Luukulta luukulle juoksuttaminen on loputtava

Lauantai 8.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Suomalainen terveydenhuolto on kovien aikojen edessä. Vuonna 2020 arvioidaan ikäihmisiä Suomessa olevan jo noin 60 % väestöstä, ja työssäkäyvien osuus väestöstä tulee olemaan vain vajaa kolmannes. Tämän vajaan kolmanneksen on työllään pystyttävä pitämään yhteiskunnan palvelut toiminnassa.

Kansansairautemme diabetes, syöpä ja reuma yleistyvät kovaa vauhtia. Ihmiset ovat sairaampia kuin kymmenen vuotta sitten. Terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmiä olisi tehostettava, samalla kokonaiskustannustehokkuus nousisi uudistuksen myötä. Vanhakantaisiin palvelurakenteisiin on tehtävä muutoksia, varsinkin hallinnon päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa on purettava.

Potilaiden luukulta luukulle juoksuttamisen on loputtava. Suomalainen järjestelmä lähtee siitä ajatuksesta, että potilaan on itse osattava hakea omat etuutensa oikeilta luukuilta. Viranomaisten pitäisi neuvoa asiakasta, jotta hän saisi itselleen kuuluvat yhteiskunnalliset tuet. Mielestäni viranomaiset pikemminkin yrittävät peitellä eri tukimahdollisuuksia kuin opastaa ja neuvoa, kuten esimerkiksi Ruotsissa jo toimitaan.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

”Terve Helsinki” –listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, diabetes, syöpä, kansansairaus, reuma, byrokratia, yhteiskunnan tuet

Reuma ja syöpä lisääntyvät maassamme

Keskiviikko 5.4.2017 klo 22:00 - Harri Lindell

Reuma ja syöpä lisääntyvät maassamme koko ajan. Perusterveydenhuollossa ei ole tällä hetkellä riittävästi resursseja hoitaa näitä potilaita. Terveyskeskuksista ei löydy riittävää ammatillista osaamista. Lääkäreiden työsuhteet terveyskeskuksissa kestävät usein vain hetken aikaa, potilassuhde katkeaa aivan liian usein, kun lääkäri siirtyy muualle.

Potilas on saanut sairaudesta ikuisen elämänkumppanin, vaikka hän ei sitä halunnutkaan. Hänen pitää tulla toimeen syövän, diabeteksen, reuman tai muun vakavan sairauden kanssa, ja haluaisi parasta mahdollista hoitoa itselleen. Lääkäreillä pitäisi olla riittävää osaamista sekä aikaa kertoa potilaalle tarvittava tietous ikävästä (elämänkumppanista) sairaudesta. Erikoissairaanhoidosta pitäisi siirtää osaamista terveyskeskustasolle. Terveyskeskuksiin pitäisi perustaa syöpä- ja nivelreumahoitajien henkilövakansseja, kuten diabeteksen kohdalla on tehty diabeteshoitajien vakansseja perustettaessa. Nämä henkilöt olisivat avainasemassa potilasta ohjattaessa oikeaan hoitoon ja annettaessa tarpeellista tietoutta sairaudesta.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu Helsinki

Terve Helsinki –listan

Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: reuma, syöpä, diabetes, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, erikoislääkäri, Terve Helsinki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas, pormestariehdokas

Sosiaali- ja terveyspalvelut vaarassa

Tiistai 7.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Terveydenhuoltoamme ajetaan kunnissa ja kaupungeissa kovaa vauhtia alas, eivätkä kaikki kuntapäättäjät edes tajua tilanteen vakavuutta. Helsingissä on asetettu jopa tuottavuustavoite. Tämä merkitsee sitä, että työntekijöiden on tehtävä enemmän töitä samalla palkalla.

Terveydenhoito- ja hoivapalveluihin on kokoomuslaisella yltiöpäisyydellä ja kepulaisella maalaisjärjen puuttumisella tuhoisa vaikutus. Monet eivät välitä tavallisen vähävaraisen ihmisen huolesta saada edullista hoitoa, kun terveyskeskus on ajettu alas ja yksityistetty.

Keskustelua epäkohdista ei sallita

SOTE-uudistuksessa kuntalaisille uskotellaan, että terveydenhuollossa saavutetaan huomattavia säästöjä sulkemalla terveyskeskusten vuodeosastoja ja siirtämällä potilaat yksityisiin hoivakoteihin. Uudistus vannoo vain suuren olevan kaunista ja kannattavaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Liian monet yksityisistä laitoksista toimivat mielestäni ilman riittävää määrää koulutettua henkilökuntaa. Paikalla on useita alan opiskelijoita, joille ei tarvitse maksaa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Henkilökuntaa on liian vähän ja hoitokin saattaa olla vähäisempää kuin kunnallisissa laitoksissa. Lääkkeet ovat kuulemma joskus jopa vanhentuneita, eikä niitä saa aina silloin kun potilaat niitä tarvitsisivat. Onneksi kuitenkin useammat yksityisistäkin laitoksista toimivat eettisesti ja taloudellisesti hyvin.

Hoitajat eivät ehdi hoitamaan kaikkia potilaita heidän tarpeidensa mukaisesti. Henkilöstön kanssa keskustellaan, onko tarpeellista vaihtaa potilaalle vaippoja kerran päivässä vai tarpeen mukaan. Usein päädytään siihen että vaipat vaihdetaan paljon harvemmin kuin tarvetta olisi, säästösyistä. Ne hoitajat, jotka uskaltavat valittaa lukuisista epäkohdista, joutuvat epäsuosittujen joukkoon eikä heidän työsuhteitaan jatketa, koska ne ovat usein määräaikaisia. Keskustelu epäkohdista pitää nostaa nyt näkyvästi esille, vain sitä kautta on mahdollisuus muutokseen. Huonokuntoiset asukkaat/potilaat eivät enää pysty omia etujaan ajamaan, se on meidän tehtävämme.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveyspalvelut, hoivakoti, terveydenhuolto, hoitaja, potilas, Harri Lindell, kuntavaaliehdokas

VATT:n tutkimus: Kuntaliitoksista ei säästöjä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa kuultiin yllättävä tieto, jonka mukaan paljon mainostetut kuntaliitokset eivät toisikaan tarvittavia säästöjä, toisin kuin on väitetty. Mikään tutkimustulos ei tue tätä säästöväittämää. Suurempi ei ole aina kustannustehokkaampi vaan joskus jopa kalliimpi.

Palvelut karkaavat monen syrjässä asuvan kuntalaisen ulottuvilta kauas keskuksiin, karkaavat ja etääntyvät kuntalaisista. Äänestäjät kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi liitoskunnissa, kun he keskittävät ääniään ns. vahvoille ehdokkaille. Puoluerajojen yli menevää keskittämistä ei tosin ole.

Kuntauudistukset voivat jopa lisätä kuntien menoja. Yhdistyvät kunnat ikään kuin syövät mielellään etukäteen investoimalla ilman valtion asettamia velkajarruja.

Perussuomalaiset taisivat sittenkin olla oikeassa 

Yksi vaihtoehto on, että kunnilta poistettaisiin niin terveydenhoitovelvoite kuin toisen asteen koulutuskin. Keskustelussa linjattiin, että näin kunnat voisivat olla tasa-arvoisempia paikkoja kuntalaisille. Kuntien tehtäväksi jäisi vain lähipalveluiden tuottaminen, joka on kunnan perustoimintoja. Tällöin kuntien saamat valtionosuudet toki myös pienenisivät ratkaisevasti, mutta toisaalta menotkin olisivat valtavasti pienemmät. Vieväthän terveydenhoito ja toisen asteen koulutus leijonanosan kuntien menoista.

Valtio voisi tuottaa tasapuolisemmin erikokoisille kunnille terveydenhuoltopalveluja ja toisen asteen koulutusta ja käyttää alihankkijoita näiden palveluiden tuottamiseen.

Perusteluiksi kuntaliitoksille voidaan toki esittää, etteivät säästöt olekaan tavoitteena vaan jokin muu syy, kuten esimerkiksi laadukkaiden palvelujen säilyminen ja lisääntyminen kunnan alueella. Itse uskon kuitenkin, että jos kuntajärjestelmät luotaisiin nyt uudelleen, niin kunnille ei tulisi nykyisiä velvoitteita. Olivatkohan Perussuomalaiset sittenkin oikeassa kritisoidessaan kuntien yhdistymisistä saatavia säästöjä?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion tutkimuskeskus, puoluerajat, terveydenhuoltovelvoite, kuntaliitokset, perussuomalaiset, perussuomalainen, politiikka, poliittinen, kunnallisvaalit, kuntauudistus,

Rakennelaki astuu voimaan ensi vuonna

Lauantai 13.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Kokoomuslainen Henna Virkkunen esikuntineen on ajanut eduskunnassa läpi kuntia koskevan rakennelain, joka astuu voimaan 1.5.2013. Laki tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan ja kaupungin on käynnistettävä kuntaliitosselvitystyö. 

Ajatus on poliittinen ja lähtee siltä pohjalta, että kuntien tavoiteltu väestökoko olisi 20 000 asukasta, jolloin esimerkiksi erikoisterveydenhoito olisi mahdollista järjestää helpommin. Koskaan ei puhuta siitä, kuinka hyvin jo olemassa olevat terveydenhuoltokuntayhtymät toimivat ja panosteta niiden kehittämiseen yhteistyössä itsenäisten pienten kuntien kanssa, jotka ovat näiden yhtymien omistajia ja käyttäjiä. 

Perussuomalaiset (Persu) ovat vastustaneet kuntien pakkoliitoksia alusta lähtien ja seuraavat kuntavaalit 28.10.2012 osoittavat, mitä äänestäjät kunnissa todella haluavat. Vain rakennelain selvitystyö on hallituspuolueille tärkeää kuin edesmennyt Guggenheim-hanke. Selvitystyön pitää olla valmiina 1.4.2014 ja kuntaliitokset on tehtävä vuosina 2015 tai 2017. 

Pakkoliitoksia tai ei, ainakin selvityspakko on olemassa, muutoin vaihtoehtona on valtion selvitysmiehen tekemä selvitystyö. Selvitystöiden perusteella kuntien omat kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa selvitystyön pohjalta ja tekevät itsenäisesti päätöksensä. Valtioneuvosto päättää kuntien liittymisestä, jos velkaantunut kunta ei pysty hoitamaan sille sälytettyjen peruspalveluiden kirjoa kuntalaisilleen. Niistä tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, koulujen säilyttämistä kunnan alueella unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennelaki, virkkunen, kuntaliitos, selvitystyö, terveydenhuolto, kuntayhtymä, perussuomalaiset, perussuomalainen, kunnallisvaalit, persu