Puolalaisia Suomeen töihin

Maanantai 10.6.2013 klo 8:58 - Harri Lindell

kaunista-kaupunkia.gif

Puolan Gdanskissa elämä lipuu alhaisesta palkkatasosta huolimatta hyvin eteenpäin. Parin euron tuntipalkalla työskentelevistä moni unelmoi pääsevänsä töihin esim. Suomeen muutamaksi kuukaudeksi. Vaikkapa rakennustöissä voi ansaita tuntuvan ”lottovoiton” itselleen ja perheelleen. Suomen palkkataso on alimmillaankin moninkertainen verrattuna Puolaan.

Vapaa liikkuminen on herättänyt myös puolalaiset työnantajat tekemään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Edullinen työvoima on ratkaisevassa asemassa, kun urakkatarjouksia tarkastellaan kaupunkien päättävissä elimissä.  Elämme aliurakoitsijoiden kulta-aikaa. Ainoastaan kaupunkien veroäyrit eivät kohoa, vaikka kuinka rakennettaisiin. Vanhan ajan ”hätäaputyöt” eivät ole enää ratkaisu kaupunkien taseeseen eivätkä suomalaisen työttömän arkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puola, palkkataso, aliurakointi, veroäyri, hätäaputyö, tyttömyys, työtön, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

Espanja on EU-uskovainen

Perjantai 7.6.2013 klo 16:43 - Harri Lindell

Espanjassa sosiaaliavustukset loppuvat kokonaan 3 vuoden päästä. Ansiosidonnaisuuden katto on 1300 euroa, ansioista riippumatta. Espanjan velka kasvaa päivä päivältä; vuonna 2011 otettiin lisää velkaa 100 miljardia.

 

Espanja on kuitenkin EU-uskovainen maa, jossa apu tulee muilta Euroopan unionin mailta. Oma pesä pitää kuitenkin laittaa ensin jonkinlaiseen kuntoon, sitten vasta tulee solidaarisuus. Näin ihmiset ajattelevat Espanjassa ja haluavat laittaa omat asiansa kuntoon ennen EU:lta tulevaa mittavaa tukipakettia. On ajan kysymys, koska heidän mielestään kaikki on tehty mitä voidaan. Sen jälkeen maalla on oikeus saada rahaa muilta EU-mailta?

 

Ilman euroa ei ole sisämarkkinoita, ajatellaan Espanjassa, Eurosta luopuminen ja oman valuutan kautta rahan arvon lasku ei ole edes sanavarastossa kun talousasioita mietitään.

 

Onneksi Suomessa ei olla näin sinisilmäisiä, vaan EU-kriittisyys nousee kansan keskuudessa ja täällä uskalletaan jopa julkisesti puhua vaihtoehdosta, jossa Suomi ei olisi enää yhteisessä valuutassa, Eurossa. Espanjan tuleva tukipaketti odottaa kuumana jo suomalaisia verorahoja kesän lämmetessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, euro, sosiaaliavustus, perussuomalaiset, Harri Lindell

Yksi prosentti koroissa on miljardi euroa

Keskiviikko 29.5.2013 klo 20:29 - Harri Lindell

Espanjassa elettiin yli varojen ja nyt on kansantaloudessa kivulias supistusten aika. Hyvänä aikana asuntolainojen korot olivat alhaalla ja asuntolainojen ottaneille annettiin suuria verohelpotuksia. Tämä on nyt kostautunut karvaasti korkean koron ja työttömyyden aikana. Nyt maan ottama lainojen korko on kivunnut huippulukemiin. Espanja joutuu maksamaan nykyisin korkoa 4,5 % verran entisen 0,5 %:n sijasta. Ottamastaan velasta 45 %:lla se ostaa omia valtion velkakirjoja, joilla se pyrkii rahoittamaan ja elvyttämään kituvaa talouttaan.  Maan onneksi 45 % velasta on kotimaista velkaa.  Yhden prosentin koron nousu merkitsee miljardin lisäkustannusta.

Espanjassa 800 000 asuntoa odottaa asukkaita

Espanjan asuntojen hinnan odotetaan putoavan vielä 20 prosenttia. Maassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia, työttömyyden seurauksena kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Ne ovat nyt roskapankkien omistuksessa, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %, joka ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myynti hintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta roskapankeista uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamuksesta maan talouden hoitoon on kysymys maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava. Luottamuksen palautuessa varakkaat ulkomaalaiset ja sijoitusyhtiöt sijoittavat maahan. Pankit sekä varsinkin eläkeläiset sijoittavat asuntoihin. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he noin 10 % kauppasummasta välityspalkkiota ja suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, korot, miljardi, perussuomalaiset, Harri Lindell

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan Espanjassa

Maanantai 20.5.2013 klo 16:15 - Harri Lindell

Espanjassa mielenosoitus voi alkaa yhden henkilön marssista plakaatin kanssa. Muutaman minuutin päästä voi olla satoja samanmielisiä marssijan takana. Mielenosoituksissa ei ole olemassa yhtenäistä linjaa. Ammattiyhdistykseen ei luoteta, joten sen valta on murentunut olemattomiin. Ammattiyhdistys on myös ryvettynyt erialisissa skandaaleissa ja sen valta saada ihmisiä organisoiduksi kaduille on olematonta.

Kun Espanjassa lopetettiin koulu, oppilaat ja opettajat marssivat mielenosoituskulkueessa plakaatit heiluen Madridissa Suomen konsulaattiin johon he jättivät symbolisen turvapaikkahakemuksen. 

Suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihaillaan Espanjassa. Suomi ja suomalaisuus tunnetaan maassa hyvin.  Suomalaisia käy turisteina vuosittain noin 610 000 ihmistä.  He kertovat kuinka hyvin kouluasiat on maassamme hoidettu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, koulujärjestelmä, mielenosoitus, ammattiyhdistys, koulu, opettajat, oppilaat, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell, Suomi, suomalaisuus

Kantani Helsingin kaupungin keskushallinnon muuttamisesta kaupunginkansliaksi

Tiistai 9.4.2013 klo 11:28 - Harri Lindell

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan kanta Helsingin kaupungin keskushallinnon kokoamisesta yhdeksi kaupunginkansliaksi

Kova meno jatkuu kaupungissa, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on esittämässä kaupunginhallitukselle, että hallintokeskus, henkilöstökeskus sekä talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään uudeksi kaupunginkansliaksi.  Muutos on iso, se koskee peräti 560 työntekijää. Mielestäni uudistukset ovat tervetulleita hallintoon, kunhan se vähentää byrokratiaa ja luo pohjan tehokkaammalle toiminnalle. Suhtaudun odottavan myötämielisesti jättihankkeeseen.  Himmeleiden rakentamista entistä suuremmaksi en kannata. Ymmärtääkseni tämä ei kuitenkaan ole sitä.                                                                                                   

Uudet jättiviraston virat kaikkien haettavaksi

Hallinnon uudistuksen myötä johtajien palkat nousevat liian usein vain virkanimikettä muuttamalla ja työntekijöiden palkat taas ei. Toteutuessaan tämä kehitys antaa väärän signaalin ulospäin aikana jolloin säästöjä haetaan ja henkilöstönmäärää ei lisätä, vaikka työmäärä lisääntyy. Valtuustoryhmämme on käsittääkseni  kanssani samaa mieltä, kun käsittelimme asiaa. Odotan tarkempia tietoja kaupungin ylimmältä hallinnolta varsinkin johtajien palkkausten suhteen. Uusien johtajien virkojen perustaminen täytyy olla läpinäkyvää. Kun virkanimike luodaan uuteen virastoon, se on julistettava avoimesti haettavaksi ja hakijoiden joukosta on valittava sopivin henkilö hoitamaan virkaa. Ei ole suotavaa, että vakansseja täytetään sisäisin siirroin. Hakuprosessin voi hyvin toteuttaa, koska asialla ei ole kiire. Uuden viraston on määrä aloittaa toimintansa vasta 1.1.2014.

Harri Lindell


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, helsinki, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, pajunen, jättivirasto Harri Lindell

Tolkkua virkamiesten etuihin

Torstai 28.3.2013 klo 10:07 - Harri Lindell

Virkasuhdeautot vaihdettava sähköautoiksi

Helsingin johtavilla viranhaltioilla ja virastopäälliköillä on mahdollisuus työsuhdeauton käyttöön, joka on mielestäni suuren palkan lisäksi melkoinen etu. Poliittiset päättäjät ovat rajanneet kriteeriksi auton hankintahinnan lisäksi tiukat päästörajat näille hienoille menopeleille. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa autojen pakokaasupäästöt ovat merkittävä haitta, joka vaivaa ihmisiä varsinkin tyynenä päivänä, jolloin autojen päästöt jäävät leijumaan kaupunkiin päiviksi. CO2-päästörajaksi on määritelty 100g/km. Vuonna 2004 autoilu aiheutti 53 % kasvihuonepäästöistä.

 

Hyttisen hyvä valtuustoaloite

Virkamiehen ajelu citymaasturilla toisi ylityksen tähän hyvään päästörajoitteeseen. Maasturin valinta on kaupunkiolosuhteissa enemmänkin mieltymys kuin tarpeeseen perustuva. Kaupunkilaisia kehotetaan julkisen liikenteen käyttöön yksityisautoilun sijaan. Hyvän esimerkin osoittaminen kansalaisille olisi suotavampaa kuin päinvastaisen mallin antaminen.

Helsingissä on muutamia sähköautopistokkeita, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Kaupungin työsuhdeautojen pitäisikin seuraavissa hankinnoissa olla sähköautoja. Espoon kaupunginjohtajakin ajaa Nissan Leafilla, joka on sähköauto parhaasta päästä.                                                                                                                  

Helsingin kaupungin Perussuomalaisten varavaltuutettu Nuutti Hyttinen teki 27.3.2013 hyvän valtuustoaloitteen, jossa hän vaati kaupungin hallitusta toimiin viranhaltioiden työmatkaedun muuttamiseksi. Työsuhdematkalippu riittäisi johtaville viranhaltioille ja virastopäälliköille ja virastojen käyttöön tulisi hankkia yhteiskäyttöiset sähköautot.

 

Harri Lindell

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Harri Lindell, sähköauto, työsuhdeauto, päästöraja, kasvihuonepäästö, virkamies, Helsinki, kaupunginjohtaja, Nissan Leaf, Perussuomalaiset, työmatkaetu, matkalippu,

Kirstunvartija Kamreerille lääkettä

Torstai 14.3.2013 klo 11:41 - Harri Lindell

Diabeteshoitajien puuttuminen Helsingin kaupungista on suuri epäkohta, joka aiheuttaa kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin potilaille.

Diabeteksessa on kysymys sairaudesta, jonka hoito vaatii erityistä paneutumista paitsi potilaalta myös hoitohenkilökunnalta. Tauti altistaa huonosti hoidettuna mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, kalliista dialyysihoidosta puhumattakaan.

Diabeteshoitajien virkojen perustaminen on otettava huomioon tulevassa budjetissa. Hoitajien palkkakulut tulevat kaupungille takaisin nopeasti vähentyvinä diabeetikkojen sairaudenhoitokuluina. Hyvällä hoidolla diabeetikko pystyy olemaan pidempään työelämässä ja myös maksamaan yhteiskunnalle veroja. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta, kun ajatellaan diabetespotilaita.

Tulevasta budjetista on ensin löydettävä nämä palkkarahat, mutta sitten sijoitettu pääoma tulee muutaman vuoden viiveellä kaupungin kirstuun takaisin. Kaikki voivat taas paremmin, diabeetikot, työnantajat ja kaupungin kirstunvartija Kamreerikin.

Verotuloja enemmän ja sairaskuluja vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotulot, sairaskulut, diabetes, diabeteshoitaja, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset, budjetti, dialyysi, sydän- ja verisuonisairaudet

Pitämäni Helsingin Kaupunginvaltuustoryhmän puhe

Torstai 31.1.2013 klo 14:27 - Harri Lindell

Helsingin Perussuomalaiset eivät näe metropoliasiaa suurena mörkönä, jota pitää suoralta kädeltä vastustaa. Emme tyrmää ehdotusta näiden saatujen tietojen perusteella, mutta emme myöskään liputa oikopäätä asian puolesta. 

Asia on meille hyvin tärkeä, teemmehän päätöksen jolla on vaikutusta kaikille helsinkiläisille pitkälle tulevaisuuteen. Asia on kokonaisuudessaan todella iso, ja on olemassa eri vaihtoehtoja, millä tavalla metropolialueen kaupunkien yhteistyö eri osa-alueilla toteutettaisiin.  Asiaan täytyy paneutua perusteellisesti eikä päätöksiä tehdä tunteen perusteella. Faktat puhukoon puolestaan, on Perussuomalaisten lähtökohta päätöstä tehtäessä.

Helsinkiläisinä luottamushenkilöinä pitää mielestämme huolehtia helsinkiläisten etujen säilymisestä. Onhan Helsinki koko metropolialueen veturi kokonsa ja pääkaupunkiasemansa vuoksi.

Muiden kaupunkien velkojen maksumiehiksi emme suostu emmekä olemaan toissijainen toimia metropoliyhteistyössä.

Yhteistyötä lisäämällä eri sektoreille, kuten esim. maankaavoitus- ja tonttipolitiikalla ympäristökuntien kanssa voidaan saavuttaa tehokkuuden lisääntymistä ja päällekkäisyyksien purkamista. Tämä tuo myös kaivattuja säästöjä kaikille metropolialueen kunnille. Vallitseehan Helsingissä valtava asuntopula, jonka seurauksena vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat kaupungissamme karanneet pilviin. Keskiverto helsinkiläinen tienaa 1,2-kertaisesti muuhun maahan verrattuna, mutta asuntojen hinnat ovat kuitenkin kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna. Toivottavasti metropoliselvitys toisi ratkaisun tähän seikkaan.

Emme sulje pois myöskään mahdollisuutta järjestää neuvoantavaa kansanäänestystä. Äänestys voitaisiin järjestää kaupungissamme, kun riittävät faktat ovat esillä kansalaisten punnittavana. Kyllä kansa tietää on myös vuonna 2013 toimiva viisaus, jota kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, metropoli, luottamushenkilö, yhteistyö, maakaavoitus, tonttipolitiikka, helsinkiläiset

Lihavat vuodet ovat takanapäin

Lauantai 27.10.2012 klo 14:00 - Harri Lindell

Monesti ollaan heti karvat pystyssä kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä kunnissa. Annetaan kuva, että se olisi jotenkin moraalisesti ja eettisesti epäilyttävää, mutta tosiasia on, että kunnat itse tekevät omat päätöksensä valtuustoissaan. Yksityistäminen on varteenotettava vaihtoehto, kun haetaan säästöjä. Monopoliasema yksityissektorilla ei kuitenkaan pitemmän päälle tuo kaivattuja säästöjä, vaan se voi olla hyvä vaihtoehto ja lisä palveluiden tuottamiseen kunnan alueella.

Uusilla valituilla kunnanvaltuutetuilla on edessään tarkan euron ajat. Säästöjä pitää jakaa, lihavat vuodet ovat takanapäin niin kunnilla kuin myös valtiolla, joka painiskelee jatkuvan velkaantumisen kourissa samaan aikaan kun perusenergian tuotanto laahaa Suomessa pahasti jäljessä ja yritysten tarvitsema halpa energia kallistuu päivä päivältä.

Seitsemän ydinvoimalan strategialla edetään

Kunnat ovat verotuottojen suhteen riippuvaisia kunnan alueella toimivasta teollisuuslaitoksesta. Valitettavasti teollisuustuotannon kannattavuus on pitkälti kiinni halvasta energiasta, josta päättää Suomen istuva hallitus ja loppupeleissä eduskunta.

Suomessa toimii neljä ydinvoimalaa, yksi on pahasti aikataulustaan jäljessä ja kahdelle uudelle on annettu rakennuslupa. Rakennusluvat ovat sidoksissa luvan yhteydessä päätettyihin paikkakuntiin ja laitetoimittajiin. Näitä elementtejä ei voida myönnetyn luvan puitteissa muuttaa. Menemme eteenpäin seitsemän ydinvoimalan strategialla.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla 33 prosenttia energiasta, tavoitteena on 38 prosentin tuotanto. Olemme Euroopassa hyvänä kakkosena uusiutuvan energian käytössä.

Hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä 

Sähköä voidaan tuottaa kivihiilellä ja turpeella. Turvetuotanto myös työllistää ja sen kotimaisuusaste on hyvä asia. Kuitenkin kivihiilellä ja turpeella tuotettuna sähkön hinta lähtee nousuun verrattaessa ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Emme myöskään tuolloin saavuta päästötavoitteitamme.

Turpeen tuotantoa on nyt maassamme käynnissä viidelläsadalla työmaalla. Tuotanto on ilmasto-olosuhteille haavoittuvainen ja riippuu kesän poutapäivistä. Pyrimme irti kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä juuri päästötavoitteiden mukaisesti. Hinta on myös yhtenä kriteerinä.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistäminen, monopoliasema, hiili, verotuotto, turve, kivihiili, päästöt, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, yksityissektori, ydinvoimala,

Turvesuot kaipaavat uutta teknologiaa

Lauantai 27.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä 50 prosenttia sähköstämme. Ydinvoimaloiden ratkaisematon ongelma on jätteiden loppusijoitus. Suot taas on jaettu viiteen eri tyyppiin: suotyypit 0-2 soveltuvat turvetuotantoon, tyypit 3-5 ovat suojeltavia soita.

Uusi teknologia avaisi uusia käyttömahdollisuuksia turpeen tuotannossa. Ongelmaksi muodostuu se, että tarvittavaa teknologiaa ei ole vielä keksitty. Monet yritykset ovat kiinnostuneita energia-alasta vaikka se ei niiden omaa alaa olekaan. Kestävän energian tuotanto eli ns. vihreä energia on nyt huudossa.

Sähköautojen armeija tuottaisi energiaa sähköverkkoon

Kaukaa haetulta tuntuu ajatus sadastatuhannesta sähköautosta Suomessa, joita voitaisiin hyödyntää myös energiavarastoina.  Ajatuksena on purkaa energiaa verkkoon, kun kulutus on huipussaan. Kivihiiltä ja öljyä vähemmän, aurinko- ja tuulienergiaa enemmän. Auringon paistaessa tuotettaisiin pienenergiatuotannolla sähköä verkkoon ja kun ei paista verkosta otettaisiin sähköä omiin tarpeisiin.

Hintaneuvottelut aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä energiayhtiöiden kanssa pitäisi saada nopeasti päätökseen. Tärkeää on, että tuottaminen pienyksiköillä olisi kannattavaa.

Nykyisellä energiapaletilla Suomen vaihtotase ei kestä jatkuvaa öljyn hinnan nousua. Vuonna 2011 vaihtotaseemme olisi ollut hyvin tasapainossa, jos viidennes tuontienergiasta olisi korvattu kotimaisen energian tuotannolla. Kauppataseen heikkeneminen vuosina 2001-2011 johtui yli kolmanneksen tuontienergiasta. Tuontienergian vähentäminen tukisi valtiomme vaihtotaseen tasapainottamista.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turve, suo, ydinvoima, energia, sähkö, ongelmajäte, vihreä, sähköauto, aurinkopaneeli, kauppatase, öljy, tuontienergia, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vienti sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat

Perjantai 26.10.2012 klo 16:30 - Harri Lindell

Olemme talouslamassa ja taantumassa, myönnettiin sitä tai ei. Yritykset irtisanovat työntekijöitään jos valoa ei niiden mielestä tunnelin päässä näy ja kun näkyy, niin lomautetaan henkilökunta. Olemme suhdannetaantumassa, joka on valitettavasti rakenteellista. Kriisi jatkuu, kunnes kysyntä Euroopassa alkaa taas kohentua.

Yritykset irtisanovat eivätkä lomauta väkeään. Synkkenevät talousnäkymät ovat tätä päivää. Vientimme sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat. Suomen kauppatase ja vaihtotase kehittyvät huolestuttavaan suuntaan. Todellisuus on synkempi kuin halutaan myöntää.

Yritysten pitää panostaa enemmän IT-osaamiseen. Sen kautta avautuvat vientimarkkinat maamme rajojen ulkopuolelle. IT-osaaminen on valitettavan usein meillä vielä monessa yrityksessä sitä, että yritys laittaa toimitusjohtajansa kuvan nettiin ja sanoo yrityksen olevan verkossa.

Pankkiverolla ei pidä ampua itseään jalkaan

Euroopan komission haluaa pankkiveron, jonka budjetti on neuvoteltava aina toistuvasti uudelleen kaikkien 23 jäsenmaan kesken. Tuotto komissiolle olisi arvioiden mukaan 50 miljardin luokkaa. Verolla olisi Suomen bruttokansantuotteeseen 0.5 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus.

Rahoitusmarkkinaveron toteutuessa Suomesta irtisanottaisiin arviolta 4-5000 henkilöä pankkisektorilta. Ajatus tuntuu mahdottomalta, varsinkin kun Ruotsi ei ole lähdössä mukaan. Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan vaan pitää ensin katsoa mitä kaveri (Ruotsi) tekee.

Kaivostoiminta kukoistaa Suomessa

Kaivosvero on jo olemassa, mikäli sillä tarkoitetaan yhtiöltä vaadittavia ympäristövakuuksia, jotka se joutuu antamaan ennen toiminnan aloittamista. Kunnat haluavat oman siivunsa kaivosyhtiön tuloista, joka on ymmärrettävää, vaikka investointien ja työllistämisen kautta kunnat saavat jo sievoisen summan riihikuivaa rahaa itselleen kaivostoiminnan alkaessa.

Kaivosyhtiöt tekevät suurta bisnestä sijoittaessaan vaikka esimerkillisesti 20 vuoden aikana 40 miljoonaa euroa myöhemmin todetakseen, että haetun raaka-aineen maailmanmarkkinahinta on liian alhainen, eikä tuotantoa kannatakaan aloittaa. Kanadalaiset, australialaiset ja englantilaiset yhtiöt ovat ottaneet suurimpia riskejä Suomessa hakiessaan maaperästämme mineraaleja.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, taantuma, irtisanomiset, lomautukset, pankkivero, euroopan komissio, rahoitusmarkkinavero, ruotsi, suomi, kaivosyhtiö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Suvaitsevaisuus naamioituu suvaitsemattomuudeksi

Torstai 25.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Suvaitsevaisuus on naamioitunut suvaitsemattomuudeksi. ”Suvaitsevaiset” ihmiset eivät suvaitse toisinajattelijoita, jotka tuovat julki oman, vastakkaisen mielipiteensä asiasta. Tämä vanhakantainen ”hajota ja hallitse” -ajattelutapa on tuttu politiikasta, mutta myös uskonnollisista piireistä. Helposti tässä yhteydessä kritisoidaan kristillisiä piirejä, mutta sama ilmiö toimii myös muissa ns. uskonnollisissa yhteisöissä. Mikäli et ole samaa mieltä kanssamme, olet meitä vastaan.

Poliittinen ilmapiiri perussuomalaisia kohtaan on usein juuri jyrkän suvaitsematon, vaikka puolue on mielestäni hyvinkin terveellä tavalla suvaitsevainen, silti tinkimätön arvokkaista periaatteista. Omasta mielestään ”suvaitsevaiset” muuttuvatkin vaarallisten ääriliikkeiden kaltaisiksi, kun kysymys on ideologiasta.

Pilkkakirveet ovat tylstyneet

Perussuomalaiset ovat kaikesta heihin kohdistuneesta suvaitsemattomuudesta huolimatta tulevien kuntavaalien ylivoimainen voittaja galluppien mukaan. Puolue on nostanut oman kannatuksensa yli kolminkertaiseksi edellisiin kunnallisvaalituloksiin verrattuna. Puoluetta on yritetty lyödä julkisuudessa monilla eri suvaitsemattomuusväitteillä, jotka eivät pidä edes paikkaansa. Puolue on poliittisella kartalla milloin oikealla, milloin vasemmalla, asiasta ja kartoittajasta riippuen.

Nyt pilkkakirveet ovat kuitenkin tylstyneet. Puolueen kannatus on syönyt multaa tasaisesti kaikkien eduskuntapuolueiden jalkojen alta. Pilkkalaulu suvaitsemattomista perussuomalaisista vaihtuu surumarssiin viimeistään 28.10.2012, jolloin vaalitulos julkistetaan.

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, suvaitsemattomuus, pilkkakirves, hajota ja hallitse, uskonnolliset, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, eduskuntapuolueet, pilkkalaulu, surumarssi, 28.10.2012, vaalitus

Pidätkö valkoisista sisarista?

Keskiviikko 24.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Mikäli valtio ottaisi kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen itselleen, kunnat käyttäisivät tarjottua palvelua surutta hyväkseen. Maksuautomaattiperiaate kasvattaisi nopeasti valtion menot pilviin.

Hajautettu maksumalli sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen olisi mielestäni kuitenkin suhteellisen hyvin toimiva vaihtoehto. Siinä kunnat ja valtio molemmat olisivat maksajan roolissa potilaan hoitoa kustannettaessa. Sairaanhoitopiirimallia kannattaa kehittää tehokkaampaan suuntaan, jossa panostettaisiin enemmän potilaan hoitamiseen kuin byrokratian pyörittämiseen.

Taloudelliset säästöt tulevat järkiperäistämällä hallintoa ja laitehankintoja vaikkapa yhteisostoksilla kilpailuttamalla eri laitetoimittajia. Kalliiden laitteiden hyötykäyttöä pitää laajentaa perinteisestä kahdeksasta viiteen -ajattelusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtio, sosiaali- ja terveyspalvelut, maksuautomaatti, hajautettu, maksumalli, vaihtoehto, sairaanhoitopiiri, byrokratian, säästöt, laitehankintoja, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vammaiset lapset ovat unohdettu kansanryhmä

Keskiviikko 24.10.2012 klo 11:58 - Harri Lindell

Helposti vaalikeskusteluissa unohtuu syntymästä saakka vammautuneen lapsen vanhemman osuus omaishoidossa. Omaishoidosta puhuminen ja omaishoitajien aseman parantaminen on niin hoidettavan kuin hoitajienkin kannalta tärkeä asia, johon pitää tietenkin saada lisää resursseja.  Mutta vammaisen lapsen hoito on kuitenkin ihan eri juttu kuin dementoituneen vanhemman tai vammautuneen aikuisen hoitaminen.

Vammaisen lapsen hoito vaatii sitoutumista 24 tuntia vuorokaudessa. Tällöin sinä toimit tulkkina lapselle, jolla on kommunikaatio-ongelmia. Sinä toimit lapsen jalkoina, jos liikuntarajoite estää tämän oman liikkumisen. Sinä toimit lapsen silminä, jos hän on näkövammainen. Sinä toimit lapsen käsinä, jos hänellä on hienomotoriikkaongelmia. Sinä toimit lapsen koulutyöavustajana kun koulu alkaa. Sinä rohkaiset lasta kaikissa elämäntilanteissa, kun muilta ei tukea saa. Sinä luot uskoa tulevaisuuteen, kun lapsi aikuistuu eikä kuulu normikansalaisiin.

Reilusti alle minimipalkan

Entä sitten yhteiskunnan omaishoitajille myöntämä taloudellinen tuki? Lasketaan vaikka kuntien omaishoidon tuen tuntipalkka, niin ei päästä lähellekään kansalaisten minimipalkkaa. Koululaisen kesätyökin on paremmin palkattu. Entä miten omaishoitaja pitää samaan aikaan yllä omaa ammattipätevyyttään, jos omaishoito on ainoa työ ja tulonlähde? Omaishoidon tuki ei todellakaan riitä maksamaan koulutusta, jos itse haluat pysyä ajan hermolla.

Mielestäni kannattaa miettiä myös vammaisen lapsen asioita kaupungin sosiaalisista ja taloudellisista asioista päätettäessä. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa siitä, miten kunnat panostavat omaishoidontukeen ja varsinkin vammaisten lasten omaishoitajiin.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammainen, omaishoitaja, lapsi, dementia, kaupunginvaltuutetut, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtion omistajaohjaus säilytettävä

Tiistai 23.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Johtajien valtavat palkkiot ovat kansan oikeudentajulle käsittämättömiä, varsinkin kun samaan aikaan yhtiö irtisanoo tai lomauttaa työntekijöitään. Onneksi julkisuus on hillinnyt näitä yhtiön johdon tekemiä epäoikeudenmukaisuuksia. Palkitsemisohje on oikeustajun vastainen. Yritysjohtajien palkkioita pitää kohtuullistaa ja ne on tuotava julkisuuteen.

Läpinäkyvyyttä on lisättävä valtion ja kuntien osake-enemmistöisissä yhtiöissä, jotta kansalaiset tietävät, mitä heidän kustantamissa yhtiöissään tapahtuu. Periaatteena on oltava, että minkä yritys voi tuoda päivänvaloon, on sinne tuotava. Mikä on pimennossa, sitä yhtiön päättävät elimet eivät saisi toteuttaa.

Valtion omistajaohjauksesta ei pidä luopua, mutta puhtaan toimivallan lisäksi tarvitaan tietenkin myös avointa ja rehellistä keskustelua yhtiön asioista. Ehkä julkinen keskustelu tuo asioihin myös sellaisia seikkoja, jotka muuten eivät tulisi esille. Julkisuusperiaate, jossa yhtiön toimintoja on julkisuudessa arvioitavana, ei ole lainkaan huono vaihtoehto nykyisen salailevan järjestelmän vaihtoehdoksi. Johdolta tarvitaan hyvän johtamisen lisäksi myös tunneälyä, jotta kansan hyväksyntä saavutetaan.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtajat, palkkiot, oikeustaju, lomautukset, epäoikeudenmukaisuudet, yritysjohtajat, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Valtionyhtiöt väärällä polulla

Maanantai 22.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtionyhtiöt listautuvat pörssiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suuntana on puhdas markkinatalous, jonka kannattajiksi lukeutuvat vahvasti kokoomuslaiset. Tämä merkitsee sitä, että yhtiön tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajilleen mahdollisimman paljon voittoa eikä kuntalaiselle palveluita mahdollisimman edullisesti, mikä mielestäni pitäisi olla valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tarkoitus.

Palvelujen hinnan ja laadun pitää olla sekä kuntalaisen parhaaksi että osakkeiden omistajien näkökulmasta tuottavia. Yhtiö, joka ensin kerää suomalaisilta ylihinnoittelulla valtavat voitot ja sijoittaa ne ulkomaille suurempien voittojen toivossa on veronmaksajan kannalta vääränlaista toimintaa. Tämä toiminta kuuluu ennemmin normaaliin yritystoimintaan, jonka toki hyväksyn. Tämä uusi polku, jota nyt ollaan kulkemassa, johtaa kalliimpiin hintoihin ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionyhtiöt, pörssi, markkinatalous, kokoomus, epäoikeudenmukaisuus, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

VATT:n tutkimus: Kuntaliitoksista ei säästöjä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa kuultiin yllättävä tieto, jonka mukaan paljon mainostetut kuntaliitokset eivät toisikaan tarvittavia säästöjä, toisin kuin on väitetty. Mikään tutkimustulos ei tue tätä säästöväittämää. Suurempi ei ole aina kustannustehokkaampi vaan joskus jopa kalliimpi.

Palvelut karkaavat monen syrjässä asuvan kuntalaisen ulottuvilta kauas keskuksiin, karkaavat ja etääntyvät kuntalaisista. Äänestäjät kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi liitoskunnissa, kun he keskittävät ääniään ns. vahvoille ehdokkaille. Puoluerajojen yli menevää keskittämistä ei tosin ole.

Kuntauudistukset voivat jopa lisätä kuntien menoja. Yhdistyvät kunnat ikään kuin syövät mielellään etukäteen investoimalla ilman valtion asettamia velkajarruja.

Perussuomalaiset taisivat sittenkin olla oikeassa 

Yksi vaihtoehto on, että kunnilta poistettaisiin niin terveydenhoitovelvoite kuin toisen asteen koulutuskin. Keskustelussa linjattiin, että näin kunnat voisivat olla tasa-arvoisempia paikkoja kuntalaisille. Kuntien tehtäväksi jäisi vain lähipalveluiden tuottaminen, joka on kunnan perustoimintoja. Tällöin kuntien saamat valtionosuudet toki myös pienenisivät ratkaisevasti, mutta toisaalta menotkin olisivat valtavasti pienemmät. Vieväthän terveydenhoito ja toisen asteen koulutus leijonanosan kuntien menoista.

Valtio voisi tuottaa tasapuolisemmin erikokoisille kunnille terveydenhuoltopalveluja ja toisen asteen koulutusta ja käyttää alihankkijoita näiden palveluiden tuottamiseen.

Perusteluiksi kuntaliitoksille voidaan toki esittää, etteivät säästöt olekaan tavoitteena vaan jokin muu syy, kuten esimerkiksi laadukkaiden palvelujen säilyminen ja lisääntyminen kunnan alueella. Itse uskon kuitenkin, että jos kuntajärjestelmät luotaisiin nyt uudelleen, niin kunnille ei tulisi nykyisiä velvoitteita. Olivatkohan Perussuomalaiset sittenkin oikeassa kritisoidessaan kuntien yhdistymisistä saatavia säästöjä?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion tutkimuskeskus, puoluerajat, terveydenhuoltovelvoite, kuntaliitokset, perussuomalaiset, perussuomalainen, politiikka, poliittinen, kunnallisvaalit, kuntauudistus,

Arvonlisäveron nosto aiheuttaa negatiivisen kierteen

Sunnuntai 21.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Taas on hallitus härkäpäisesti nostamassa arvonlisäveroa. Kysymyshän on tasaverosta, joka ei kohtele tasapuolisesti erilaisissa taloudellisissa asemissa olevia ihmisiä. Pienituloiset ihmiset eivät pysty selviämään edes välttämättömistä ostoksistaan, vaan he joutuvat tinkimään entisestään niin ruuasta kuin tarvitsemistaan lääkkeistäkin. Kysyntä laskee ja johtaa yhä useammin kaupoissa olevien tuotteiden jäämiseen hyllylle pölyttymään.

Ikäviä YT-neuvotteluja on tämän johdosta tulossa, ihmisiä lomautetaan tai irtisanotaan töistään, joka taas vaikuttaa valtiolle kertyvän arvonlisäveron määrään. Kierre on negatiivinen. Rikkaat sen sijaan jatkavat entiseen tapaan kuluttamistaan tuotteiden ja palveluiden korotuksesta huolimatta. He eivät kärsi veronnostosta kuin korkeintaan henkisellä tasolla. Kauppiaat saavat taas hyvän syyn nostaa hintoja pyöristäen reilusti ylöspäin, joka voi johtaa moninkertaiseen hintojen nousuun.

Muistan vielä ajan, kun arvonlisävero nostettiin seitsemääntoista prosenttiin. TILAPÄISESTI, meille suomalaisille silloin sanottiin. Korotus ei ole suuri mutta se kohtelee vähävaraisia ihmisiä epäoikeudenmukaisesti ja saa aikaan ylisuuret korotukset moniin tuotteisiin, jotka kuluttaja joutuu maksamaan.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvonlisävero, tasavero, pienituloiset, yt-neuvottelu, lomautukset, irtisanominen, epäoikeudenmukainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »