Rikollista toimintaa tehtaillaan ammattimaisesti Suomessakin

Torstai 6.4.2017 klo 12:00 - Harri Lindell

Suomessa piipahtaa noin 20 lauttaa päivässä periaatteella aamulla Suomeen ja illaksi kotiin. Poliisin on vaikea valvoa ja tavoittaa ketään kuulusteluihin. Ruotsissa katoaa kaksi rekkaa päivässä. Tähänkö suuntaan haluamme Suomessakin mentävän?

Toinen rikollisuuden laji Suomessa on asuntotukien, toimeentulotukien ja investointitukien huijaukset yhteiskunnalta. Olemme sinisilmäisiä emmekä näe tai halua puuttua, vaikka kärsimme valtavan määrän taloudellisia menetyksiä, joita olisi voitu kohdentaa kotimaan tarvitseville tahoille rikollisten kukkaroiden sijasta.

Poliisilla pitäisi olla lain antama mahdollisuus ilmoittaa huijariporukoista tarjouspyyntöjä tekeville tahoille. Rikolliset eivät saisi tehdä virallisia tarjouksia esimerkiksi rakennus- tai työtehtävistä. Talousrikollisuudessa on paljon tämänkaltaista toimintaa, josta ei puhuta ja johon ei puututa.

Lumitöissä tänään, rahat taskussa huomenna kotiin. Vain kalliit reikäiset katot, jotka keväällä huomataan, kertovat tekijöistä, joita ei enää koskaan tavoiteta korjaamaan tekemiään vahinkoja. Vastaavia esimerkkejä rikollisesta toiminnasta löytyy paljon.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

Terve Helsinki -listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikollisuus, talousrikokset, huijarit, Terve Helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas, pormestariehdokas

Usko Venäjän romahtamiseen kasvaa

Sunnuntai 2.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Suomessa on tahoja, joilla riittää uskoa Venäjään. Nämä tahot sijoittavat mm. suomalaisilta kuluttajilta hankkimiaan rahoja itänaapuriin. Venäjä painiskelee pakotteiden kurjistamassa maassaan valuutan loppumista vastaan. Koska se loppuu, riippuu tietenkin paljon öljyn maailmanmarkkinoiden hinnasta.

Esimerkkinä mainitsen Suomen valtion enemmistöomistuksessa olevan Fortumin taannoisen 2,5 miljardin euron sijoituksen. Kohteena oli venäläinen energiayhtiö TGC-10. Kauppaan kuului myös sopimus mittavista investoinnoista sovitussa aikataulussa. Siperiaan rakennettavan Njaganin voimalaitoksen urakan hinta on noin 300 miljoonaa euroa. Tämän urakan toteuttaa venäläinen insinööritoimisto E4 Group, eikä urakka hyödytä suomalaisten työttömien asemaa Suomessa.

Siperiaan rakennettavan voimalaitoksen kokonaisinvestointi liikkuu noin 1,4 miljardin euron tuntumassa. Muita kaupan yhteydessä sovittuja investointeja yritetään siirtää Fortumin taholta talouslaman takia tuonnemmaksi. Tämä on vain yksi esimerkki, kultaa on lähdetty vuolemaan itärajan taakse. Mielestäni investointikirves tulee jo lähiaikoina kalahtamaan pahasti venäläiseen kiveen. Kaupan yhteyteen sovittuja investointeja ei saada neuvotteluilla siirrettyä.

Venäjän talouslaman kourissa valtion rahat loppuvat pian

Myös Venäjällä tavallisilla ihmisillä menee huonosti. Kansan työttömyys ja muu pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti. Historiasta voimme oppia sen tosiseikan, että kun jonkun maan kansalaisilla menee huonosti, se alkaa etsiä syntipukkeja. Kansanjoukot alkavat purkaa turhautumistaan joihinkin oman maansa kansanryhmiin, ja ulkomaalaiset ovat silloin vaarassa joutua konflikteihin kantaväestön kanssa. Mielestäni ilmapiiri on Venäjällä kiristynyt. Varsin korkea nuorisotyöttömyys on suuri riski maan sisäiselle vakaudelle. Nuoret miehet ovat alkaneet liikehtiä, asenteet ovat jyrkentyneet ulkomaalaisia kohtaan.

Arvostelua ei sallita

Viime aikoina tapahtuneet toisinajattelijoiden murhat ovat selkeä merkki siitä, että arvostelua ei suvaita. Anna Politkova arvosteli Tsetsenian sotaa, Anastasia Baburova, Stanislav Markelov, Natilia Estemirova ja ihmisoikeusaktivisti Andrei Kulaginin kokivat kaikki kuoleman Annan lailla kotimaassaan, jonka asioita he uskalsivat kritisoida. Kaikki vastaavanlaiset tapahtumat eivät edes tule meidän tietoomme. Aikapommi tikittää, kunnes Venäjä sulkee rajansa ulkomaailmalta todella nopeasti. Kaikki ulkomaiset investoinnit kansallistetaan. Mielipiteeni perustuu aktiiviseen asioiden seuraamiseen ja historialliseen tulkintaani. Toivon olevani väärässä, silti pelkään että olen oikeassa.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjän talouskriisi, Anna Politkova, Terve Helsinki, kunnallisvaaliehdokas, presidenttiehdokas

Ruotsin taannoinen päätös kääntyi päälaelleen

Perjantai 31.3.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Ruotsi teki taannoin päätöksensä muuttaa omat asevoimansa ammattisotilaiden muodostamaksi pieneksi armeijaksi. Nyt he ovat pyörtäneet päätöksensä ja ovat palaamassa asevelvollisuuden tielle Suomen mallin mukaisesti.

Tämä päätös tehtiin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Se oli taannoisen päätöksen motiivi. Mielestäni peitelty totuus asiassa kuitenkin piilee Suomen erittäin suurissa reserviläisjoukoissa. Yleinen asevelvollisuus Suomessa takaa ruotsalaisille suomalaisten reserviläisarmeijakunnan mahdollisia uhkia vastaan. Mielestäni todellinen uhka nykypäivänä on kansainvälinen terrorismi ja Venäjän pullistelu.

Ruotsi säästää omissa puolustusmäärärahoissaan erittäin paljon ja pystyy pitämään yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, kun taas Suomi joutuu ajamaan palveluitaan kunnissa alas, kohonneiden puolustusmäärärahojen vuoksi. Suomessa joudutaan laman keskellä säästämään monesta tarpeellisestakin asiasta. Uskon, että ruotsalaisten päätöksenteossa on tarkkaan huomioitu veljeskansa Suomen sotilaalliset päätökset ennen kuin päätös ammattiarmeijasta on syntynyt. Suomen on säilytettävä uskottavat, puolustuskykyiset, omat puolustusvoimat, vaikka se maksaakin kansantaloudellisesti liikaa.

Vanha sanonta, ”paras rauhan tae on varustautua sotaan”, pätee nykypäivänäkin yhä turvattomammaksi muuttuvassa maailmassa.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki –listan
Pormestari-/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puolustusvoimat, asevelvollisuus, reservi, armeija, terrorismi, Ruotsi, Venäjä, puolustusmäärärahat, veljeskansa, kansantalous, rauha, Harri Lindell, Terve Helsinki, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, kansalaispuolue

Ilmasto- ja päästöasioissa tehtävä rohkeita päätöksiä

Maanantai 6.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä.

Tällä hetkellä maapallon ihmisistä vain miljardi kuluttaa jopa 80 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Vastaavasti kehitysmaissa asuvat ihmiset, joita on noin viisi miljardia, kuluttavat vain 20 prosenttia. Maailmantalouden kulutus kaksinkertaistuu seuraavien 40 vuoden aikana, ja kehitysmaiden osuus siitä tulee olemaan rajussa kasvussa. Teollisuusmaiden onkin huolehdittava siitä, että kehitysmaat voivat käyttää talouskasvussaan teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kaikkien maapallolla asuvien ihmisten yhteinen etu.

Hyvä esimerkki on Kiinan paperiteollisuus. Pelkästään tässä yhdessä suuressa kehitysmaassa on 3 500 paperikonetta, jotka ovat kuitenkin vanhanaikaisia ja tehtaista monet luontoa saastuttavia. Paperikoneiden uudistaminen merkitsisi huomattavaa energiansäästöä ja ympäristöpäästöjen laskua.
Metso on tehnyt kauppaa Kiinassa reilut 50 vuotta. Vuoden 2000 jälkeen kiinalaiset yritykset ostivat noin puolet kaikista maailman paperikoneista. Metso-konsernin osuus noista jättikaupoista oli peräti 35 prosenttia. Viime vuonna otettiin käyttöön kymmenen uutta Metson tekemää paperikonetta. Kiina ostaakin nyt kiihtyvällä vauhdilla uutta teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin vanhat maassa olevat koneet.

Yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoisille energiantuottomuodoille kilpailumahdollisuus erilaisin tukiratkaisuin. Keinoja ovat esimerkiksi verotus ja investointituet. Kun vaihtoehtoenergiantuotanto on jo itsessään riittävän kilpailukykyinen, tukimuodot voidaan poistaa. Sama koskee teknologiaa, joka säästää enemmän ja saastuttaa vähemmän. Näin teollisuusmaat voivat omalta osaltaan olla mukana ratkaisemassa energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä.

Myös Suomessa ollaan heräämässä kylmään tosiasiaan ympäristöasioissa, yritysmarkkinoinninkin puolella. Yritykset puhuvat onneksi jo tässäkin yhteydessä ympäristöbrändeistä, jotka nähdään tuottavina asioina.

Kansanvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin koulutuksessa, kilpailukyvyssä, ympäristön puhtaudessa ja energiatehokkuudessa. Tätä osaamista kannattaa viedä myös muihin maihin.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristönsuojelu, maailmantalous, kehitysmaa, tulva, kuivuus, ilmasto, ympäristönsuojelu, teollisuuspäästöt, Kiina, paperikone

Leivän hinnan jakautuminen on vinoutunutta

Lauantai 26.3.2016 - Harri Lindell

Suomalaisen maataloustuottajan osuus leivän hinnasta on vaivaiset 4 prosenttia. Jokin on pahasti silloin pielessä. Teollisuuden osuus leivän hinnasta on 54 prosenttia ja kaupan osuus 30 prosentin luokkaa. Miten on mahdollista, että leivän tuotantoketjussa suurimman työn tekevä maanviljelijä saa omasta raaka-aineestaan vähiten? Luulisi siinä kotimaisen maanviljelijän olevan itsekunnioituksen huipulla, kun hänen työtään arvostetaan näin paljon. Tavallisen kotimaisen ruokaviljan viljely on Suomessa toivottoman huonolla tolalla. Elämmekö sellaisessa keskusliikkeiden valtakunnassa, jossa ne pystyvät määrittelemään täysin tuottajahinnat ilman mitään omantunnon tuskia? 

Onko kysymys laittomasta kartellista?

Leipä maksaa kuluttajalle kaupassa n. 3-4 euroa kilo. Kauppaketjut ja teollisuus hyötyvät eniten prosessissa, joka alkaa viljan viljelystä ja päättyy leipänä kaupan hyllyltä kuluttajan aamiaispöytään. Tämän epätasapainon pystyy ymmärtämään ilman korkeaa koulutusta. Varsinkin kun leivässä on noin kolmannes sen painosta puhdasta vettä ja tehtaan omasta kaivosta sitä pumpataan lähes olemattomalla hinnalla. Pitävätkö teollisuus ja kauppaketjut itse leivän ostohinnan korkealla Suomessa, jos he pystyvät sanelemaan tuottaja- ja kuluttajahinnat markkinoilla? Kysynkin onko tämä laitonta kartellia, jonka laskun maksamme me tavalliset leipää syövät kuluttajat?

Reikiä lisää vyöhön kriisin kohdatessa

Näillä tuottajahinnoilla tapamme oman viljatuotannon kokonaan ja se siirtyy niihin etelän maihin, joissa saadaan vuodessa kaksi tai kolme satoa ja tietenkin edullisemmin kustannuksin kuin Suomessa. Emme ota huomioon Suomen omavaraisuutta, joka huoltovarmuuden loppuessa tulee suomalaiselle yhteiskunnalle todella kalliiksi. Leipää haluavat edelleen syötäväksi tehdastyöläiset siinä kuin kauppaketjujen omistajatkin, mutta mitä teemme siinä tilanteessa kriisin kohdatessa, kun viljaa ei enää jostakin syystä tule sieltä halvasta etelän viljantuottajamaasta? ”Lisää reikiä vyöhön” on valitettavasti tuolloin oikea vastaus.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous, leipä, teollisuus, tuotantoketju, ruokavilja, tuottajahinta

Talousarviokeskustelua

Lauantai 15.2.2014 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin talousarviosta on luettavissa synkkiä lukuja, jotka mielestäni realisoituvat kuluvan vuoden ja tulevien vuosien aikana.

Työttömyys jatkaa kasvuaan Helsingissä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys tulee lisääntymään, jonka seurauksena kaupungin kulut nousevat entisestään ihmisten pudotessa peruspäivärahan piiriin.

Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on lisääntynyt ja tulee lisääntymään tulevina vuosina edelleen. Valitettavaa, vaikka asia olisi ollut mahdollista hoitaa paremmin päättäjien oikeilla toimenpiteillä.  Pahoinvointi lisääntyy ja ihmisten eriarvoistumista jakava kuilu levenee levenemistään. Työllistämiseen olisi panostettava entistä enemmän kaupungin toimesta ja luotava pysyviä työpaikkoja. Työllistämällä luomme hyvinvointia ja turvallisuutta. Ihmiset haluavat ansaita elantonsa työtä tekemällä eikä tukien varassa byrokratian rattaissa oleilemalla.

Tämän kaup. valtuuston ensimmäisessä puheessa vuonna 2012 varoittelin valtion kolmen AAA-luottoluokituksen putoamisesta, joka toisi helsinkiläisille kielteisiä taloudellisia muutoksia valtion apuihin. Muistutin tuolloin, että tämä myös vaikuttaisi kaupungin lainojen korkojen nousuun. Lainaraha tulee maksamaan kaupungille entistä enemmän luottoluokituksen pudotessa. Silloin vuonna 2012 puhettani ei otettu vakavasti, eikä myöskään valtuustoryhmien välisissä budjettineuvotteluissa viime vuonna, 2013. Olisi pitänyt. Nyt maamme talousnerot varoittelevat samasta asiasta. Odotamme vain kauhulla mitä tuleman pitää kuntasektorilla.                             

Olemme tilanteessa, jossa maamme hallitus tekee riittämättömästi korjausliikkeitä maamme kuntarakenteisiin. Olemme tilanteessa, jossa tulevien EU- ja eduskuntavaalien läheisyys estää tarpeelliset, vaikkakin kipeät ratkaisut niin kuntataloudessa kuin valtiontaloudessa.

Samaa silottelulinjaa jatkavat myös täällä Helsingin kuntataloudessa hallituspuolueiden edustajat. Tämä linja on luettavissa selkeästi talousarvioehdotuksen rivien välistä ja takaa.

Guggenheim-keskustelu tuntuu olevan näille tahoille tärkeämpi omassa järjettömyydessään. Samaan aikaan ihmiset painiskelevat kaupungissamme jokapäiväisen leipänsä saamiseksi tavalla tai toisella. Rahaa tuntuu olevan yllin kyllin kerskainvestointeihin, kuten suuriin rakennushankkeisiin.

Elämme velaksi ja tämä pitäisi muistaa, kun kaupungissamme tehdään suuria hankintapäätöksiä. Velkaantuminen on saatava pysäytettyä, nykyinen linja on kestämätön.

Keskushallinnon byrokratian paisuminen on pysäytettävä. Emme tarvitse byrokratiaa lisää vaan tarvitsemme lisää kentällä työtä tekeviä käsiä. Käsiä jotka auttavat sairasta vanhusta ja lasta pukemaan, syömään ja peseytymään. Kokouksissa istumalla nämä asiat eivät hoidu, hienoja suunnitelmia ja raportteja tehtäessä itse ihminen unohtuu. Ihminen, joka odottaa sänkyynsä sidottuna vaipanvaihtajaa, ihminen joka haluaisi joskus päästä ulos raittiiseen ilmaan.

Diabeteshoitajien puute kaupungissa on myös suurta välinpitämättömyyttä, joka kostautuu lisääntyvänä terveysmenojen kasvuna ja sairauspoissaoloina.  Menneiden budjettineuvotteluiden saavutuksena Perussuomalaiset saivat yhden tavoitteistaan lähemmäksi maalia. Sosiaalilautakunta tekee asiasta selvitystä, jossa verrataan muiden kaupunkien tapaa hoitaa diabetespotilaitaan. Puhetta ja selvityksiä osataan kyllä tehdä byrokratian rattaissa, mutta todellisia, oikeita päätöksiä ei niinkään. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa jokaista alkavaa 10.000 asukasta kohden yhden diabeteshoitajan.

Helsingin vuokra-asuntotilanne on surkea, minkä johdosta asuntojen vuokrahinnat ovat nousseet sietämättömälle tasolle, uusien asuntojen hinnoista puhumattakaan. Kaupunki asetti tavoitteeksi 5.500 asunnon vuosituotannon, josta olemme jääneet roimasti jälkeen. Tulevassa talousarviossa olisi huomioitava rakentamista elvyttävillä toimilla kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. Asuntojen kalleus on jo esteenä yrityksille palkata lisää työvoimaa. Uskallan väittää, että tämän seurauksena menetämme kipeästi kaipaamiamme verotuloja usean miljoonan verran vuositasolla. Yritykset eivät voi tällä hetkellä tarpeeksi investoida Helsinkiin, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi heidän työntekijöilleen.

Liian moni kaupungissamme on kokonaan asuntoa vailla. Kodittomien ja vähävaraisten määrän huomaa konkreettisesti, kun menee aamuvarhaisella Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyön leipäjonoon. Jonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tämä on viesti, jota kannattaisi kuunnella talousarvioesitystä tehtäessä herkemmällä korvalla. Olemme jättäneet osan helsinkiläisistä heitteille. Monen päättäjän silmät ovat sokeutuneet toisten hädältä, kun oma vatsa on täynnä.

Olemme niitä rikkaita miehiä, joiden pöydältä putoaa vain murusia köyhän kodittoman ihmisen suuhun. Kodittomien ja vähävaraisten asiat pitää laittaa kuntoon. Talousarviossa on huomioitava enemmän oman maan kansalaisia kuin muualta Suomeen muuttavien maahanmuuttajien tarpeita. Hoidetaan oman kaupungin ihmisten asiat ensin kuntoon.

Harri Lindell

 

Uudenmaan maakuntavaltuutettu,

Helsingin kaupunginvaltuutettu,

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

ja rakennuslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, asunnoton, velka, Helsinki, talousarvio, sosiaali- ja terveysmenot, valtuusto, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell,

Guggenheimin valmistelu ei kestä päivänvaloa

Perjantai 16.8.2013 klo 17:46 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin päättäjien selän takana kävi kova kuhina huhtikuussa 2013. Aiheena oli, mikäs muukaan kuin surullisen kuuluisa Guggenheim. Kyseessä oli kaksi suunnilleen samaan aikaan tehtyä matkaa, joiden ohjelma meni osittain päällekkäin. Toinen niistä oli apulaiskaupunginjohtaja Penttilän johtaman kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen delegaation matka 16.-21.4.2013 ja toinen apulaiskaupunginjohtaja Viljasen ja erityisasiantuntija Anderssonin matka 17.-21.4.2013. Veronmaksajien rahaa paloi kymmeniä tuhansia euroja. Pidän valmistelua tökerönä ja huonona hallintotapana. Avoimuuden periaatteita hankkeen valmistelu ei ainakaan täytä. Poliittinen johto pidettiin pimennossa, ainakaan perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ollut tietoinen moisesta.  Ihmetystä herättää myös se, miksi pienestä Helsingistä pitää lähteä miljoonakaupunkiin etsimään vaikutteita. Matkalla vierailtiin mm. Guggenheim museossa ja säätiössä, Metropolitan taidemuseossa, modernin taiteen museossa ja Brooklynin musiikkiakatemiassa.

 

Rahaletkut johtavat Guggenheim-säätiön sammioon

Guggenheim-säätiö vakuuttelee hankkeen loistavaa tulevaisuutta ja suuria tuottoja. Mikäli näin olisi, miksi säätiö toistuvasti käy toisten kukkaroilla: valtion, yksityisten ja tietenkin Helsingin kaupungin. Investointi ei ole kertaluonteinen, vaan siihen on rakennettu jatkuvan lypsykoneen letkut jotka johtavat säätiön omaan, yhä paisuvaan rahasammioon. Kaupunki ja valtio ovat ankaralla säästökuurilla ja ottavat yhä kiihtyvällä tahdilla lisää lainaa pitääkseen yllä palveluverkostonsa. Jätti-investointi museoon näinä aikoina on aivan väärä tapa hoitaa vastuullista talouspolitiikkaa kaupungissamme. Sijoitetaan ennemmin veronmaksajien rahat siten, että ne hyödyntävät kaikkien tarpeita niin koulu-, sosiaali- kuin terveydenhuollon puolellakin.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, kaupunki, Helsinki, politiikka, moderni taide, taidemuseo, musiikkiakatemia, museo, talouspolitiikka, Harri Lindell, perussuomalainen

Brysselin aromi

Perjantai 9.8.2013 klo 12:19 - Harri Lindell

Talouden sopeuttamistoimet ovat Espanjassa alkaneet tahmeasti. Virkamiesten palkkoja on kuitenkin jo leikattu, mikä olisi Suomessakin ryhdikäs teko. Eläkeikää on Espanjassa yritetty nostaa 67 vuoteen. Todellisuudessa se on kuitenkin 63,5 vuotta. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa edes 65 vuoden eläkeikä. Eläkeuudistus on uhraus EU:n alttarille, jonka nimi on Brysselin aromi, Angele Merkkel. Tämä saksalainen liittokansleri on erityisessä suosiossa EU:ssa espanjalaisten silmin. Kriittisyys nousee EU:ta kohtaan, jonka sanelupolitiikasta Espanjaa kohtaan ihmiset maassa eivät pidä, kuten ei täällä Suomessakaan. Itse EU:ta lähes kaikki espanjalaiset kuitenkin kannattavat toisin kuin Suomessa, jossa EU-kriittisyys nousee päivä päivältä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, talous, virkamiehet, Suomi, eläkeikä, hallitus, Angele Merkkel, liittokansleri, saksalainen, EU, perussuomalaiset, Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä?

Tiistai 30.7.2013 klo 13:42 - Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä: vakiintunut käytäntö

 

Yrittäjillä on meneillään taloudellisesti kovat ajat Espanjassa. Kauppa ei käy eikä ihmisillä ole varaa ostaa palveluita entiseen malliin. Yhteiskunnan tapa oli ennen jättää lasku maksamatta jolloin yrittäjä vei laskun pankkiin, sai velkaa laskua vastaan ja lasku toimi vakuutena pankissa. Eräpäivät espanjalaisten yritysten laskussa ovat toista luokkaa kuin meillä täällä Suomessa. Normaali eräpäivä on 360 päivän päässä. Mikäli maksuaika on lyhempi, laskusta vähennetään 7 prosenttia. Tähän on tullut muutos, jonka seurauksena yrittäjä jää usein kokonaan ilman rahaa eikä tietenkään enää myy palveluitaan tai tuotteitaan julkisille sektorille, koska ei ole varmuutta maksun saamisesta.

Verojen maksu on kummajainen, jolle nauretaan. Etelä-Eurooppalaiseen tapaan, kuitteja ei kirjoitella. Maan Bruttokansantuotteesta arvioidaan harmaan talouden osuuden olevan 24 %. Yritysten ahdinkoa helpottaa vähän mahdollisuus neuvotella työntekijöiden palkoista yrityskohtaisesti. Kuitenkin uudistuksista huolimatta työmarkkinat ovat liian jäykät, ne eivät jousta suhdanteiden mukaan.

Palkkoja on pystytty kuitenkin laskemaan yleisen edun vuoksi, mutta Suomessa tähän ei ole suostuttu. Korkeimpia palkkoja pitäisi laskea eikä aina hakea säästöjä pieni- ja keskituloisilta veronmaksajilta.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, yrittäjä, eräpäivä, talous, Eurooppa, Suomi, julkinen sektori, pienyrittäjä, verot, BKT, työmarkkinat

Suomalaiset kärkkyvät Espanjan halpoja asuntoja

Keskiviikko 17.7.2013 klo 23:09 - Harri Lindell

Espanjassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ne ovat roskapankkien, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia. Työttömyyden seurauksena monien kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %:n luokkaa, mikä ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myyntihintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %:n luokkaa, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot roskapankeista alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamus maan talouden hoitoon on kuitenkin kysymysmerkki maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava, mikä luo omalta osaltaan epävarmuutta.  Luottamuksen taas palautuessa Espanjaan tulevat sijoittamaan varakkaat ulkomaalaiset, sijoitusyhtiöt ja pankit sekä varsinkin asuntoihin eläkeläiset, kuten suomalaiset. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he kauppasummasta noin 10 % välityspalkkiota, suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, asunnottomat, roskapankki, työttömyys, talous, politiikka, kiinteistömyynti, välityspalkkio, kiinteistövälittäjä, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

?Onneksi? työttömyys kasvaa

Keskiviikko 19.6.2013 klo 21:06 - Harri Lindell

Työttömyys lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Viime huhtikuussa työttömiä oli noin 239 000,  lisäystä edelliseen vuoteen on peräti 13 000. Nuorisotyöttömyys on kivunnut 24,4 prosenttiin keskimääräisen työttömyyden ollessa 8,4 prosentin luokkaa. 

Poliittinen valtaeliitti huutaa, että työvoimapula iskee Suomeen ja maamme talouskehitys pysähtyy, kun ei ole työntekijöitä, jotka töitä tekisivät. Kuinka paha tuo työttömyys olisikaan maassamme, jos emme olisi saaneet työvoimaa lisää muista maista, joista maahanmuuttajien aalto pyyhkäisee tekemään tekemättömiä töitä?! Onneksi kaikki maahanmuuttajat eivät ole vielä työssä Suomessa, vaan pysyvät rauhallisina erilaisten tukien varassa ja nauttivat Suomen tulevasta kesästä.

Metsätöissä sanonta: Kyllä kirvellä olisi töitä. Lause kulminoituu mielestäni työttömyytemme nykytilanteeseen mahdottoman hyvin, samoin sanonta: töitä suomalaisille ensin ja sitten vasta muille. Hoidetaan oman maan asukkaiden asiat ensin kuntoon ja autetaan sitten vasta rajojemme ulkopuolilla olevia, jos varaa vielä jää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, suomalaiset, työvoimapula, talouskehitys, työntekijät, työvoima, maahanmuuttajat, perussuomalaiset, Harri Lindell

Vienti sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat

Perjantai 26.10.2012 klo 16:30 - Harri Lindell

Olemme talouslamassa ja taantumassa, myönnettiin sitä tai ei. Yritykset irtisanovat työntekijöitään jos valoa ei niiden mielestä tunnelin päässä näy ja kun näkyy, niin lomautetaan henkilökunta. Olemme suhdannetaantumassa, joka on valitettavasti rakenteellista. Kriisi jatkuu, kunnes kysyntä Euroopassa alkaa taas kohentua.

Yritykset irtisanovat eivätkä lomauta väkeään. Synkkenevät talousnäkymät ovat tätä päivää. Vientimme sakkaa ja tuontituotteet kallistuvat. Suomen kauppatase ja vaihtotase kehittyvät huolestuttavaan suuntaan. Todellisuus on synkempi kuin halutaan myöntää.

Yritysten pitää panostaa enemmän IT-osaamiseen. Sen kautta avautuvat vientimarkkinat maamme rajojen ulkopuolelle. IT-osaaminen on valitettavan usein meillä vielä monessa yrityksessä sitä, että yritys laittaa toimitusjohtajansa kuvan nettiin ja sanoo yrityksen olevan verkossa.

Pankkiverolla ei pidä ampua itseään jalkaan

Euroopan komission haluaa pankkiveron, jonka budjetti on neuvoteltava aina toistuvasti uudelleen kaikkien 23 jäsenmaan kesken. Tuotto komissiolle olisi arvioiden mukaan 50 miljardin luokkaa. Verolla olisi Suomen bruttokansantuotteeseen 0.5 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus.

Rahoitusmarkkinaveron toteutuessa Suomesta irtisanottaisiin arviolta 4-5000 henkilöä pankkisektorilta. Ajatus tuntuu mahdottomalta, varsinkin kun Ruotsi ei ole lähdössä mukaan. Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan vaan pitää ensin katsoa mitä kaveri (Ruotsi) tekee.

Kaivostoiminta kukoistaa Suomessa

Kaivosvero on jo olemassa, mikäli sillä tarkoitetaan yhtiöltä vaadittavia ympäristövakuuksia, jotka se joutuu antamaan ennen toiminnan aloittamista. Kunnat haluavat oman siivunsa kaivosyhtiön tuloista, joka on ymmärrettävää, vaikka investointien ja työllistämisen kautta kunnat saavat jo sievoisen summan riihikuivaa rahaa itselleen kaivostoiminnan alkaessa.

Kaivosyhtiöt tekevät suurta bisnestä sijoittaessaan vaikka esimerkillisesti 20 vuoden aikana 40 miljoonaa euroa myöhemmin todetakseen, että haetun raaka-aineen maailmanmarkkinahinta on liian alhainen, eikä tuotantoa kannatakaan aloittaa. Kanadalaiset, australialaiset ja englantilaiset yhtiöt ovat ottaneet suurimpia riskejä Suomessa hakiessaan maaperästämme mineraaleja.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, taantuma, irtisanomiset, lomautukset, pankkivero, euroopan komissio, rahoitusmarkkinavero, ruotsi, suomi, kaivosyhtiö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Asennemuutos tukia myöntäville virkamiehille

Tiistai 23.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingissä ja Suomessa työttömien määrä kasvaa kuukausi kuukaudelta, haluttiinpa sitä tai ei. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa samanaikaisesti koko ajan. Tämä väestöryhmä käy kuntien talouden päälle heidän pudottuaan ansiosidonnaiselta päivärahalta peruspäivärahan varaan. Työttömän on raivattava tiensä läpi erilaisten tukien rehottavan viidakon saadakseen jokapäiväisen leipänsä, Suomessa kun on luotu systeemi, jossa tukien hakijan on itse selviydyttävä ja tiedettävä mitä tukia hänelle lain mukaan kuuluu.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kuntatalous, työttömyys

Valtionyhtiöt väärällä polulla

Maanantai 22.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtionyhtiöt listautuvat pörssiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suuntana on puhdas markkinatalous, jonka kannattajiksi lukeutuvat vahvasti kokoomuslaiset. Tämä merkitsee sitä, että yhtiön tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajilleen mahdollisimman paljon voittoa eikä kuntalaiselle palveluita mahdollisimman edullisesti, mikä mielestäni pitäisi olla valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tarkoitus.

Palvelujen hinnan ja laadun pitää olla sekä kuntalaisen parhaaksi että osakkeiden omistajien näkökulmasta tuottavia. Yhtiö, joka ensin kerää suomalaisilta ylihinnoittelulla valtavat voitot ja sijoittaa ne ulkomaille suurempien voittojen toivossa on veronmaksajan kannalta vääränlaista toimintaa. Tämä toiminta kuuluu ennemmin normaaliin yritystoimintaan, jonka toki hyväksyn. Tämä uusi polku, jota nyt ollaan kulkemassa, johtaa kalliimpiin hintoihin ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionyhtiöt, pörssi, markkinatalous, kokoomus, epäoikeudenmukaisuus, poliittinen, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Sekä työttömyys että avoimet työpaikat lisääntyvät

Maanantai 22.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingissä työttömyys on hiljattain noussut 0,4 prosenttia, mutta samanaikaisesti on avoimien työpaikkojen määrä lisääntynyt tätä enemmän. Kouluttautuvatko suomalaiset väärin, kun koulutus ja työmarkkinat eivät kohtaa toisiaan? Erityisesti matalapalkka-aloilla on huutava pula työntekijöistä. Usein näihin työpaikkoihin hakeutuvat maahanmuuttotaustaiset henkilöt monesti puutteellisella kielitaidolla, esimerkiksi siivousalalle ja julkisen liikenteen kuljettajiksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kuntatalous, työttömyys

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vanhuksen pitää osata kysyä

Tiistai 16.10.2012 klo 16:00 - Harri Lindell

Osaavatko ikäihmiset hakea heille kuuluvia kunnallisia palveluita? Sitä sopii epäillä, onhan järjestelmä hyvin sekava ja monimutkainen. 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, vanhukset, kotihoito, omaishoitaja, kotitalousvähennys, ikäihminen, eläkkeensaaja, Kela,

Suomi on valloitettu

Sunnuntai 30.9.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Eurooppa natisee liitoksissaan, kunnes hajoaa kahteen osaan. Vahva ydin jää pystyyn. Puu, joka on keskeltä laho, kaatuu myrskyssä. Näin käy velkaisten EU-maiden. Heikot jäsenvaltiot muodostavat löyhän valtioiden välisen liiton ja vahvat ydinmaat Euroopan kovan ytimen. Riskisijoittajat huutavat hädän tullen apuun yhteiskuntaa, joka maksaa aina laskun.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa, EU, markkinatalous

Yksimieliset päätökset EU:ssa pienen Suomen turva

Lauantai 22.9.2012 klo 17:57 - Harri Lindell

Saksan ja Ranskan talouksilla menee hyvin. Sisämarkkinat vetävät ja vienti unionin alueelle on esteetöntä. Nämä maat kyllä haluavat muuttaa EU:n pysyvän kriisirahaston päätösmenettelyn määräenemmistösääntöä nykyisestä yksimielisyyttä vaativasta päätöksenteosta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, EU, suomalainen, vienti, kriisirahasto