pääkaupunkiseudun virkamiehille ja politiikoille.

Tämä ei ole järkevää politiikkaa, koska tässä mallissa pääkaupunkiseudun elinkustannukset ovat entistä korkeammat ja monenlaisia ongelmia syntyy ratkottavaksi.

Parempaa politiikkaa syntyisi pyrkimyksellä pitää koko Suomi tasaisesti asuttuna sekä säilyttämällä työpaikat/yritykset myös hajautettuna kautta koko Suomen. 

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, miljoonkaupunki, asumispolitiikka, Harri Lindell, kuntavaaliehdokas

Kielteisyys myy, hyvät asiat unohtuvat

Keskiviikko 1.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Politiikassa vallitsee viidakon laki, jonka mukaan nostetaan (puolue nostaa) Tarzan puuhun ja aletaan ylistää. Kun Tarzan putoaa puusta, hän voi todeta oksalla istuvan jo uuden Tarzanin, jonka ylistyslaulua aletaan saman tien säveltää.

Poliittinen kulttuuri Suomessa ei ole enää entisensä. Olemme siirtyneet uuteen raadolliseen politiikan aikakauteen, jossa pärjäävät urheilijat, kuuluisuudet sekä kiiltokuvanaiset ja -miehet. Media pitää tästä huolen, koska heistä riittää paljon kirjoittelemista, mikä taas myy lehtiä ja tuo rahaa lehtikeisareille.

Skandaaliuutisointi on journalismiin juurtunut tapa. Media kirjoittaa asiasta sen mukaisesti, miten lehdelle saadaan paras myynti. Aina kun joku töppää tai tapahtuu muuten kielteisiä asioita, niistä tehdään hurjia otsikoita ja rummutetaan asiaa viikkotolkulla. Kielteisestä asiasta otetaan irti kaikki mahdollinen kaupallisuus, raha ratkaisee. 

Suomessa ja maailmalla tapahtuu paljon myönteisiäkin asioita, joista pitäisi kirjoittaa isoja otsikoita. Tämä myönteisistä asioista kirjoittaminen toisi toivoa toivottomille ja loisi myönteistä ilmapiiriä. Ihmiset alkaisivat puhua myönteisistä asioista ja huomaisivat ympärillään paljon hyvää ja kaunista, rumuuden ja töppäilyjen sijasta.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, journalismi, media, skandaali, uutisointi

Kerjäläisille ei tervetulomattoja

Tiistai 26.11.2013 klo 21:24 - Harri Lindell

Valtuustosalien arvokeskusteluissa pitää kerjäläisasiassa painotukset olla ihmisten auttamisessa kohdemaahan, eikä tervetulomattoa pidä levittää kaikkien kaupungin rajoille. Kuntatalous maassamme kurjistuu entisestään, kun valtion osuudet vähentyvät ja kuntien on itsenäisesti haettava asetetun 1 miljardin verran säätöjä. On luonnollista hoitaa oman maamme kansalaisten peruspalvelut kuntoon ennen kuin alamme jakelemaan hyvinvointivaltiomme palveluita maahan tulleille kerjäläisille. Köyhien ihmisten kohdemaita pitää painostaa poliittisesti ja taloudellisesti hoitamaan oman maansa köyhien asemaa parempaan suuntaa. Myös kunnat voivat olla tässä asiassa aktiivisia ottamalla yhteyttä eduskuntaan ja kohdemaihin suoraan tai kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta.

 

Kerjäläisten määrä on ollut vuosien ajan kasvussa johtuen vääränlaisesta pakolaispolitiikasta, joka on liian avokätinen ulkomaalaisia kohtaan. Poliitikkojen pitäisi keskittyä kunnissa enemmän oman maan köyhien auttamiseen ulkomaalaisten kerjäläisten sijasta. Taannoinen päätös Helsingissä etsiä ulkomaalaisten kiertolaisten yöpymispaikkoja kaupungin virkamiestyönä on varoittava esimerkki muille maamme kunnille, jotka omissa valtuustoissaan joutuvat ottamaan kantaa samantyyppisiin kysymyksiin. Pandoran lipasta ei pidä avata missään. Yhden autetun kerjäläisen tilalle tulee kymmenen uutta ja kymmenen autetun tilalle tulee sata uutta avun hakijaa ja niin edespäin. Kuntiemme taloustilanne ei tule kestämään jatkuvaa sosiaali- ja terveyspuolen kasvua, joka on osaksi seurausta vääränlaisesta pakolaispolitiikasta, jota kunnissamme harjoitetaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kerjäläiset, kunnat, pakolaispolitiikka, Helsinki, kiertolaiset, perussuomalaiset, Harri Lindell

Guggenheimin valmistelu ei kestä päivänvaloa

Perjantai 16.8.2013 klo 17:46 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin päättäjien selän takana kävi kova kuhina huhtikuussa 2013. Aiheena oli, mikäs muukaan kuin surullisen kuuluisa Guggenheim. Kyseessä oli kaksi suunnilleen samaan aikaan tehtyä matkaa, joiden ohjelma meni osittain päällekkäin. Toinen niistä oli apulaiskaupunginjohtaja Penttilän johtaman kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen delegaation matka 16.-21.4.2013 ja toinen apulaiskaupunginjohtaja Viljasen ja erityisasiantuntija Anderssonin matka 17.-21.4.2013. Veronmaksajien rahaa paloi kymmeniä tuhansia euroja. Pidän valmistelua tökerönä ja huonona hallintotapana. Avoimuuden periaatteita hankkeen valmistelu ei ainakaan täytä. Poliittinen johto pidettiin pimennossa, ainakaan perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ollut tietoinen moisesta.  Ihmetystä herättää myös se, miksi pienestä Helsingistä pitää lähteä miljoonakaupunkiin etsimään vaikutteita. Matkalla vierailtiin mm. Guggenheim museossa ja säätiössä, Metropolitan taidemuseossa, modernin taiteen museossa ja Brooklynin musiikkiakatemiassa.

 

Rahaletkut johtavat Guggenheim-säätiön sammioon

Guggenheim-säätiö vakuuttelee hankkeen loistavaa tulevaisuutta ja suuria tuottoja. Mikäli näin olisi, miksi säätiö toistuvasti käy toisten kukkaroilla: valtion, yksityisten ja tietenkin Helsingin kaupungin. Investointi ei ole kertaluonteinen, vaan siihen on rakennettu jatkuvan lypsykoneen letkut jotka johtavat säätiön omaan, yhä paisuvaan rahasammioon. Kaupunki ja valtio ovat ankaralla säästökuurilla ja ottavat yhä kiihtyvällä tahdilla lisää lainaa pitääkseen yllä palveluverkostonsa. Jätti-investointi museoon näinä aikoina on aivan väärä tapa hoitaa vastuullista talouspolitiikkaa kaupungissamme. Sijoitetaan ennemmin veronmaksajien rahat siten, että ne hyödyntävät kaikkien tarpeita niin koulu-, sosiaali- kuin terveydenhuollon puolellakin.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, kaupunki, Helsinki, politiikka, moderni taide, taidemuseo, musiikkiakatemia, museo, talouspolitiikka, Harri Lindell, perussuomalainen

Pulttibois-ohjelma, viatonta valkoista rasismia

Tiistai 6.8.2013 klo 16:18 - Harri Lindell

MTV3 on päättänyt esittää uudelleen suositun, 57-osaisen Pulttibois-sarjan, jossa irvaillaan romanien, saamelaisten, vammaisten ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvien kustannuksella. Poliitikoille rasismi on kuolemaakin pahempi asia, mutta MTV:lle se on halpaa hupiohjelmaa, viihdettä suomalaisten illan täytteeksi. Rasistiksi leimautumisen uhka saa poliitikon rähmälleen syyttäjiensä edessä. Keskustelu pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta on usein mahdotonta samasta syystä.                                                            

Maassamme on kautta aikojen vitsailtu esimerkiksi ruotsalaisista, savolaisista, pohjalaisista ja romaneista. Tässä muodossaan aiheet ovat valkoista rasismia. Kansa haluaa katsoa valkoista rasismia televisiosta. Suomalaiset haluavat nauraa vitseille, jotka kohdistuvat vähemmistöihin. Mutta kun poliitikko ihmettelee ääneen, miksi kerjäläiset tappelevat keskenään ja ovat toisiaan kohtaan rasisteja kadunkulman kerjuupaikasta tapellessaan, hän muuttuu kantaväestöön kuuluvana kyselijänä rasistiksi. 

Pulttibois tuo nyt tv-ruutuihin uusinnat, jossa esitetään sketsihahmojen kautta suomalaisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa pilailua. Yli 20 vuotta sitten ohjelma ei ollut muuta kuin huumorilla höystettyä pilkantekoa. Miten siihen tulisi suhtautua tänään, kun muiden maiden kansalaisten rehellinenkin arvostelu on rangaistava teko? Vai onko arvostelun kohteeksi joutuminen tosiaan vain suomalaisten etuoikeus?

Harri Lindell Poliitikko pahemmasta päästä siis Perussuomalainen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pulttibois, MTV3, rasismi, pakolaiset, maahanmuutto, politiikka, ruotsalaiset, savolaiset, pohjalaiset, vähemmistö, vammaiset, romaani, saamelainen, poliitikko, sketsi, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Diktatuuri nostaa päätään

Torstai 25.7.2013 klo 11:59 - Harri Lindell

Puoluepolitiikassa on Espanjassa samanlainen ilmiö kuin Unkarissa, jossa yhdelle puolueelle on annettu kansanäänestyksessä diktaattorin valta valtaisalla äänivoitolla. Espanjan hallitus voi kahden päivän sisällä halutessaan saada jonkun lain voimaan ilman parlamentin suostumusta. Missä valta, siellä vallitsee yhden valtapuolueen enemmistödiktatuuri. PP-puolue on lähempänä oikeistolaisuutta kuin vasenta laitaa, konservatiivisuus on leimaava tekijä.  

Tyytymättömyys puolueita, instituutioita, pankkeja ja hallitusta kohtaan kasvaa myös kiihtyvällä vauhdilla. Korruptio ja väärinkäytöstapaukset Espanjan medioissa kohahduttavat kansaa. Luottamus on mennyttä, mutta minkäs teet, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Ollaan käännöskohdassa, mihin suuntaan maa alkaa mennä. Pessimismi velloo kansan joukossa, joka odottaa uutta parempaa aikaa. Valitettavasti Espanjassa ei ole vahvaa oppositiota, johon nuo kaikki patoutumat voisivat purkautua.  

Onneksi Suomessa ei ole diktatuuria, vain henkilöitä jotka luulevat olevansa diktaattoreja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diktatuuri, Espanja, puoluepolitiikka, kansanäänestys, demokratia, hallitus, laki, parlamentti, oikeisto, korruptio, Suomi, oppositio, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaiset kärkkyvät Espanjan halpoja asuntoja

Keskiviikko 17.7.2013 klo 23:09 - Harri Lindell

Espanjassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ne ovat roskapankkien, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia. Työttömyyden seurauksena monien kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %:n luokkaa, mikä ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myyntihintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %:n luokkaa, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot roskapankeista alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamus maan talouden hoitoon on kuitenkin kysymysmerkki maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava, mikä luo omalta osaltaan epävarmuutta.  Luottamuksen taas palautuessa Espanjaan tulevat sijoittamaan varakkaat ulkomaalaiset, sijoitusyhtiöt ja pankit sekä varsinkin asuntoihin eläkeläiset, kuten suomalaiset. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he kauppasummasta noin 10 % välityspalkkiota, suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, asunnottomat, roskapankki, työttömyys, talous, politiikka, kiinteistömyynti, välityspalkkio, kiinteistövälittäjä, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Pitämäni Helsingin Kaupunginvaltuustoryhmän puhe

Torstai 31.1.2013 klo 14:27 - Harri Lindell

Helsingin Perussuomalaiset eivät näe metropoliasiaa suurena mörkönä, jota pitää suoralta kädeltä vastustaa. Emme tyrmää ehdotusta näiden saatujen tietojen perusteella, mutta emme myöskään liputa oikopäätä asian puolesta. 

Asia on meille hyvin tärkeä, teemmehän päätöksen jolla on vaikutusta kaikille helsinkiläisille pitkälle tulevaisuuteen. Asia on kokonaisuudessaan todella iso, ja on olemassa eri vaihtoehtoja, millä tavalla metropolialueen kaupunkien yhteistyö eri osa-alueilla toteutettaisiin.  Asiaan täytyy paneutua perusteellisesti eikä päätöksiä tehdä tunteen perusteella. Faktat puhukoon puolestaan, on Perussuomalaisten lähtökohta päätöstä tehtäessä.

Helsinkiläisinä luottamushenkilöinä pitää mielestämme huolehtia helsinkiläisten etujen säilymisestä. Onhan Helsinki koko metropolialueen veturi kokonsa ja pääkaupunkiasemansa vuoksi.

Muiden kaupunkien velkojen maksumiehiksi emme suostu emmekä olemaan toissijainen toimia metropoliyhteistyössä.

Yhteistyötä lisäämällä eri sektoreille, kuten esim. maankaavoitus- ja tonttipolitiikalla ympäristökuntien kanssa voidaan saavuttaa tehokkuuden lisääntymistä ja päällekkäisyyksien purkamista. Tämä tuo myös kaivattuja säästöjä kaikille metropolialueen kunnille. Vallitseehan Helsingissä valtava asuntopula, jonka seurauksena vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat kaupungissamme karanneet pilviin. Keskiverto helsinkiläinen tienaa 1,2-kertaisesti muuhun maahan verrattuna, mutta asuntojen hinnat ovat kuitenkin kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna. Toivottavasti metropoliselvitys toisi ratkaisun tähän seikkaan.

Emme sulje pois myöskään mahdollisuutta järjestää neuvoantavaa kansanäänestystä. Äänestys voitaisiin järjestää kaupungissamme, kun riittävät faktat ovat esillä kansalaisten punnittavana. Kyllä kansa tietää on myös vuonna 2013 toimiva viisaus, jota kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, metropoli, luottamushenkilö, yhteistyö, maakaavoitus, tonttipolitiikka, helsinkiläiset

Suvaitsevaisuus naamioituu suvaitsemattomuudeksi

Torstai 25.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Suvaitsevaisuus on naamioitunut suvaitsemattomuudeksi. ”Suvaitsevaiset” ihmiset eivät suvaitse toisinajattelijoita, jotka tuovat julki oman, vastakkaisen mielipiteensä asiasta. Tämä vanhakantainen ”hajota ja hallitse” -ajattelutapa on tuttu politiikasta, mutta myös uskonnollisista piireistä. Helposti tässä yhteydessä kritisoidaan kristillisiä piirejä, mutta sama ilmiö toimii myös muissa ns. uskonnollisissa yhteisöissä. Mikäli et ole samaa mieltä kanssamme, olet meitä vastaan.

Poliittinen ilmapiiri perussuomalaisia kohtaan on usein juuri jyrkän suvaitsematon, vaikka puolue on mielestäni hyvinkin terveellä tavalla suvaitsevainen, silti tinkimätön arvokkaista periaatteista. Omasta mielestään ”suvaitsevaiset” muuttuvatkin vaarallisten ääriliikkeiden kaltaisiksi, kun kysymys on ideologiasta.

Pilkkakirveet ovat tylstyneet

Perussuomalaiset ovat kaikesta heihin kohdistuneesta suvaitsemattomuudesta huolimatta tulevien kuntavaalien ylivoimainen voittaja galluppien mukaan. Puolue on nostanut oman kannatuksensa yli kolminkertaiseksi edellisiin kunnallisvaalituloksiin verrattuna. Puoluetta on yritetty lyödä julkisuudessa monilla eri suvaitsemattomuusväitteillä, jotka eivät pidä edes paikkaansa. Puolue on poliittisella kartalla milloin oikealla, milloin vasemmalla, asiasta ja kartoittajasta riippuen.

Nyt pilkkakirveet ovat kuitenkin tylstyneet. Puolueen kannatus on syönyt multaa tasaisesti kaikkien eduskuntapuolueiden jalkojen alta. Pilkkalaulu suvaitsemattomista perussuomalaisista vaihtuu surumarssiin viimeistään 28.10.2012, jolloin vaalitulos julkistetaan.

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, suvaitsemattomuus, pilkkakirves, hajota ja hallitse, uskonnolliset, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, eduskuntapuolueet, pilkkalaulu, surumarssi, 28.10.2012, vaalitus

Vammaiset lapset ovat unohdettu kansanryhmä

Keskiviikko 24.10.2012 klo 11:58 - Harri Lindell

Helposti vaalikeskusteluissa unohtuu syntymästä saakka vammautuneen lapsen vanhemman osuus omaishoidossa. Omaishoidosta puhuminen ja omaishoitajien aseman parantaminen on niin hoidettavan kuin hoitajienkin kannalta tärkeä asia, johon pitää tietenkin saada lisää resursseja.  Mutta vammaisen lapsen hoito on kuitenkin ihan eri juttu kuin dementoituneen vanhemman tai vammautuneen aikuisen hoitaminen.

Vammaisen lapsen hoito vaatii sitoutumista 24 tuntia vuorokaudessa. Tällöin sinä toimit tulkkina lapselle, jolla on kommunikaatio-ongelmia. Sinä toimit lapsen jalkoina, jos liikuntarajoite estää tämän oman liikkumisen. Sinä toimit lapsen silminä, jos hän on näkövammainen. Sinä toimit lapsen käsinä, jos hänellä on hienomotoriikkaongelmia. Sinä toimit lapsen koulutyöavustajana kun koulu alkaa. Sinä rohkaiset lasta kaikissa elämäntilanteissa, kun muilta ei tukea saa. Sinä luot uskoa tulevaisuuteen, kun lapsi aikuistuu eikä kuulu normikansalaisiin.

Reilusti alle minimipalkan

Entä sitten yhteiskunnan omaishoitajille myöntämä taloudellinen tuki? Lasketaan vaikka kuntien omaishoidon tuen tuntipalkka, niin ei päästä lähellekään kansalaisten minimipalkkaa. Koululaisen kesätyökin on paremmin palkattu. Entä miten omaishoitaja pitää samaan aikaan yllä omaa ammattipätevyyttään, jos omaishoito on ainoa työ ja tulonlähde? Omaishoidon tuki ei todellakaan riitä maksamaan koulutusta, jos itse haluat pysyä ajan hermolla.

Mielestäni kannattaa miettiä myös vammaisen lapsen asioita kaupungin sosiaalisista ja taloudellisista asioista päätettäessä. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa siitä, miten kunnat panostavat omaishoidontukeen ja varsinkin vammaisten lasten omaishoitajiin.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammainen, omaishoitaja, lapsi, dementia, kaupunginvaltuutetut, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

VATT:n tutkimus: Kuntaliitoksista ei säästöjä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa kuultiin yllättävä tieto, jonka mukaan paljon mainostetut kuntaliitokset eivät toisikaan tarvittavia säästöjä, toisin kuin on väitetty. Mikään tutkimustulos ei tue tätä säästöväittämää. Suurempi ei ole aina kustannustehokkaampi vaan joskus jopa kalliimpi.

Palvelut karkaavat monen syrjässä asuvan kuntalaisen ulottuvilta kauas keskuksiin, karkaavat ja etääntyvät kuntalaisista. Äänestäjät kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi liitoskunnissa, kun he keskittävät ääniään ns. vahvoille ehdokkaille. Puoluerajojen yli menevää keskittämistä ei tosin ole.

Kuntauudistukset voivat jopa lisätä kuntien menoja. Yhdistyvät kunnat ikään kuin syövät mielellään etukäteen investoimalla ilman valtion asettamia velkajarruja.

Perussuomalaiset taisivat sittenkin olla oikeassa 

Yksi vaihtoehto on, että kunnilta poistettaisiin niin terveydenhoitovelvoite kuin toisen asteen koulutuskin. Keskustelussa linjattiin, että näin kunnat voisivat olla tasa-arvoisempia paikkoja kuntalaisille. Kuntien tehtäväksi jäisi vain lähipalveluiden tuottaminen, joka on kunnan perustoimintoja. Tällöin kuntien saamat valtionosuudet toki myös pienenisivät ratkaisevasti, mutta toisaalta menotkin olisivat valtavasti pienemmät. Vieväthän terveydenhoito ja toisen asteen koulutus leijonanosan kuntien menoista.

Valtio voisi tuottaa tasapuolisemmin erikokoisille kunnille terveydenhuoltopalveluja ja toisen asteen koulutusta ja käyttää alihankkijoita näiden palveluiden tuottamiseen.

Perusteluiksi kuntaliitoksille voidaan toki esittää, etteivät säästöt olekaan tavoitteena vaan jokin muu syy, kuten esimerkiksi laadukkaiden palvelujen säilyminen ja lisääntyminen kunnan alueella. Itse uskon kuitenkin, että jos kuntajärjestelmät luotaisiin nyt uudelleen, niin kunnille ei tulisi nykyisiä velvoitteita. Olivatkohan Perussuomalaiset sittenkin oikeassa kritisoidessaan kuntien yhdistymisistä saatavia säästöjä?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion tutkimuskeskus, puoluerajat, terveydenhuoltovelvoite, kuntaliitokset, perussuomalaiset, perussuomalainen, politiikka, poliittinen, kunnallisvaalit, kuntauudistus,

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Kuntaliitos ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia

Perjantai 19.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Toronton metropolihallinnon uudistaminen kuntaliitoksen avulla epäonnistui. Jos Suomen pääkaupunkiseudulla otettaisiin mallia sieltä, niin tulisi meilläkin käymään. En usko, että liitos kykenisi ratkaisemaan koko metropolialueen ongelmia, joita ovat esimerkiksi yhteiset liikenne- ja maankäyttöratkaisut sekä vesi- ja jätevesipalvelut. Myöskään tavoiteltuja kustannussäästöjä ei tulla saavuttamaan, sillä siirtymävaiheen ja uuden hallinnon perustamisen kustannukset tulevat olemaan korkeat. Myös palkkojen ja palvelujen harmonisointi liitoksen jälkeen tulee lisäämään kustannuksia.    

Demokratia karkaisi kansalaisista kauemmaksi

Paikallisdemokratian toimivuus heikkenisi, kun päätöksenteko siirtyisi kauemmas helsinkiläisistä. Nytkin on nostettu esille, pitäisikö Helsingissä olla osakaupungin valtuustoja, joilla olisi todellista valtaa keskustelukerhomaisuuden sijasta ja rahaa toteuttaa kaupunginosavaltuustojen tekemiä päätöksiä. Näin päätöksenteko tulisi lähemmäksi kansalaisia.

Asialla on puolensa ja puolensa, mutta ajatuksena se on päinvastainen nyt esitetyn metropolimallin kanssa. Metropolialuemallissa päätöksenteko karkaisi yhä etäämmäksi kansalaisista. Veroasteet kaupungeissa voisivat laskea hieman, palvelutaso yhtenäistyisi ja saatavuus paranisi ainakin muualla kuin Helsingin alueella, joka jo itsessään on tiivis palvelutasojen paketti.

Selvitystyö on kesken ja seuraavan kaupunginvaltuuston pureksittavaksi tulee muutama eri vaihtoehto toteuttaa parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toivon saavani näistä tulevista selvityksistä parhaan mahdollisen tiedon, jonka pohjalta päätöksentekoni olisi jokaisen helsinkiläisen asukkaan edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toronto, metropoli, hallinto, kuntaliitos, pääkaupunkiseudulla, demokratia, päätöksenteko, kaupunginvaltuusto, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Raha ei tipu taivaasta

Sunnuntai 14.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Muutos nykypolitiikkaan on mahdollinen ja äänestäjät uskovat siihen. Se ilmenee Perussuomalaisten gallup-suosion suurena nousuna niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Vain äänestämällä Perussuomalaiset (Persut) voittoon voit varmistaa hyvinvointivaltioon perustuvat oikeudenmukaiset veronmaksajia tyydyttävät päätökset, joissa työttömät otetaan huomioon, työttömyysaste pienenee ja kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä.

Nyt hallitus pakottaa kuntia liittymään yhteen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Kuntien yhdistyessä ne ennen liittymistään syövät omat eväänsä kamreerien rahakirstuista investoimalla oman kuntansa alueelle velkarahalla. Kunnanisät varmistavat näin oman kuntansa investointitarpeen täyttymisen. 

Taustalla on myös pientä kateutta, ettei vain toinen tai toiset kunnat hyödy taloudellisesti ainakaan meidän kunnasta. Yhdistyminenhän tuo taivaasta tippuvaa rahaa, ajatellaan. Näin ei kuitenkaan ole. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole pystytty osoittamaan säästöjä syntyvän kuntaliitoksia tekemällä. Kuntataloudesta päätetään kaupunginvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa, jotka määrittelevät kunnallisveroprosentit ja kantavat yhteisvastuun talouspolitiikasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, äänestäjät, Perussuomalaisten, gallup, Persut, työttömyysaste, hallitus, investointitarpeen, yhteisvastuun, perussuomalainen, kunnallisvaalit