Kysymys Östersundomin tulevaisuudesta

Lauantai 18.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Kyselytunnin kysymys

Kannattaako Östersundomin alueelle rakentaa kokonaista uutta kaupunkia? Alue on kaukana keskustasta. Metro on suunnattoman kallis.

Varoja ei pidä tuhlata vahingolliseen, keskittävään metropolitiikkaan, jolla Helsingin seudulle pyritään haalimaan satojatuhansia uusia asukkaita Suomen maakunnista ja ulkomailta.

Helsingin asuntorakentamista on suunnattava ohjelmamme mukaisesti ensisijaisesti kantakaupungin täydennysrakentamiseen mm. muuttamalla liike- ja ullakkotiloja asumiskäyttöön. Asuntoja on rakennettava etupäässä hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä oleviin kaupunginosiin. Tätä Östersundom ei todellakaan ole.

Mitä kaupunki aikoo tehdä vahingollisen ja erittäin kalliiksi kaavaillun asuntotuotannon pysäyttämiseksi Östersundomin osalta sekä joukkoliikenteen rakentamisen suhteen alueelle?

 

Terve Helsinki -ryhmän puheenjohtaja,

kaupunginvaltuutettu Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Östersundom, kaupunkirakentaminen, joukkoliikenne, terve helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Kiinteistöveron korotus aktivoi rakentamaan.

Keskiviikko 25.9.2013 klo 21:47 - Harri Lindell

Valtuustoaloite 25.09 2013

Helsingin kaupungin alueella vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kohtuuttoman paljon muuhun maahan verrattuna.

Syynä tähän on tarjonnan ja kysynnän epätasapaino. Kysyntää olisi huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla. Tilanne pahenee vuosi vuodelta, koska Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä asumaan (noin 10 000 per vuosi).

Asuntopulan vuoksi myöskään yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa riittävästi, mikä taas vaikuttaa kaupungin verotuloihin sekä työttömyyden laskuun negatiivisesti.

Asuntotuotannon tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu 5500, mutta se jää tavoitteestaan noin 50 %. Asuntojonoissa on hakijoita noin 20 000 luokkaa, kun samanaikaisesti tyhjillään olevia asuntoja on kaupungissa saman verran.

Esitämme, että kaupungissa alettaisiin verottaa tyhjillään olevia asuntoja huomattavasti rankemmalla kädellä kuin asuttuja asuntoja tällä hetkellä verotetaan. Välttyäkseen korotetulta kiinteistöverolta asunnon omistajan olisi vuokrattava asunto toistaiseksi olevalla vuokrasopimuksella. Lisäksi on oltava todennettavissa, että vuokralainen asuu asunnossa. Rankempi verotus koskisi myös rakentamattomia tontteja, joita alettaisiin verottaa kovemmin 3 vuoden kuluttua ostohetkestä, jos rakennustoimenpiteitä ei ole aloitettu tontilla.

Keskimääräistä isompien asuntotonttien jo olemassa olevien kiinteistöjen verotusta tulisi myös muuttaa kiristyvästi, jos tontin rakennustehokkuus on huono. Edellä mainitut veronkorotukset tulisivat voimaan olemassa olevien lainsäädännön määräysten sallimissa rajoissa.

Näistä verotuksen kiristämisistä tuleva rahavirta pitäisi korvamerkitä käytettäväksi kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

  

Helsingissä 25.9 2013                           Harri Lindell

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntopula, tontti, rakentaminen, vuokra, omistusasunto, verotus, kiinteistövero, veronkorotus, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit