Pakolaisena kummin kaiman serkun siivouskomerossa

Lauantai 24.10.2015 klo 19:34 - Harri Lindell

Suomeen hakeutuvista pakolaisista vain 13 % saa kielteisen päätöksen.  Irakilaisia tulee ylivoimaisesti enemmistö ja toisella sijalla ovat syyrialaiset. Irakin kanssa meillä ei ole palauttamissopimusta, joten hakijan palauttaminen  hänen lähtömaahansa ei onnistu.

Voidaanko pakolainen palauttaa omaan lähtömaahansa, kun tilanne siellä on rauhoittunut? Pakolaisen turvapaikkapäätös on voimassa neljä vuotta ja sen jälkeen se käsitellään uudelleen ja silloin otetaan huomioon hänen kotimaansa mahdollinen muuttunut tilanne. Laissa on porsaanreikä, pykälä siitä, että jos henkilö on asunut Suomessa vakituisesti 4 vuotta, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta ja myös usein saa sen.  Tämän seurauksena voi pakolainen asettua pysyvästi asumaan Suomeen eikä hänen tarvitse pelätä palauttamista kotimaahansa.

Kannattaa siis asua kummin kaiman serkun siivouskomerossa neljä vuotta ja odottaa Suomen kansalaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, turvapaikanhakija, turvapaikka, Suomi, suomalainen, kansalainen, kotimaa

Nuorten maahanmuuttajaperheiden yhdistäminen

Perjantai 2.10.2015 - Harri Lindell

Miksi nuoria miehiä tulee maahanmuuttajina niin paljon? Syy on hyvin yksinkertainen ja looginen. Matka lähtömaasta Suomeen on pitkä, vaarallinen ja hyvin rasittava. Nuoret miehet jaksavat tehdä tämän matkan ja tulevat odottamaan, että lainsäädännön kautta, viimeistään muutaman vuoden kuluttua  perheet on pakko yhdistää ja he saavat omaisensa Suomeen. Tästä seuraa suuren taloudellisen taakan lisääntyminen maamme taloudelle. Maahanmuuttajanuoret ja -lapset oppivat suomen kielen suhteellisen helposti, mutta perheiden yhdistämispykälän myötä tulevat tänne Suomeen mummut, papat ja ehkä myös heidänkin vanhempansa, jolloin saamme moninkertaisen määrän ihmisiä, jotka eivät enää kotiudu suomalaisiin olosuhteisiin eivätkä opi kieltä ikänsä takia. Tai he eivät yksinkertaisesti enää korkean ikänsä vuosi haluakaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheiden yhdistämistä pitää käyttää harkiten ja nykyistä vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuuttajat, maahanmuutto, suomalainen, yhteiskunta, perhe

Talousarviokeskustelua

Lauantai 15.2.2014 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin talousarviosta on luettavissa synkkiä lukuja, jotka mielestäni realisoituvat kuluvan vuoden ja tulevien vuosien aikana.

Työttömyys jatkaa kasvuaan Helsingissä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys tulee lisääntymään, jonka seurauksena kaupungin kulut nousevat entisestään ihmisten pudotessa peruspäivärahan piiriin.

Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on lisääntynyt ja tulee lisääntymään tulevina vuosina edelleen. Valitettavaa, vaikka asia olisi ollut mahdollista hoitaa paremmin päättäjien oikeilla toimenpiteillä.  Pahoinvointi lisääntyy ja ihmisten eriarvoistumista jakava kuilu levenee levenemistään. Työllistämiseen olisi panostettava entistä enemmän kaupungin toimesta ja luotava pysyviä työpaikkoja. Työllistämällä luomme hyvinvointia ja turvallisuutta. Ihmiset haluavat ansaita elantonsa työtä tekemällä eikä tukien varassa byrokratian rattaissa oleilemalla.

Tämän kaup. valtuuston ensimmäisessä puheessa vuonna 2012 varoittelin valtion kolmen AAA-luottoluokituksen putoamisesta, joka toisi helsinkiläisille kielteisiä taloudellisia muutoksia valtion apuihin. Muistutin tuolloin, että tämä myös vaikuttaisi kaupungin lainojen korkojen nousuun. Lainaraha tulee maksamaan kaupungille entistä enemmän luottoluokituksen pudotessa. Silloin vuonna 2012 puhettani ei otettu vakavasti, eikä myöskään valtuustoryhmien välisissä budjettineuvotteluissa viime vuonna, 2013. Olisi pitänyt. Nyt maamme talousnerot varoittelevat samasta asiasta. Odotamme vain kauhulla mitä tuleman pitää kuntasektorilla.                             

Olemme tilanteessa, jossa maamme hallitus tekee riittämättömästi korjausliikkeitä maamme kuntarakenteisiin. Olemme tilanteessa, jossa tulevien EU- ja eduskuntavaalien läheisyys estää tarpeelliset, vaikkakin kipeät ratkaisut niin kuntataloudessa kuin valtiontaloudessa.

Samaa silottelulinjaa jatkavat myös täällä Helsingin kuntataloudessa hallituspuolueiden edustajat. Tämä linja on luettavissa selkeästi talousarvioehdotuksen rivien välistä ja takaa.

Guggenheim-keskustelu tuntuu olevan näille tahoille tärkeämpi omassa järjettömyydessään. Samaan aikaan ihmiset painiskelevat kaupungissamme jokapäiväisen leipänsä saamiseksi tavalla tai toisella. Rahaa tuntuu olevan yllin kyllin kerskainvestointeihin, kuten suuriin rakennushankkeisiin.

Elämme velaksi ja tämä pitäisi muistaa, kun kaupungissamme tehdään suuria hankintapäätöksiä. Velkaantuminen on saatava pysäytettyä, nykyinen linja on kestämätön.

Keskushallinnon byrokratian paisuminen on pysäytettävä. Emme tarvitse byrokratiaa lisää vaan tarvitsemme lisää kentällä työtä tekeviä käsiä. Käsiä jotka auttavat sairasta vanhusta ja lasta pukemaan, syömään ja peseytymään. Kokouksissa istumalla nämä asiat eivät hoidu, hienoja suunnitelmia ja raportteja tehtäessä itse ihminen unohtuu. Ihminen, joka odottaa sänkyynsä sidottuna vaipanvaihtajaa, ihminen joka haluaisi joskus päästä ulos raittiiseen ilmaan.

Diabeteshoitajien puute kaupungissa on myös suurta välinpitämättömyyttä, joka kostautuu lisääntyvänä terveysmenojen kasvuna ja sairauspoissaoloina.  Menneiden budjettineuvotteluiden saavutuksena Perussuomalaiset saivat yhden tavoitteistaan lähemmäksi maalia. Sosiaalilautakunta tekee asiasta selvitystä, jossa verrataan muiden kaupunkien tapaa hoitaa diabetespotilaitaan. Puhetta ja selvityksiä osataan kyllä tehdä byrokratian rattaissa, mutta todellisia, oikeita päätöksiä ei niinkään. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa jokaista alkavaa 10.000 asukasta kohden yhden diabeteshoitajan.

Helsingin vuokra-asuntotilanne on surkea, minkä johdosta asuntojen vuokrahinnat ovat nousseet sietämättömälle tasolle, uusien asuntojen hinnoista puhumattakaan. Kaupunki asetti tavoitteeksi 5.500 asunnon vuosituotannon, josta olemme jääneet roimasti jälkeen. Tulevassa talousarviossa olisi huomioitava rakentamista elvyttävillä toimilla kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. Asuntojen kalleus on jo esteenä yrityksille palkata lisää työvoimaa. Uskallan väittää, että tämän seurauksena menetämme kipeästi kaipaamiamme verotuloja usean miljoonan verran vuositasolla. Yritykset eivät voi tällä hetkellä tarpeeksi investoida Helsinkiin, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi heidän työntekijöilleen.

Liian moni kaupungissamme on kokonaan asuntoa vailla. Kodittomien ja vähävaraisten määrän huomaa konkreettisesti, kun menee aamuvarhaisella Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyön leipäjonoon. Jonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tämä on viesti, jota kannattaisi kuunnella talousarvioesitystä tehtäessä herkemmällä korvalla. Olemme jättäneet osan helsinkiläisistä heitteille. Monen päättäjän silmät ovat sokeutuneet toisten hädältä, kun oma vatsa on täynnä.

Olemme niitä rikkaita miehiä, joiden pöydältä putoaa vain murusia köyhän kodittoman ihmisen suuhun. Kodittomien ja vähävaraisten asiat pitää laittaa kuntoon. Talousarviossa on huomioitava enemmän oman maan kansalaisia kuin muualta Suomeen muuttavien maahanmuuttajien tarpeita. Hoidetaan oman kaupungin ihmisten asiat ensin kuntoon.

Harri Lindell

 

Uudenmaan maakuntavaltuutettu,

Helsingin kaupunginvaltuutettu,

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

ja rakennuslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, asunnoton, velka, Helsinki, talousarvio, sosiaali- ja terveysmenot, valtuusto, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell,

EU-maiden kauhun katse kohdistuu Kyprokseen ja Italiaan

Keskiviikko 8.1.2014 klo 22:11 - Harri Lindell

Espanja elää turismista, jonka ansiosta maassa käy vuosittain n. 55 miljoonaa ihmistä. He jättävät maahan n. 53 miljardia. Se on huomattava summa maassa, jonka työttömyysprosentti on jopa yli 26 ja nuorisotyöttömyys jopa 54 prosentin luokkaa. Espanjassa on työttömiä jo enemmän kuin Suomessa asukkaita, noin yli 5 miljoonaa. Espanjan sosiaaliturvavajeen on arvioitu olevan n. 10 miljardin luokkaa. Espanja taistelee velkansa kanssa ja katsoo kauhun sekaisin tuntein Italian ja Kyproksen tilannetta, Ranskaa unohtamatta.  Bruttokansantuotteesta Espanjan vienti on Ranskan tasolla eli n. 33 prosenttia. Suomen apua tullaan pian pyytämään Euroopan unionin kautta. Olemmehan olleet kiltisti maksamassa aina, kun sitä meiltä on pyydetty. Suomalaiset ovat myös ahkeria matkailijoita Espanjan aurinkorannoille.

  

Eurokriittisyys lisääntyy EU-vaalien lähestyessä    

                                                                                              
Italian, Ranskan ja Kyproksen talous ratkaisee, uskotaanko markkinoilla Espanjan euroon. Espanjan alijäämää on n. 7.1 prosentin verran, jos mukaan halutaan laskea vuonna 2012 saatu 40 miljardin euron pankkitukilaina. Ilman tätä velkaa luku on n. 10.6 %. Alijäämää valtiontaloudessa on huolestuttavan paljon. Palveluverkon ja työpaikkojen alasajo tulee olemaan välttämättömyys maan talouden tasapainottamiseksi. 

 

Eurokriittisyys lisääntyy jokaisessa unionin maassa. Tulevat EU-vaalit nostavat kriittisesti unioniin suhtautuvat valtaan Brysselin ja Strasbourgin vallan käytävillä.

 

Hyviäkin puolia Espanjan tilanteesta on löydettävissä. Katalonian ja Baskimaan itsenäisyyspyrkimykset vaikenevat, kun nämä alueet ovat täysin riippuvaisia emomaansa Espanjan taloustilanteesta. Kataloniassa ovat kansallismieliset nostaneet kuitenkin päätään. Katalonian itsenäisyyspyrkimykset tuovat levottomuutta ja väkivaltaa alueelle joka jo painiskelee talousongelmien kanssa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Kypros, Kreikka, Espanja, Lindell, perussuomalainen

Vaiettu salaisuus meppien ja virkamiesten palkoista

Lauantai 30.11.2013 klo 22:45 - Harri Lindell

Asia josta suomalainen media on ollut hiljaa, mutta miksi? Palkanmaksu- ja eläkemalleja meppien ja virkamiesten kohdalla on muutettu hiljaisuudessa.

EU:ssa toimivat suomalaisvirkamiehet voivat siirtää eläkkeensä, jonka he ovat ansainneet Suomessa ennen virkamieskauttaan Euroopan unionissa, EU:n verotuksen piirin. Kyseinen verotus on 20 prosentin luokkaa.                 

Suomalaisten meppien palkan maksoi ennen Suomen ulkoministeriö, mutta käytäntöä muutettiin niin, että EU maksaa heille nyt palkan suoraan.  Palkasta peritään nyt tuloveroa EU:lle, joka on tuon saman kahdenkymmenen prosentin luokkaa kuin virkamiehilläkin. Verotus on huomattavasti edullisempaa kuin kansallinen tuloverotus Suomessa.                                                     

 Kansallinen verotus olisi kohdellut suomalaisia virkamiehiä ja meppejä samalla tavalla kuin muita Suomessa hyvin ansaitsevia, mikä olisi ollut mielestäni oikeudenmukaisempaa kuin nyt muutettu järjestelmä. Mepin kuukaudessa ansaitsema nettotulo on nyt 12 000 euron luokkaa. Tämän lisäksi tulee muutamia etuuksia.

Jo on aikoihin eletty, kun samaan aikaan kuntia kuritetaan alentamalla niiden valtion osuuksia 1000 miljoonan verran. Kunnat lopettavat monia palveluitaan tai heikentävät niitä rahapulan vuoksi. Onko tämä laillistettua rosvousta, korruptiota vai verosuunnittelua?

Harri Lindell

Helsingin kaupunginvaltuutettu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, meppi, virkamies, ulkoministeriö, Suomi, Eurooppa, kunnat, Harri Lindell, perussuomalainen

Kiinteistöveron korotus aktivoi rakentamaan.

Keskiviikko 25.9.2013 klo 21:47 - Harri Lindell

Valtuustoaloite 25.09 2013

Helsingin kaupungin alueella vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kohtuuttoman paljon muuhun maahan verrattuna.

Syynä tähän on tarjonnan ja kysynnän epätasapaino. Kysyntää olisi huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla. Tilanne pahenee vuosi vuodelta, koska Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä asumaan (noin 10 000 per vuosi).

Asuntopulan vuoksi myöskään yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa riittävästi, mikä taas vaikuttaa kaupungin verotuloihin sekä työttömyyden laskuun negatiivisesti.

Asuntotuotannon tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu 5500, mutta se jää tavoitteestaan noin 50 %. Asuntojonoissa on hakijoita noin 20 000 luokkaa, kun samanaikaisesti tyhjillään olevia asuntoja on kaupungissa saman verran.

Esitämme, että kaupungissa alettaisiin verottaa tyhjillään olevia asuntoja huomattavasti rankemmalla kädellä kuin asuttuja asuntoja tällä hetkellä verotetaan. Välttyäkseen korotetulta kiinteistöverolta asunnon omistajan olisi vuokrattava asunto toistaiseksi olevalla vuokrasopimuksella. Lisäksi on oltava todennettavissa, että vuokralainen asuu asunnossa. Rankempi verotus koskisi myös rakentamattomia tontteja, joita alettaisiin verottaa kovemmin 3 vuoden kuluttua ostohetkestä, jos rakennustoimenpiteitä ei ole aloitettu tontilla.

Keskimääräistä isompien asuntotonttien jo olemassa olevien kiinteistöjen verotusta tulisi myös muuttaa kiristyvästi, jos tontin rakennustehokkuus on huono. Edellä mainitut veronkorotukset tulisivat voimaan olemassa olevien lainsäädännön määräysten sallimissa rajoissa.

Näistä verotuksen kiristämisistä tuleva rahavirta pitäisi korvamerkitä käytettäväksi kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

  

Helsingissä 25.9 2013                           Harri Lindell

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntopula, tontti, rakentaminen, vuokra, omistusasunto, verotus, kiinteistövero, veronkorotus, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen

Guggenheimin valmistelu ei kestä päivänvaloa

Perjantai 16.8.2013 klo 17:46 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin päättäjien selän takana kävi kova kuhina huhtikuussa 2013. Aiheena oli, mikäs muukaan kuin surullisen kuuluisa Guggenheim. Kyseessä oli kaksi suunnilleen samaan aikaan tehtyä matkaa, joiden ohjelma meni osittain päällekkäin. Toinen niistä oli apulaiskaupunginjohtaja Penttilän johtaman kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen delegaation matka 16.-21.4.2013 ja toinen apulaiskaupunginjohtaja Viljasen ja erityisasiantuntija Anderssonin matka 17.-21.4.2013. Veronmaksajien rahaa paloi kymmeniä tuhansia euroja. Pidän valmistelua tökerönä ja huonona hallintotapana. Avoimuuden periaatteita hankkeen valmistelu ei ainakaan täytä. Poliittinen johto pidettiin pimennossa, ainakaan perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ollut tietoinen moisesta.  Ihmetystä herättää myös se, miksi pienestä Helsingistä pitää lähteä miljoonakaupunkiin etsimään vaikutteita. Matkalla vierailtiin mm. Guggenheim museossa ja säätiössä, Metropolitan taidemuseossa, modernin taiteen museossa ja Brooklynin musiikkiakatemiassa.

 

Rahaletkut johtavat Guggenheim-säätiön sammioon

Guggenheim-säätiö vakuuttelee hankkeen loistavaa tulevaisuutta ja suuria tuottoja. Mikäli näin olisi, miksi säätiö toistuvasti käy toisten kukkaroilla: valtion, yksityisten ja tietenkin Helsingin kaupungin. Investointi ei ole kertaluonteinen, vaan siihen on rakennettu jatkuvan lypsykoneen letkut jotka johtavat säätiön omaan, yhä paisuvaan rahasammioon. Kaupunki ja valtio ovat ankaralla säästökuurilla ja ottavat yhä kiihtyvällä tahdilla lisää lainaa pitääkseen yllä palveluverkostonsa. Jätti-investointi museoon näinä aikoina on aivan väärä tapa hoitaa vastuullista talouspolitiikkaa kaupungissamme. Sijoitetaan ennemmin veronmaksajien rahat siten, että ne hyödyntävät kaikkien tarpeita niin koulu-, sosiaali- kuin terveydenhuollon puolellakin.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, kaupunki, Helsinki, politiikka, moderni taide, taidemuseo, musiikkiakatemia, museo, talouspolitiikka, Harri Lindell, perussuomalainen

Pulttibois-ohjelma, viatonta valkoista rasismia

Tiistai 6.8.2013 klo 16:18 - Harri Lindell

MTV3 on päättänyt esittää uudelleen suositun, 57-osaisen Pulttibois-sarjan, jossa irvaillaan romanien, saamelaisten, vammaisten ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvien kustannuksella. Poliitikoille rasismi on kuolemaakin pahempi asia, mutta MTV:lle se on halpaa hupiohjelmaa, viihdettä suomalaisten illan täytteeksi. Rasistiksi leimautumisen uhka saa poliitikon rähmälleen syyttäjiensä edessä. Keskustelu pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta on usein mahdotonta samasta syystä.                                                            

Maassamme on kautta aikojen vitsailtu esimerkiksi ruotsalaisista, savolaisista, pohjalaisista ja romaneista. Tässä muodossaan aiheet ovat valkoista rasismia. Kansa haluaa katsoa valkoista rasismia televisiosta. Suomalaiset haluavat nauraa vitseille, jotka kohdistuvat vähemmistöihin. Mutta kun poliitikko ihmettelee ääneen, miksi kerjäläiset tappelevat keskenään ja ovat toisiaan kohtaan rasisteja kadunkulman kerjuupaikasta tapellessaan, hän muuttuu kantaväestöön kuuluvana kyselijänä rasistiksi. 

Pulttibois tuo nyt tv-ruutuihin uusinnat, jossa esitetään sketsihahmojen kautta suomalaisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa pilailua. Yli 20 vuotta sitten ohjelma ei ollut muuta kuin huumorilla höystettyä pilkantekoa. Miten siihen tulisi suhtautua tänään, kun muiden maiden kansalaisten rehellinenkin arvostelu on rangaistava teko? Vai onko arvostelun kohteeksi joutuminen tosiaan vain suomalaisten etuoikeus?

Harri Lindell Poliitikko pahemmasta päästä siis Perussuomalainen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pulttibois, MTV3, rasismi, pakolaiset, maahanmuutto, politiikka, ruotsalaiset, savolaiset, pohjalaiset, vähemmistö, vammaiset, romaani, saamelainen, poliitikko, sketsi, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Diabetes-tilanne Helsingissä surkuhupaisa

Torstai 1.8.2013 klo 12:51 - Harri Lindell

Helsingin kaupungilla diabeteshoitajien tehtäviä hoitaa kuusi sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet tähän erityistehtäväänsä lisäkoulutusta. Hoitajat ovat sijoittuneet sisätautien poliklinikoille seuraavasti: Herttoniemi 2 hoitajaa, Laakso 3 hoitajaa, Maria ja Malmi 1 hoitaja.

Hoitajan tehtäväkohtainen palkka Helsingissä (eli palkka ilman kokemuslisiä) on 2 498,84 euroa /kk. Asia ei siis ole kustannuskysymys. Pelkästään yhden potilaan tarvitsema dialyysihoito maksaa yhteiskunnalle moninkertaisen määrän, sydän- ja verisuonitautien hoidosta puhumattakaan. Kohtuullinen panostus olisi diabeteshoitaja jokaista alkavaa kymmentätuhatta asukasta kohden. Helsingin asukasluku on yli 600.000, joten kohtuullinen hoitajien määrä olisi 60 nykyisten kuuden sijasta.                                       

Kunnat, jotka ovat panostaneet hoitajien palkkaukseen, ovat saaneet tuntuvasti laskettua terveydenhoitokustannuksia alaspäin. Sijoitus tuo varmasti säästöä kunnalle ja se olisi tehtävä pikaisesti. Tämä ei ole kunnille lottoamista, jossa tuurilla on merkityksensä voiton jaossa, jokainen sijoitettu euro diabeteshoitajiin tuo varmasti voittoa kunnan kirstuun.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Helsinki

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diabetes, Helsinki, poliklinikka, Malmi, Laakso, Herttoniemi, diabeteshoitaja, kustannukset, kunnat, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset

Diktatuuri nostaa päätään

Torstai 25.7.2013 klo 11:59 - Harri Lindell

Puoluepolitiikassa on Espanjassa samanlainen ilmiö kuin Unkarissa, jossa yhdelle puolueelle on annettu kansanäänestyksessä diktaattorin valta valtaisalla äänivoitolla. Espanjan hallitus voi kahden päivän sisällä halutessaan saada jonkun lain voimaan ilman parlamentin suostumusta. Missä valta, siellä vallitsee yhden valtapuolueen enemmistödiktatuuri. PP-puolue on lähempänä oikeistolaisuutta kuin vasenta laitaa, konservatiivisuus on leimaava tekijä.  

Tyytymättömyys puolueita, instituutioita, pankkeja ja hallitusta kohtaan kasvaa myös kiihtyvällä vauhdilla. Korruptio ja väärinkäytöstapaukset Espanjan medioissa kohahduttavat kansaa. Luottamus on mennyttä, mutta minkäs teet, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Ollaan käännöskohdassa, mihin suuntaan maa alkaa mennä. Pessimismi velloo kansan joukossa, joka odottaa uutta parempaa aikaa. Valitettavasti Espanjassa ei ole vahvaa oppositiota, johon nuo kaikki patoutumat voisivat purkautua.  

Onneksi Suomessa ei ole diktatuuria, vain henkilöitä jotka luulevat olevansa diktaattoreja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diktatuuri, Espanja, puoluepolitiikka, kansanäänestys, demokratia, hallitus, laki, parlamentti, oikeisto, korruptio, Suomi, oppositio, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaiset kärkkyvät Espanjan halpoja asuntoja

Keskiviikko 17.7.2013 klo 23:09 - Harri Lindell

Espanjassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ne ovat roskapankkien, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia. Työttömyyden seurauksena monien kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %:n luokkaa, mikä ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myyntihintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %:n luokkaa, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot roskapankeista alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamus maan talouden hoitoon on kuitenkin kysymysmerkki maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava, mikä luo omalta osaltaan epävarmuutta.  Luottamuksen taas palautuessa Espanjaan tulevat sijoittamaan varakkaat ulkomaalaiset, sijoitusyhtiöt ja pankit sekä varsinkin asuntoihin eläkeläiset, kuten suomalaiset. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he kauppasummasta noin 10 % välityspalkkiota, suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, asunnottomat, roskapankki, työttömyys, talous, politiikka, kiinteistömyynti, välityspalkkio, kiinteistövälittäjä, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Päättääkö media Helsingin kirjastohankkeesta?

Torstai 11.7.2013 klo 21:38 - Harri Lindell

Media ja muutamat poliitikot menevät Helsingin keskuskirjaston suhteen kovasti asioiden edelle. Käyttäydytään kuin nälkäinen koira, joka käy jatkuvasti ruokakupillaan.

Ihmettelen suuresti esimerkiksi kulttuuriministeri Arhinmäkeä joka perjantaina 14.6 2013 arkkitehtikilpailun voittajan julkistamistilaisuudessa Musiikkitalolla lupaili jo valmistumisaikaakin kirjastolle varmana tietona. Kaikki tahot pitävät nyt itsestään selvyytenä hankkeen toteutumisen, mutta näin ei kuitenkaan ole. 

Kirjaston nimikilpailu on käynnissä. Samoin visioidaan jo, miten hieno puurakennelma kirjastosta tulee musiikkitalon viereen. Kaupunginhallitus ei ole kuitenkaan antanut esitystä kaupunginvaltuustolle keskuskirjastohankkeen toteuttamisen puolesta eikä vastaan. Tuntuu kuin olisi kurkittu kristallipalloon, vai mistä varma tieto voi olla peräisin. Kristallipallot ovat hölynpölyä, sen tietää jo lapsikin, ainakin vartuttuaan rippikouluikäiseksi.

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, keskuskirjasto, Helsinki, Arhinmäki, nimikilpailu, perussuomalainen, Harri Lindell

Gdanskissa ei ole kerjäläisiä

Tiistai 2.7.2013 klo 20:39 - Harri Lindell

Puolan Gdanskissa tavalliset ihmiset eivät juuri ole kiinnostuneita politiikasta. Se on jotenkin etäinen asia, joka ei kosketa heitä. Kerjäläisiä Gdanskin kaupungissa ei näe ollenkaan, vain kirkon ulko-ovella sattui silmään pari hieman kuin eksynyttä henkilöä. Katukuvassa ei ole myöskään romaaneita eikä tummaihoisia lainkaan. Kysyessäni miksi näin saan suoran vastauksen. Ulkomaaliset eivät halua tulla Gdanskiin, koska täällä ei ole rahaa. Heitä ei kiinnosta leipä eikä turvallisuus, vaan raha on kerjäläisten motiivina tulla maahan.

Puola kuuluu EU:hun, mutta ei ole ottanut valuutakseen euroa vaan on säilyttänyt slotinsa, joka on vaihtokurssiltaan yli nelinkertainen. Pitäisikö Suomen muuttaa omaa yleistä kerjäämisen lainsäädäntöään tiukempaan suuntaan vai tyytyä edelleen pahenevaan kerjäläisongelmaan maassamme?

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puola, Gdansk, EU, kerjäläiset, perussuomalainen, Harri Lindell

Suomalainen turisti on rikas Puolassa

Torstai 27.6.2013 - Harri Lindell

_mg_9926-copy.gif

Eläminen Puolassa on suomalaiselle turistille noin neljä kertaa edullisempaa kuin Suomessa. Taksi lähtee liikkeelle kolmella eurolla ja parinkymmenen kilometrin matka maksaa noin 25 euroa. Särkylääkkeet ja vitamiinit maksavat vain kymmenesosan siitä kuin Suomessa. Bensa on sen sijaan erittäin kallista suhteessa palkkatasoon.  Pala herkullista juustokakkua kaksi kahvia ja pari pientä punaviiniä, kiitos. Puolalaisen kahvilan hinnalla Suomesta saisi vain kupin kahvia. 

Alkoholia voi ostaa Puolassa myös ruokakaupoista muutamalla eurolla pullo, jopa suomalainen alkoholimerkki on täältä ostettaessa huomattavasti edullisempaa kuin kotimaassamme. Suomessahan vallitsee laillistettu ryöstämisen, jota sanotaan verotukseksi.  Gdanski on turistiystävällinen, siisti ja turvallinen matkailukohde hyvästä ruuasta pitävälle tai nähtävyyksiä hakevalle. Turisteille on tarjolla kauniita museoita, tämä on kirkkojen ja meripihkakorujen kaupunki.

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puola, edullinen, hinta, perussuomalainen, Harri Lindell

Puolalaisia Suomeen töihin

Maanantai 10.6.2013 klo 8:58 - Harri Lindell

kaunista-kaupunkia.gif

Puolan Gdanskissa elämä lipuu alhaisesta palkkatasosta huolimatta hyvin eteenpäin. Parin euron tuntipalkalla työskentelevistä moni unelmoi pääsevänsä töihin esim. Suomeen muutamaksi kuukaudeksi. Vaikkapa rakennustöissä voi ansaita tuntuvan ”lottovoiton” itselleen ja perheelleen. Suomen palkkataso on alimmillaankin moninkertainen verrattuna Puolaan.

Vapaa liikkuminen on herättänyt myös puolalaiset työnantajat tekemään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Edullinen työvoima on ratkaisevassa asemassa, kun urakkatarjouksia tarkastellaan kaupunkien päättävissä elimissä.  Elämme aliurakoitsijoiden kulta-aikaa. Ainoastaan kaupunkien veroäyrit eivät kohoa, vaikka kuinka rakennettaisiin. Vanhan ajan ”hätäaputyöt” eivät ole enää ratkaisu kaupunkien taseeseen eivätkä suomalaisen työttömän arkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puola, palkkataso, aliurakointi, veroäyri, hätäaputyö, tyttömyys, työtön, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan Espanjassa

Maanantai 20.5.2013 klo 16:15 - Harri Lindell

Espanjassa mielenosoitus voi alkaa yhden henkilön marssista plakaatin kanssa. Muutaman minuutin päästä voi olla satoja samanmielisiä marssijan takana. Mielenosoituksissa ei ole olemassa yhtenäistä linjaa. Ammattiyhdistykseen ei luoteta, joten sen valta on murentunut olemattomiin. Ammattiyhdistys on myös ryvettynyt erialisissa skandaaleissa ja sen valta saada ihmisiä organisoiduksi kaduille on olematonta.

Kun Espanjassa lopetettiin koulu, oppilaat ja opettajat marssivat mielenosoituskulkueessa plakaatit heiluen Madridissa Suomen konsulaattiin johon he jättivät symbolisen turvapaikkahakemuksen. 

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihaillaan Espanjassa. Suomi ja suomalaisuus tunnetaan maassa hyvin.  Suomalaisia käy turisteina vuosittain noin 610 000 ihmistä.  He kertovat kuinka hyvin kouluasiat on maassamme hoidettu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, koulujärjestelmä, mielenosoitus, ammattiyhdistys, koulu, opettajat, oppilaat, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell, Suomi, suomalaisuus

Helsingin strategia liian maahanmuuttoystävällinen

Torstai 18.4.2013 klo 14:47 - Harri Lindell

Kritisoitavaa strategiaohjelmassa ovat vuolaat tervetulotoivotukset maahanmuuttajille oleilemaan kaupunkiimme. Strategia, jossa parannetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia sijoittua kaupunkiimme täysillä sosiaalisilla etuisuuksilla antaa maahanmuuttajien perheille, serkuille ja tuttavan tuttaville helsinkiläisten kannalta väärän signaalin. Tämä signaali kuuluu seuraavanlaisesti: ”Teidänkin kannattaa muuttaa Helsinkiin. Täällä maksetaan terveydenhoito, kustannetaan koulutus, annetaan asunto ja tuetaan perheiden vanhemmuutta erilaisin tukimuodoin neuvolassa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja perusopetuksen toimenpitein. Tulkkipalvelut ovat hyvät mutta niiden kustannuksista ei kannata välittää, maksaahan kaupunki ne.”

 Kantahelsinkiläiset unohdettu strategiassa

Kaupungissa on paljon kantahelsinkiläisiä, joiden maailma on romahtanut työttömyyden, sairauden tai jonkin muun yllättävän elämänmuutoksen seurauksena. He haluaisivat tehdä töitä ja saada elämänsä kuntoon, mutta kaupunki kääntää selkänsä asukkailleen.

Helsingin rattailta pudonneita ei ole otettu tarpeeksi huomioon strategiaohjelmassa. Kaupungin päättäjien moraali tulee esille maahanmuuttajien tukemisessa ja omien köyhien unohtamisessa. Strategia on tältä osin valitettavaa ja lyhytnäköistä toimintaa, joka tulee johtamaan lähitulevaisuudessa kaupunkiamme Ruotsin Malmön tapaisiin ongelmiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, strategiaohjelma, maahanmuuttajat, sosiaalietuudet, terveydenhoito, perussuomalainen, Harri Lindell

Diabeteshoitajia Helsinkiin

Torstai 11.4.2013 klo 12:11 - Harri Lindell

Helsinkiin esitetään diabeteshoitajien palkkaamista

Kaupunginvaltuuston istunnossa keskiviikkona 10.4.2013 esitin viidenkymmenen diabeteshoitajan palkkaamista Helsinkiin. Käsittämättömästä syystä diabeteshoitajia ei ole Helsingissä yhtään. Panostus hoitajiin maksaa itsensä takaisin kaupungille vähentyvinä sairauspoissaoloina työpaikoilta.

Diabeetikot ovat alttiita sydän-, verisuoni- ym. vakaville taudeille erityisesti puutteellisen hoidon vuoksi. Näiden tautien hoito tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi, samoin dialyysihoito, johon valitettavasti potilas voi joutua turvautumaan huonosti hoidetun diabeteksen seurauksena.  Diabeetikkojen elämän laatu on paljon parempaa, jos he saavat asiantuntevaa ja mahdollisesti lisäsairauksia ennaltaehkäisevää hoitoa.

 

Ponsi muistuttamaan strategianeuvotteluissa annetuista lupauksista

Stategianeuvotteluissa esitin suurille puolueille 50 diabeteshoitajan palkkaamista Helsinkiin. Tähän tarvitaan 3 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa vuositasolla. Omaishoidon tukeen  tarvitaan myös 10 % lisäystä. Toivon, että ryhmien välisissä neuvotteluissa asettamani tavoitteet menevät myös käytännön toteutukseen asti. Näissä neuvotteluissa isot ryhmät lupailivatkin esitykseni toteutuvan. Säästäväthän nämä molemmat tärkeät sijoitukset pidemmällä juoksulla kaupungin yhä hupenevaa kassavarantoja. Kotihoito on aina laitoshoitoa edullisempaa.             

Esitin asiasta myös kaupunginvaltuustossa ponnen tehostaakseni suurten puolueiden poliittista muistia. Ponteni kuului: Hyväksyessään valtuustostrategian valtuusto edellyttää selvitettäväksi viidenkymmenen diabeteshoitajan viran pysyvää perustamista, vuoden 2014 alusta lähtien.

 

Harri Lindell

Perussuomalaisten

Helsingin kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diabeetikko, diabetes, diabeteshoitaja, dialyysi, Harri Lindell, Helsinki, kaupunginvaltuusto, kotihoito, laitoshoito, omaishoito, perussuomalainen, sydäntauti, verisuonitauti

Kirstunvartija Kamreerille lääkettä

Torstai 14.3.2013 klo 11:41 - Harri Lindell

Diabeteshoitajien puuttuminen Helsingin kaupungista on suuri epäkohta, joka aiheuttaa kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin potilaille.

Diabeteksessa on kysymys sairaudesta, jonka hoito vaatii erityistä paneutumista paitsi potilaalta myös hoitohenkilökunnalta. Tauti altistaa huonosti hoidettuna mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, kalliista dialyysihoidosta puhumattakaan.

Diabeteshoitajien virkojen perustaminen on otettava huomioon tulevassa budjetissa. Hoitajien palkkakulut tulevat kaupungille takaisin nopeasti vähentyvinä diabeetikkojen sairaudenhoitokuluina. Hyvällä hoidolla diabeetikko pystyy olemaan pidempään työelämässä ja myös maksamaan yhteiskunnalle veroja. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta, kun ajatellaan diabetespotilaita.

Tulevasta budjetista on ensin löydettävä nämä palkkarahat, mutta sitten sijoitettu pääoma tulee muutaman vuoden viiveellä kaupungin kirstuun takaisin. Kaikki voivat taas paremmin, diabeetikot, työnantajat ja kaupungin kirstunvartija Kamreerikin.

Verotuloja enemmän ja sairaskuluja vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotulot, sairaskulut, diabetes, diabeteshoitaja, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset, budjetti, dialyysi, sydän- ja verisuonisairaudet

Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset vaakalaudalla

Lauantai 9.3.2013 klo 17:51 - Harri Lindell

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kokonaispalkan tarkistaminen 1.1.2013. Asia saatiin uudelleen käsiteltäväksi 11.3.2013 kaupunginhallitukseen. Toivottavasti järjen valo voittaa ja ylisuuret palkankorotukset joko perutaan tai asia tuodaan valtuuston käsittelyyn. Tulevat kaupungin budjettineuvottelut, joissa haetaan säästöjä, ovat vaikeat ja maanantaina hallituksessa pitäisi aloittaa jo säästötalkoot. Tuhlailu johtajien palkkoihin ei ole oikea signaali ja esimerkki kansalaisille, joilta odotetaan nyt vyön kiristämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, palkankorotus, perussuomalainen, Harri Lindell, budjetti, säästötalkoot, johtajat, palkat

Vanhemmat kirjoitukset »