Euroopan väkiluku voi yhdeksänkertaistua

Torstai 6.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Ihminen jostakin syystä leimautuu vahvasti synnyinseutuunsa, samoin kuin monet lintulajitkin uskollisesti palaavat sinne, missä ovat syntyneet.

Otan esimerkin lähipiiristämme. Karjalaiset ikävöivät takaisin Karjalaan. Kuitenkin maantieteellisesti sinne on vain muutama sata kilometriä. Luonto, ilmasto ja vuodenajat ovat lähes samanlaiset, samoin kieli ja kulttuuri, uskonto ja geenit ja niin edelleen. Voi vain kuvitella, kuinka paljon suurempi shokki on niillä, jotka muuttavat olosuhteisiin, missä nämä kaikki ovat radikaalisti erilaisia.

Olisiko kaikille parempi siis auttaa ja tukea hädänalaisia lähempänä synnyinseutuaan? Sanomme itsekkäästi, että tarvitsemme työvoimaa. Todellisuudessa tarvitsemme ihmisiä tekemään epämukavat työt halvalla. Maahanmuuttajille opettamamme kieli on usein ruotsin kieli. Tämä mielestäni osoittaa, mitkä tahot haluavat halpaa työvoimaa yrityksiinsä.

Kuinka paljon enemmän tulee väärinkäsityksiä suomenkielisissä työpaikoissa, jos maahanmuuttaja ei oikeasti osaa puhua suomea meidän aksentillamme, vaan siihen sekoittuvat hänen äidinkielensä lisäksi opittu ruotsin kieli?

Mittasuhteita olisi hyvä miettiä

Maailmassa elää noin 1 000 miljoonaa ihmistä nälkärajan alapuolella. Noin 3 000 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella. EU:ssa on ihmisiä 500 miljoonaa, eli avuntarvitsijoita on kahdeksan jokaista EU:n asukasta kohden. Olisikin tarpeellista kehitellä uusia ratkaisumalleja ja nimenomaan avustamista paikan päällä tai ainakin lähiympäristössä. Toisaalta, jos yritämme avustaa kaikkia Euroopassa, väkiluku nousee yhdeksänkertaiseksi. Meidän pitää huolehtia oman maamme köyhistä ja avuntarvitsijoista ensin, eikä antaa tehtävää ”Joku muu” -nimiselle henkilölle, kuten nyt Suomessa tehdään.


Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

Terve Helsinki -listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: synnyinseutu, Karjala, avuntarvitsijat, maahanmuuttaja, suomen kieli, nälkä, Terve Helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Kestämätöntä hallituspolitiikkaa

Keskiviikko 5.4.2017 klo 9:00 - Harri Lindell

Suomessa on noin 900 000 köyhää, ja 150 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella! Lapsia on otettu huostaan noin 15 000, ja 50 000 on sosiaaliavun piirissä. Köyhät ja vähävaraiset on unohdettu ja heidän perustuslailliset oikeutensa on maahan poljettu.

Kansamme on jaettu kahtia, niihin jotka rikastuvat entisestään ja niihin jotka kärsivät, sinnittelevät toimeentulonsa kanssa päivästä toiseen ja näkevät jopa nälkää.

Maahamme on luotu kahdet työmarkkinat: halpatyövoimamarkkinat ja ne rehelliset yrittäjät, jotka noudattavat lainsäädäntöämme. Erityisesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten myötävaikutuksella maassamme on köyhiä, jotka varmistavat (rikkaiden) hyvinvointia. Verorahoja kuluu hokkuspokkus-temppuihin. Todellisuudessa tällä kaikella järjettömyydellä lisätään rikkaiden hyvinvointia (halpatyövoimaa), eikä koko kansamme hyvinvointia, kuten mielestäni pitäisi tehdä.

Harmaa talous rehottaa ja voi hyvin maassamme. Hämärämiehet syövät suomalaisten leipää ja lihovat entisestään. Kokoomuslainen itsekkyys ja perussuomalainen piittaamattomuus vallitsevat maassamme, jonka ohjaavia voimia ovat itsekkyys, ylpeys ja ahneus. Tästä kansallisesta häpeästä ovat vastuussa kaikki nykyiset hallituspuolueet, Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta sekä rahavallan edustajana tietenkin teollisuuspamppujen etujärjestöt.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas / kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, Kansalaispuolue, Terve Helsinki, Harri Lindell, 600, vähävaraiset, huostaanotto, sosiaaliapu, verot, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Helsingin öljyntorjuntakalusto on riittämätöntä

Lauantai 1.4.2017 klo 12:00 - Harri Lindell

Itämeren lisääntynyt öljytankkeriliikenne on Suomen rannikolle todellinen nykypäivän uhkatekijä. Helsingin edustalla olevista Isosaaresta ja Kuivasaaresta on lyhimmillään vain noin 18 kilometriä matkaa kansainvälisille vesille, joilla öljytankkerit seilaavat. Suuren öljyonnettomuuden sattuessa ja epäsopivissa tuuliolosuhteissa rannikkomme saastuu kokonaan öljystä noin kuudessa tunnissa.

Pohjoistuuli alueella ei ole tavallista, jolloin öljy kulkeutuisi Viron rannikolle. Tilastollinen tosiasia on, että yleensä alueella tuulee Suomen rannikkoa kohti. Öljyntorjunta-alukset Halli ja Hylje ovat kirjaimellisesti pisara meressä muutaman kilometrin mittaisine öljyntorjuntapuomeineen. 

Öljyonnettomuuden sattuessa Suomenlahdella on öljyntorjuntamahdollisuus nykyisillä öljyntorjuntalaitteilla olematon. Osa itämerellä liikennöivien alusten omistajamaista ei ole useista kansainvälisistä yrityksistä huolimatta liittynyt kansainväliseen sopimukseen, joka velvoittaa maita varustamaan öljynkuljetuslaivat kaksoispohjilla. Pohjakosketuksen saatuaan laivan uloin pohja vaurioituu, mutta sisempi pohja estää laivaa päästämästä lastina olevaa öljyä mereen. Tosiasiat pitää tunnustaa poliittisessa päätöksenteossa ja toimia ennaltaehkäisevästi Suomen ja suomalaisten parhaaksi mahdollisimman nopeasti.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

Terve Helsinki –listan 

Pormestari-/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: öljyntorjunta, öljyonnettomuus, Terve Helsinki, Suomenlahti, Halli, Hylje, öljynkuljetuslaiva, Kuivasaari, Isosaari, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Kaikkia avuntarvitsijoita pitää auttaa

Sunnuntai 26.3.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Kaikkia avuntarvitsijoita pitää auttaa

Maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan rakentamaan ja ylläpitämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Ihmisiä pitää auttaa, kun he ovat hädässä, se kuuluu myös suomalaiseen kulttuuriin ja kristillisyyteen, olivatpa avun tarvitsijat mistä päin maailmaa tahansa. Kotimaan avuntarvitsijoita ei pidä tietenkään unohtaa.

Kristilliset  järjestöt vievät usein maailman ääriin evankeliumia. Nyt ovat kohdemaiden ihmiset, pakolaiset matkustaneet tänne Suomeen ja ovat helpommin tavoitettavissa. Tämä on asia, joka kannattaa hyödyntää, mutta kaikki pitää tapahtua kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja maltillisuuteen perustuen. Kaikkien ihmisten, niiden muualta tulleidenkin vakaumusta ja lähtökohtaa kunnioittaen.

Uusien asioiden yhteensovittamisessa vaaditaan paljon yhteisymmärrystä ja viisautta puolin ja toisin. Itse olin hyvin maahanmuuttovastainen, kun olin Perussuomalaisten joukossa, sen sai aikaan yhteisön luoma paine. Pyysin tätä asiaa julkisesti anteeksi valtuuston istunnossa, enkä ole katunut tätä suunnanmuutostani.

Elämässä ja varsinkin politiikassa pitää uskaltaa sanoa olleensa väärässä. Silloin on sinut itsensä ja omatuntonsa kanssa.

Toisaalta maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on voitava keskustella. Muutoin asenteet patoutuvat ja saattavat purkautua vahingollisella tavalla.

Entisen ”rasistin” kommentti pakolaisille

Maahanmuuttokeskustelua ja vastaanottokeskusten asioita seuranneena on kuitenkin sanottava, että yleensä talo tarjoaa mitä haluaa ja voi tarjota, ja vieraat ottavat sen kiitollisuudella vastaan. Ilmaisista aterioista ja majoituksista pitää olla kiitollinen, vaikka kaikki ei jostakin syystä täyttäisi suurimpia odotuksia. Ilmaisesta avusta ei pitäisi purnata, niin ei tehdä kyläillessä talon isännälle ja emännällekään. Se ei ole kohteliasta eikä korrektia käytöstä.

Jos tarjottu ruoka on syömäkelpoista arkiruokaa, sen olisi kelvattava. Tietenkään ei suomalaisten ”isäntien ja emäntien” pidä tarjota sianlihaa islamin uskoa tunnustaville. Talon väen pitää ymmärtää ja kunnioittaa ”vieraidensa” hengellistä vakaumusta.

Vieraat tulevat ajallaan, mutta talo elää tavallaan, eli maassa maan tavalla. Vanhat suomalaiset sananparret, joissa piilee viisaus ja hyvät käytöstavat.

Me suomalaiset olemme juroa kansaa, emme paljoa puhu emmekä hymyile, emme aina oman maan kansalaisillekaan, saatikka vierailta mailta tulijoille. Suomalaisten enemmistö suhtautuu maahanmuuttajiin varautuneesti. Siihen tulee muutos, mutta se vie aikaa. Meillä on jo paljon maahanmuuttajia, jotka ovat löytäneet työpaikan ja paikkansa yhteiskunnassa. He ovat niitä, jotka muokkaavat asenteita myönteisemmiksi ja tämä on hyvä asia.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

”Terve Helsinki” –listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rasismi, vieraanvaraisuus, suomalaiset, kulttuuri, kristilliset, pakolaiset, maahanmuutto, vastaanottokeskus, Terve Helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas,

Diabetes tappaa ja rampauttaa

Tiistai 14.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Aikuisiän diabetes on maassamme lisääntynyt räjähdysmäisesti ja saanut kansantalouttakin horjuttavat mittasuhteet. Pelkästään 2-tyypin diabetesta sairastaa yli 300 000 ihmistä. Tietämättään sairastavien määrän arvioidaan olevan jopa 200 000 luokkaa.  Hyvinvoinnin vangiksi jäänyt kansakunta tuskailee elintasosairauksien ja niiden aiheuttamien kustannusten kourissa.
Diabetesta sairastavalla on moninkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja lisäksi erilaisiin komplikaatioihin. Näiden vakavien lisäsairauksien hoito on kallista, ne ovat työkykyä alentavia ja jopa tappavia.

Julkisessa sairaanhoidossa diabeteksen hoitoon ja erityisesti 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn on varattava riittävät määrärahat. On tärkeätä tiedostaa, jos sairastaa diabetesta, että sairaus saadaan riittävän ajoissa hallintaan. Ennaltaehkäisevään neuvontaan ja tiedottamiseen pitää sijoittaa nykyistä enemmän taloudellisia resursseja. 

Diabetes on heijastuma vääristä elintavoista, joiden muuttaminen on ensimmäinen lääke sairauteen. Oma aktiivisuus on ratkaisu moneen sairauteen, mutta diabeteksessa se on elintärkeää. Nälissään ei kuitenkaan jaksa laihduttaa. Säännöllisen ateriarytmin lisäksi ravinnon sisältöön tulee kiinnittää huomiota. Mitä vähemmän sokeria ja eläinrasvoja, sen parempi lopputulos saavutetaan. Painonpudotus onkin monen diabeteksen riskiä epäilevän tavoite. Vaakakupissa on kysymys: ”Haluatko kuolla nuorena?” Kysymys ei sinällään motivoi, mutta laittaa väkisinkin ajattelemaan ja ehkä aktivoi liikkeelle karuun todellisuuteen. Lenkkipolku ei tutuksi tultuaan lopulta ole yhtään karu!

Oikean hoidon ja liikuntatapojen oppiminen jää monesti hoidettavan itsensä varaan, mutta ne säästävät  raskaammilta sairauksilta. Tavoite päästä normaaliin elämään kiinni sairaudesta huolimatta on mahdollinen asia. Tosiasia on kuitenkin se, että sairaus ja sen hoito kestävät elämän loppuun asti. Monet diabeetikot pystyvät elämään melko normaalia elämää. Vertaistuki, korvattavat lääkkeet ja ravintotietoa jakavat kurssit ovat kuitenkin tarpeen. Kursseilla opetetaan selviytymään sairauden kanssa ja laskemaan insuliiniannoksia syötyihin ruokamääriin nähden. Näitä kursseja pitäisi valtion rahoittaa nykyistä enemmän. Loppujen lopuksi yhteiskunta säästäisi rahaa, jos potilas oppisi hoitamaan itseään oikein.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diabetes, Diabetesliitto, diabeetikko, sydän- ja verisuonitaudit, sairaanhoito, ennaltaehkäisy, Harri Lindell, kunnallisvaalit, kunnallisvaaliehdokas

Perussuomalaisten aktiivin julkinen tilitys

Tiistai 7.3.2017 klo 11:32 - Harri Lindell

Olen katsellut Perussuomalaisten valtataistelua sisältä päin vuodesta 1999 lähtien. Marginaalisesta, muutaman prosentin puolueesta ”jytkyn” kautta tähän hetkeen, kun Perussuomalaisten eduskuntaryhmään kuuluu 37 kansanedustajaa viime eduskuntavaalien tuloksen myötä. Puolueen kannatus on nyt jo puolittunut vaaleista 2015, joissa Perussuomalaiset sai äänistä lähes 18 prosenttia. Siitä on aikaa vain vajaat kaksi vuotta.

Tällä hetkellä kannatus on mielipidemittausten mukaan noin yhdeksän prosenttia. Puolue on menettänyt loistokkuutensa, kannatus on puoliintunut. Suosion romahtaminen on monen eri tekijän summa.

Olin itse mukana ajamassa puoluetta ylös useamman vuoden ajan puoluehallituksesta käsin, puolueen varapuheenjohtajana sekä puolueen lehden päätoimittajana.

Miksi Soini ei jatka puolueen puheenjohtajana?

Tähän on muutama perusteltu syy: Tärkein niistä on puolueen kannatuksen romahtaminen. Soini haluaa olla puheenjohtajana silloin, kun pysytään voitolla, hän ei halua olla tappion karvaassa kalkissa mukana, kun puolueen kannatus romahtaa. Tappio häämöttää seuraavissa vaaleissa, ja puolueväen arvostelua Soini ei kestä.

Vielä hänellä on mahdollisuus saada esim. suurlähettilään paikka jostakin maasta, missä voi katsoa jalkapalloa ja harrastaa raveja, hänen lempiharrastuksiaan.

Arvostan Soinia ja pidän häntä hienona persoonana, mutta hän ei kestä arvostelua, jos se tulee puolueen omilta. Hyvää työtä hän on tehnyt, kun on saanut puolueen ajettua suureksi puolueeksi. Nyt liikkeen kannatus häviää kuin aamusumu kesällä. Pahimpia virheitä Soini teki, kun Perussuomalaiset hyväksyi Kreikan kolmannen tukipaketin. Toinen virhe tuli suomalaisia vielä lähemmäs: riistäminen köyhiltä, kun tehtiin uusi säädös lääkeomavastuusta. Näistä virheistä ei puolue ole toipunut.

Kolmen puheenjohtajaehdokkaan taustoista 

Perussuomalaisille tulee olemaan vaikea paikka valita, kuka alkaa vetämään raskasta rekeä kannatuksen laskiessa ja vuorostaan puolueväen moitteita vastaan ottaen. Jussi Niinistöä on tituleerattu kauan sitten Soinin perintöprinssiksi. Hän on Soinin miehiä henkeen ja vereen ja lojaali Soinille. Niinistön vetäytyminen puheenjohtajakisasta oli odotettua. Puolueen on keskitettävä kaikki voimansa Sampo Terhon taakse, jottei Halla-aho voittaisi kisaa.

Sampo Terho on heikompi astia, hänen osaamisensa politiikassa on kyllä parantunut vuosi vuodelta, mutta se ei riitä.  Riitaisan puoluekentän johtaminen on hänelle ylivoimainen tehtävä.

Kukaan Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaista ei ole kansanvillitsijä, keneltäkään ei lennä läppä eikä tule kansan kaipaamia poliittisia letkautuksia. Perussuomalaiset tarvitsisivat keulakuvakseen populistin, sellaisen joka Soini oli puheenjohtajana ollessaan. Ehdokkaita tulee varmankin nousemaan esiin vielä ennen kesää, mutta he lähtevät kisaan lähinnä nostaakseen omaa poliittista profiiliaan. Voittajaksi tai lähelle kärkeä heistä ei kuitenkaan ole.

Jäljelle jää vain Jussi Halla-aho, joka on yhden asian mies. Maahanmuuttovastaisuus on se asia, joka menee kansaan kuin häkä ja saa äänestäjät uskomaan jälleen kannatuksen nousuun. Hän ei tosin osaa johtaa puoluekenttää, mutta kannatus alkaa kyllä nousta kohti entisiä huippulukuja. Tätä puolueen jäsenet haluavat, ja äänestävät Halla-ahon puheenjohtajakseen Jyväskylässä 10.-11.06.2017.

Perussuomalaiset hajoavat Halla-ahon voitettua puheenjohtajakisassa

Halla-aholaisuus on nouseva äärioikeistolainen voima, joka on löytänyt vahvan paikkansa jo monessa Euroopan maassa. Halla-aho villitsee maahanmuuttovastaisuudellaan puolueväen Jyväskylässä. Monet ajattelevat, että huonontuneet olot täällä Suomessa ovat maahanmuuttajien syy. Perussuomalainen puolue tulee hajoamaan. Ihmiset, jotka olivat perustamassa puoluetta vuonna 1995, eivät hyväksy tätä uutta muuttunutta linjaa.

Itse näin tämän suunnan jo ennen Soinin ilmoitusta ja erosin puolueesta hyvissä ajoin. En voi hyväksyä sitä kovaa oikeistolaista linjaa ja huonontuneita oloja täällä Suomessa, joita puolueessa ajetaan. Monta puolueen aktivistia on jo tuomittu joko uskonrauhan rikkomisesta tai rasistisista lausunnoistaan. Uskon että näitä ylilyöntejä tulee lisää kuin sieniä sateella.

Kirjoittaja on entinen Perussuomalainen aktivisti:

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Timo Soni, Halla-aho, Harri Lindell, Perussuomalaiset, puheenjohtajaehdokas

Ilmasto- ja päästöasioissa tehtävä rohkeita päätöksiä

Maanantai 6.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä.

Tällä hetkellä maapallon ihmisistä vain miljardi kuluttaa jopa 80 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Vastaavasti kehitysmaissa asuvat ihmiset, joita on noin viisi miljardia, kuluttavat vain 20 prosenttia. Maailmantalouden kulutus kaksinkertaistuu seuraavien 40 vuoden aikana, ja kehitysmaiden osuus siitä tulee olemaan rajussa kasvussa. Teollisuusmaiden onkin huolehdittava siitä, että kehitysmaat voivat käyttää talouskasvussaan teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kaikkien maapallolla asuvien ihmisten yhteinen etu.

Hyvä esimerkki on Kiinan paperiteollisuus. Pelkästään tässä yhdessä suuressa kehitysmaassa on 3 500 paperikonetta, jotka ovat kuitenkin vanhanaikaisia ja tehtaista monet luontoa saastuttavia. Paperikoneiden uudistaminen merkitsisi huomattavaa energiansäästöä ja ympäristöpäästöjen laskua.
Metso on tehnyt kauppaa Kiinassa reilut 50 vuotta. Vuoden 2000 jälkeen kiinalaiset yritykset ostivat noin puolet kaikista maailman paperikoneista. Metso-konsernin osuus noista jättikaupoista oli peräti 35 prosenttia. Viime vuonna otettiin käyttöön kymmenen uutta Metson tekemää paperikonetta. Kiina ostaakin nyt kiihtyvällä vauhdilla uutta teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin vanhat maassa olevat koneet.

Yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoisille energiantuottomuodoille kilpailumahdollisuus erilaisin tukiratkaisuin. Keinoja ovat esimerkiksi verotus ja investointituet. Kun vaihtoehtoenergiantuotanto on jo itsessään riittävän kilpailukykyinen, tukimuodot voidaan poistaa. Sama koskee teknologiaa, joka säästää enemmän ja saastuttaa vähemmän. Näin teollisuusmaat voivat omalta osaltaan olla mukana ratkaisemassa energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä.

Myös Suomessa ollaan heräämässä kylmään tosiasiaan ympäristöasioissa, yritysmarkkinoinninkin puolella. Yritykset puhuvat onneksi jo tässäkin yhteydessä ympäristöbrändeistä, jotka nähdään tuottavina asioina.

Kansanvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin koulutuksessa, kilpailukyvyssä, ympäristön puhtaudessa ja energiatehokkuudessa. Tätä osaamista kannattaa viedä myös muihin maihin.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristönsuojelu, maailmantalous, kehitysmaa, tulva, kuivuus, ilmasto, ympäristönsuojelu, teollisuuspäästöt, Kiina, paperikone

Kuntauudistuksen kiemuroita ministerin silmin

Tiistai 28.6.2016 - Harri Lindell

Kuntauudistuksesta ja siihen liittyvistä seikoista on keskustelemassa ministeri Lauri Tarasti.

Kuntauudistus_Tarasti.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, Suomi, Tarasti, Harri Lindell

Pakolaiset osana rakennemuutosta

Torstai 24.3.2016 - Harri Lindell

Kuinka paljon pakolainen saa taloudellista apua Suomesta? Meille kerrotaan, että summa on noin 30 % vähemmän kuin työttömyyspäiväraha. Rahallisen avustuksen lisäksi pakolaiset saavat asunnon ja muita pienempiä avustuksia. Elintaso ei ole järin korkea suomalaisen mittapuun mukaan, mutta lähtömaan mukaan mitattuna se voikin olla lähes luksusta.

Tämä pitää varmaan paikkansa, mutta kestääkö suomalainen yhteiskunta tätä yhä kasvavaa taakkaa näin taloudellisen laman ja joukkoirtisanomisten aikana?

Yhteiskuntamme on rakenteellisessa muutoksessa, minkä seurauksena meillä on oman maan kansalaisia jo työttömänä noin 300 000, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy hälyttävällä vauhdilla. Pakolaiset ovat mielestäni osa suurta eurooppalaista rakennemuutosta, halusimmepa sitä tai emme. Heidän työllistymisensä Suomessa on vaikeaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin yrityksen perustaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, rakennemuutos, Suomi, työttömyyspäiväraha, ansiopäiväraha, Harri Lindell

Tampereen tornihotelli

Sunnuntai 24.1.2016 - Harri Lindell

Minkälaista on johtaa Suomen korkeinta hotellia? Aiheesta keskustelemassa kanssani Tornihotellin johtaja Mikko Kankaanpää.

Tornihotelli.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tornihotelli, tampere, hotelli, suomi

Sote-uudistus

Sunnuntai 17.1.2016 - Harri Lindell

Sote-uudistuksen kiemuroista kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

Ohjelmani on esitetty AlfaTV:n kanavalla ja se aukeaa kuvaa klikkaamalla uuteen ikkunaan.

Rehula.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, perhe, suomi, rehula, alfa, alfa-tv

Maahanmuuttajat maaseudun arjessa

Keskiviikko 23.12.2015 - Harri Lindell

Aiheesta keskustelemassa Punkalaitumen kunnanjohtaja Lauri Inna ja hanketyöntekijä Maarit Tittanen.

Ohjelma on esitetty AlfaTV:n kanavalla. Ohjelma aukeaa kuvaa klikkaamalla.

Lauri_ja_Maarit.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuuttajat, suomi, maaseutu, Lauri Inna, Maarit Tittanen, Harri Lindell, Punkalaidun

Pakolaisia ehkä huijataan Suomeen

Tiistai 1.12.2015 klo 22:21 - Harri Lindell

Suomi ei ollutkaan pakolaisille paratiisi, vaan osoittautui aivan toisenlaiseksi kuin ihmissalakuljettajat ovat tätä maata heille kuvailleet. Ehkä heille on kerrottu, kuinka nopeasti turvapaikkahakemukset käsitellään ja kuinka helppoa elämä tulee Suomessa olemaan.

Totuus on usein tarua karumpaa.  Rahat menivät salakuljettajien taskuihin, ja jäljelle jäi työttömyys, köyhyys, kurjuus sekä kylmä ja kostea talvi. Kotouttaminen ei aina myöskään ole niitä helpoimpia asioita, kun tullaan vieraasta kulttuurista tänne jäyhään pohjolaan, jossa kadulla ei tervehditä eikä muutenkaan olla vieraskoreita.

Ihmisten salakuljettaminen on rikollisille hyvä rahan lähde. Suomen pakolaishakemusten käsittelyn nopeus on taitanut tulla houkuttelukeinoksi, kun tavoitellaan niitä, jotka Suomeen pyrkivät.
On todella hyvä asia, että Suomen viranomaiset tiedottavat eri tavoin – esim. somessa – todellista faktaa niille, jotka harkitsevat muuttoa Suomeen. Pakolaisiksi tulevat ihmiset tietävät silloin, minne ovat muuttamassa eivätkö usko sokeasti ihmissalakuljettajien valheisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pakolaiset, Suomi, paratiisi, turvapaikka, turvapaikanhakija, turvapaikkahakemus, salakuljettaja, työttömyys, köyhyys

Venäjän vastaisista pakotteista ja niiden seurauksista

Maanantai 30.11.2015 - Harri Lindell

Haastattelin Aleksanteri-Instituutin tutkijatohtori Hanna Smithiä.

Aiheena Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden seuraukset.

Kuvaa klikkaamalla aukeaa linkki ohjelmaan uuteen ikkunaan.

HannaSmith.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä, pakotteet, Suomi, seuraukset, Aleksanteri-instituutti, Hanna Smith, Harri Llindell

Asiaa suomalaisesta kuluttajansuojasta

Perjantai 13.11.2015 - Harri Lindell

PaiviHentunen.jpg

PaiviHentunen.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuluttajansuoja, Hentunen, kuluttaja-asiamies, EU

Yli miljoona pakolaista Suomeen?

Tiistai 10.11.2015 klo 19:04 - Harri Lindell

Jotkut arvioivat pakolaisitaustaisia ihmisiä olevan Suomessa 20 vuoden kuluttua noin miljoona. Tässä ei ole huomioitu sitä, että pakolaisvirta tulee kiihtymään ja perheiden yhdistäminen moninkertaistaa ulkomaalaisten määrän Suomessa. Uskallan arvioida määrän nousevan yli miljoonaksi, jollei kotouttamiseen ja perheiden yhdistämiseen puututa pikaisesti.

Olemmeko me Suomessa oppineet jotakin esim. naapurimaastamme Ruotsista tai muista maista jotakin? Ruotsin Malmöstä tai aseellisista yhteenotoista tai kivien lentämisestä ihmisiä päin? Vastaus valitettavasti on, että emme ole. No, sen olemme kyllä oppineet, että ruotsalaiset ovat ystävällistä kansaa ja lisäävät junavaunujen määrää Ruotsista Suomeen päin, jotta saadaan pakolaisia kuljetettua Suomen puolelle nopeammin ja tehokkaammin.

Suomen pitää kantaa vastuunsa Euroopan pakolaisvirtojen vastaanotossa, mutta kohtuus kaikessa. Pakolaisia pitää auttaa heidän kotimaihinsa entistä paremmin ja enemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, Suomi, kotouttaminen, ulkomaalaiset, yhteenotot, ruotsalaiset, pakolaisvirta

Perussuomalaisten puolueen vastaus Rene Hurstin eroamiseen

Keskiviikko 4.11.2015 - Harri Lindell

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva antaa puolueen vastaukset Rene Hurstin asiaan.

SeppoKanerva.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hursti, perussuomalaiset, Helsinki, Lindell, kaupunginvaltuutettu

Rene Hursti erosi perussuomalaisista ? missä syy?

Tiistai 3.11.2015 klo 19:52 - Harri Lindell

Rene Hursti kertoo syyt perussuomalaisista eroamiseen. Haastateltavanani Rene Hursti, Helsinkin kaupunginvaltuutettu.

Klikkaa kuvaa ja katso ohjelma uuteen ikkunaan aukeavasta linkistä:

ReneHursti.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hursti, perussuomalaiset, Helsinki, Lindell, kaupunginvaltuutettu

Huijataanko pakolaisia Suomeen

Keskiviikko 28.10.2015 klo 22:15 - Harri Lindell

Suomi ei ollutkaan pakolaisille paratiisi, vaan saattoi osoittautua aivan toisenlaiseksi kuin ihmissalakuljettajat ovat antaneet ymmärtää. Ehkä he kertovat, kuinka nopeasti turvapaikkahakemukset käsitellään ja kuinka helppoa elämä tulee Suomessa olemaan.


Totuus on usein tarua karumpaa. Rahat menivät salakuljettajien taskuihin ja jäljelle jäi työttömyys, köyhyys, kurjuus sekä kylmä ja kostea talvi. Kotouttaminen ei aina myöskään ole niitä helpoimpia asioita, kun tullaan vieraasta kulttuurista jäyhään pohjolaan, jossa vieraita ei tervehditä eikä olla muutenkaan vieraskoreita.


Ihmisten salakuljettaminen on rikollisille hyvä rahan lähde. Suomen pakolaishakemusten käsittelyn nopeus on taitanut kuitenkin tulla katteettomaksi lupaukseksi niille, jotka tänne paremman elämän toivossa tulevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, Suomi, elintaso, paratiisi, salakuljetus

Pakolaisena kummin kaiman serkun siivouskomerossa

Lauantai 24.10.2015 klo 19:34 - Harri Lindell

Suomeen hakeutuvista pakolaisista vain 13 % saa kielteisen päätöksen.  Irakilaisia tulee ylivoimaisesti enemmistö ja toisella sijalla ovat syyrialaiset. Irakin kanssa meillä ei ole palauttamissopimusta, joten hakijan palauttaminen  hänen lähtömaahansa ei onnistu.

Voidaanko pakolainen palauttaa omaan lähtömaahansa, kun tilanne siellä on rauhoittunut? Pakolaisen turvapaikkapäätös on voimassa neljä vuotta ja sen jälkeen se käsitellään uudelleen ja silloin otetaan huomioon hänen kotimaansa mahdollinen muuttunut tilanne. Laissa on porsaanreikä, pykälä siitä, että jos henkilö on asunut Suomessa vakituisesti 4 vuotta, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta ja myös usein saa sen.  Tämän seurauksena voi pakolainen asettua pysyvästi asumaan Suomeen eikä hänen tarvitse pelätä palauttamista kotimaahansa.

Kannattaa siis asua kummin kaiman serkun siivouskomerossa neljä vuotta ja odottaa Suomen kansalaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, turvapaikanhakija, turvapaikka, Suomi, suomalainen, kansalainen, kotimaa

Vanhemmat kirjoitukset »