Vammaiset ihmiset ovat työvoimaresurssi

Perjantai 24.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Yhteiskunnassamme on paljon työttömiä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Valitettavasti suuri osa suomalaisista ei omasta halustaan huolimatta pääse töihin. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä puhutaan paljon. Vammaisten työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla on kuitenkin valitettavan kehnoa.

Yleinen käsitys on, että henkilöstä maksettava työllistämisraha on vammaisten avustamista. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan maksettava tuki on ihan tavallista työnantajalle maksettavaa työllistämistukea. Tämän syvään juurtuneen käsitteen oikaisemiseksi tarvittaisiin paljon valistusta. Nykyiseen palkkatukimalliin pitäisi lisätä työvalmennus, oppisopimuksen kaltainen vammaisille suunnattu malli.

Tuen tulisi olla työnantajalle pysyvää. Esimerkiksi mielenterveysvammaisten pysyvää työkykyä on vaikea arvioida, joten palkkatuki heidän työllistämisekseen puoltaa hyvin paikkaansa. Monen vamma ei haittaa lainkaan varsinaista työntekoa, vaan työpaikan pienillä järjestelyillä voidaan löytää toimiva ratkaisu.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, työttömyys, osatyökykyinen, työmarkkinat, työtön, mielenterveyspotilas, palkkatuki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Vammaisuus ei tarkoita sitä että ei osaa tehdä töitä

Maanantai 20.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Eri tavoin vammaisia arvioidaan olevan noin 200 000. Vajaakuntoisia työttömiä on noin 70 000, joten kysymyksessä on huomattava työvoimaresurssi, joka kansantaloudenkin kannalta olisi valjastettava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vajaakuntoisen työttömyysaika on keskimäärin 22 viikkoa, normaalisti työllistyvien kohdalla vain 14 viikkoa. Vammaisissa meillä on myös ilman tukitoimenpiteitä työkykyinen työvoimaresurssi, jonka merkitys on unohdettu, koska asiaa ei ole mielestäni riittävästi tiedostettu. Työvoimavajeeseen meillä on olemassa pääsääntöisesti suomalaisista muodostuva kansanryhmä, joka haluaa aidosti työllistyä ja jonka työpanosta kannattaa hyödyntää.

Yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan vammaisia ja osatyökykyisiä. Työnantajat eivät saa kuitenkaan riittävän helposti tietoa yhteiskunnan eri tukimuodoista, työehtosopimusasioista ja työvalmennusohjelmista, mikä estää heitä työllistämästä myös vammaisia työnhakijoita. Vammaiset ovat selvästi aliedustettuina työvoimapalveluissa, vaikka reservistä löytyy motivoituneita ja myös korkeakoulutettuja henkilöitä.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, vajaatyökykyinen, työvoimapolitiikka, työttömyys, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Eläkkeelle siirtyminen joustavammaksi

Torstai 9.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Suomessa liian moni 55-64 -vuotias on työttömänä. Aivan liian moni tänä aikana, jolloin ammattiosaajista alkaa työmarkkinoilla olla kova pula. Kuka paremmin taitaa oman alansa työt kuin henkilö, joka on parhaimmillaan työskennellyt alalla jopa yli 40 vuotta? Ikä ja kokemus ovat valttia työelämässä.

Näistä kypsän iän saavuttaneista valtaosa on työttömyysputkessa, josta he siirtyvät aikanaan vanhuuseläkkeelle. Suuri osa näistä ihmisistä haluaisi tehdä vielä töitä, mutta nykyinen järjestelmä ei tee sitä taloudellisesti riittävän houkuttelevaksi. Lyhytaikaisetkin pätkätyöt olisi ihmisen omien voimavarojen mukaan tehtävä kannattaviksi, myös taloudellisesti. Seniori haluaa töihin, mutta omilla ehdoillaan ja sen jälkeen siirtyä ansaitusti ja joustavasti eläkkeelle, vaikka asteittain. Eri sukupolvien tiedon ja taidon kohtaaminen on työpaikalle arvaamattoman suuri etu, jota kannattaa hyödyntää.

Peukaloruuvi kiristyy

Peukaloruuvi kiristyy koko ajan eikä loppua näy, halusipa sitä tai ei. Vapaaehtoisuuteen perustuva eläkeiän nostaminen on mielestäni kannatettava ajatus, mutta pakolla ei saada aikaan muuta kuin huonosti voivia ihmisiä.

EU:ssa hiotaan Eurooppa 2020 -strategiaa, joka sisältää vahvoja kannanottoja ja toimintaohjeita jäsenmaille eläkeiän nostamiseksi. Mitään hyvää siis ei taaskaan unionin suunnalta ole tulossa Suomelle, meillä kun yli 65-vuotiaita on kohta yli miljoona.

Unionin taholta tulee ensin porkkanaa, sitten keppiä, mikäli emme suostu unionin vaatimalle eläkeiän nostolinjalle. Tanska, Saksa ja Ranska ovat jo päättäneet nostaa rajaa 65:stä 67:ään vuoteen. Iso-Britannia ja Irlanti tavoittelevat 68 vuoden eläkeikää, monessa muussakin unionin jäsenmaassa on valitettavasti otettu käsky todesta ja ruvettu nostamaan eläkeikärajaa.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeikä, varhaiseläke, työttömyys, 2020-strategia, Harri Lindell, kuntavaaliehdokas

Pakolaiset osana rakennemuutosta

Torstai 24.3.2016 - Harri Lindell

Kuinka paljon pakolainen saa taloudellista apua Suomesta? Meille kerrotaan, että summa on noin 30 % vähemmän kuin työttömyyspäiväraha. Rahallisen avustuksen lisäksi pakolaiset saavat asunnon ja muita pienempiä avustuksia. Elintaso ei ole järin korkea suomalaisen mittapuun mukaan, mutta lähtömaan mukaan mitattuna se voikin olla lähes luksusta.

Tämä pitää varmaan paikkansa, mutta kestääkö suomalainen yhteiskunta tätä yhä kasvavaa taakkaa näin taloudellisen laman ja joukkoirtisanomisten aikana?

Yhteiskuntamme on rakenteellisessa muutoksessa, minkä seurauksena meillä on oman maan kansalaisia jo työttömänä noin 300 000, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy hälyttävällä vauhdilla. Pakolaiset ovat mielestäni osa suurta eurooppalaista rakennemuutosta, halusimmepa sitä tai emme. Heidän työllistymisensä Suomessa on vaikeaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin yrityksen perustaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolainen, rakennemuutos, Suomi, työttömyyspäiväraha, ansiopäiväraha, Harri Lindell

Pakolaisia ehkä huijataan Suomeen

Tiistai 1.12.2015 klo 22:21 - Harri Lindell

Suomi ei ollutkaan pakolaisille paratiisi, vaan osoittautui aivan toisenlaiseksi kuin ihmissalakuljettajat ovat tätä maata heille kuvailleet. Ehkä heille on kerrottu, kuinka nopeasti turvapaikkahakemukset käsitellään ja kuinka helppoa elämä tulee Suomessa olemaan.

Totuus on usein tarua karumpaa.  Rahat menivät salakuljettajien taskuihin, ja jäljelle jäi työttömyys, köyhyys, kurjuus sekä kylmä ja kostea talvi. Kotouttaminen ei aina myöskään ole niitä helpoimpia asioita, kun tullaan vieraasta kulttuurista tänne jäyhään pohjolaan, jossa kadulla ei tervehditä eikä muutenkaan olla vieraskoreita.

Ihmisten salakuljettaminen on rikollisille hyvä rahan lähde. Suomen pakolaishakemusten käsittelyn nopeus on taitanut tulla houkuttelukeinoksi, kun tavoitellaan niitä, jotka Suomeen pyrkivät.
On todella hyvä asia, että Suomen viranomaiset tiedottavat eri tavoin – esim. somessa – todellista faktaa niille, jotka harkitsevat muuttoa Suomeen. Pakolaisiksi tulevat ihmiset tietävät silloin, minne ovat muuttamassa eivätkö usko sokeasti ihmissalakuljettajien valheisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pakolaiset, Suomi, paratiisi, turvapaikka, turvapaikanhakija, turvapaikkahakemus, salakuljettaja, työttömyys, köyhyys

Kelpaisiko pienempi kenties

Perjantai 6.9.2013 klo 19:16 - Harri Lindell

Monet kertovat miten yrittäjäystävällinen kaupunki Helsinki on. Tänne kaivataan yrityksiä investoimaan ja työllistämään pysyvästi. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Menetimme Helsingistä uusia pysyviä työpaikkoja valtuuston niukalla enemmistöllä 100 henkilötyövuoden edestä.

 

Valmistuttuaan kongressihotellin 33 kerroksen 380 korkean tason huonetta olisi asuttanut keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ympäri maailmaa. Nämä ihmiset olisivat kuluttaneet keskimääräistä kaupungissa vierailevaa turistia kohden huomattavasti enemmän.

 

Kaupungilla ei olisi ollut taloudellista riskiä vaan ainoastaan voitettavaa tässä hankkeessa. Pelkästään maanvuokratuloina hotellihanke olisi tuottanut kaupungille 800- 900 000 euroa vuodessa.

 

Kaikesta voimme ottaa opiksi, ettei äänestäjien tarvitse sitä tehdä yhä pahenevan työttömyyden aikana seuraavissa kunnallisvaaleissa edustajia kaupungin parhaaksi valittaessa.

 

Kun tulevaisuudessa joku tarjoaa pienempää, vaikka 16-kerroksista kongressihotellia rakennettavaksi kaupunkiimme, emme enää ole yrittäjiä kohtaan epäystävällinen kaupunki, vaan otamme edes tuon suuren sahan verran työpaikkoja vastaan, kun nyt sellutehtaan verran ei kelvannut. Maasta se pienikin rakennus ponnistaa ylöspäin, vaikka ei stadionin tornin korkeutta tavoita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunki, pääkaupunki, yrittäjä, kongressihotelli, turisti, työttömyys, äänestäjä, stadion

Suomalaiset kärkkyvät Espanjan halpoja asuntoja

Keskiviikko 17.7.2013 klo 23:09 - Harri Lindell

Espanjassa on noin 800 000 tyhjää asuntoa, jotka odottavat uutta omistajaa. Ne ovat roskapankkien, joiden eliniäksi on määritelty 15 vuotta. Ihmiset ovat joutuneet luopumaan asunnoistaan maksuvaikeuksien takia. Työttömyyden seurauksena monien kohtalona on joutua kadulle omasta asunnosta, jonka korkoja ja lyhennyksiä ei enää pystytä hoitamaan. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet noin 30 %:n luokkaa, mikä ei ole vielä tarpeeksi asuntomarkkinoiden elpymiseksi. Laskua kiinteistöjen myyntihintoihin pitäisi tulla arviolta lisää 20 %:n luokkaa, jolloin velkavankeuteen joutuneiden ihmisten asunnot roskapankeista alkavat saada kiinteistövälittäjien kautta uusia varakkaita omistajia. Sijoittajiksi nousevat ulkomaalaiset, jotka uskovat markkinoiden elpymiseen ja Espanjan selviävän omasta talouskriisistään. Luottamus maan talouden hoitoon on kuitenkin kysymysmerkki maailman markkinoilla. Espanjan taloudellinen ja poliittinen tilanne on sekava, mikä luo omalta osaltaan epävarmuutta.  Luottamuksen taas palautuessa Espanjaan tulevat sijoittamaan varakkaat ulkomaalaiset, sijoitusyhtiöt ja pankit sekä varsinkin asuntoihin eläkeläiset, kuten suomalaiset. Asuntojen hintojen vielä laskettua alkaa paikallisten kiinteistövälittäjien kulta-aika, ottavathan he kauppasummasta noin 10 % välityspalkkiota, suuren osan tietysti maan tavan mukaan pimeästi.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, asunnottomat, roskapankki, työttömyys, talous, politiikka, kiinteistömyynti, välityspalkkio, kiinteistövälittäjä, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell

?Onneksi? työttömyys kasvaa

Keskiviikko 19.6.2013 klo 21:06 - Harri Lindell

Työttömyys lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Viime huhtikuussa työttömiä oli noin 239 000,  lisäystä edelliseen vuoteen on peräti 13 000. Nuorisotyöttömyys on kivunnut 24,4 prosenttiin keskimääräisen työttömyyden ollessa 8,4 prosentin luokkaa. 

Poliittinen valtaeliitti huutaa, että työvoimapula iskee Suomeen ja maamme talouskehitys pysähtyy, kun ei ole työntekijöitä, jotka töitä tekisivät. Kuinka paha tuo työttömyys olisikaan maassamme, jos emme olisi saaneet työvoimaa lisää muista maista, joista maahanmuuttajien aalto pyyhkäisee tekemään tekemättömiä töitä?! Onneksi kaikki maahanmuuttajat eivät ole vielä työssä Suomessa, vaan pysyvät rauhallisina erilaisten tukien varassa ja nauttivat Suomen tulevasta kesästä.

Metsätöissä sanonta: Kyllä kirvellä olisi töitä. Lause kulminoituu mielestäni työttömyytemme nykytilanteeseen mahdottoman hyvin, samoin sanonta: töitä suomalaisille ensin ja sitten vasta muille. Hoidetaan oman maan asukkaiden asiat ensin kuntoon ja autetaan sitten vasta rajojemme ulkopuolilla olevia, jos varaa vielä jää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, suomalaiset, työvoimapula, talouskehitys, työntekijät, työvoima, maahanmuuttajat, perussuomalaiset, Harri Lindell

Työttömyyden kirous

Maanantai 17.12.2012 klo 14:13 - Harri Lindell

Varttuneemman väen työllistyminen vapailla työmarkkinoilla on aina vaikeaa, joskus tuntuu että mahdotontakin. Yli 50-vuotiaan mahdollisuudet työllistyä ovat merkittävästi huonommat kuin nuoremman työnhakijan. Työnantajat laskevat jäljellä olevia työvuosia ja mahdollisuuksia pitkiin sairaslomiin. Ikäihmisellä on työntekijänä terveydellisiä riskitekijöitä. Iän myötä useammat sairaudet voivat puhjeta ja fyysiset voimat vähenevät verrattuna 20-30 -vuotiaaseen työnhakijaehdokkaaseen.

Onko maassamme paljon puhuttua ikärasismia? Mielestäni on yhä enemmän, taloudellisten kriteerien koventuessa maassamme.  Yli 50-vuotiaan etu on kuitenkin se, että hän on kokenut omalla alallaan. Tätä kokemusta voitaisiin vanhalla kisälliperiaatteella jakaa nuoremmille ja kokemattomille henkilöille työpaikalla. Ikä voi olla myös vahvuus, jota ei kouluissa opita, vaan se on hankittava kokemuksen ja vuosien kautta.

Antaessaan saa myös itse

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja on aika hakea kuusi metsästä tai ostaa se torilta. Työttömien joulupadat ovat kuitenkin hyvin pienet, ja avustusta pitää hakea vaikkapa seurakuntien tai EU:n ruoka-avun piiristä. Muistakaamme kaikki yhdessä myös vähävaraisia naapureita ja tuttavia jakamalla jouluiloa leivän ja jouluherkkujen muodossa. Helpoin tapa on ojentaa kirjekuori, jossa on muutama kymppi rahaa jouluostoksiin. Antamalla saa hyvän mielen sekä antajalle että lahjan saajalle perheineen. Toivotan omasta puolestani tasapuolisesti kaikille lehden lukijoille hyvää Kristuksen syntymäpäivää eli Joulua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, joulu

Työllisyyden hoitoon 43,6 miljoonaa

Torstai 25.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Työllisyyden hoitoon suunnatut 43 678 000 euroa olivat Helsingissä hyvin mitoitetut. Näistä rahoista 45 prosenttia käytettiin kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä näistä rahoista on arvioitu jäävän käyttämättä noin kolme prosenttia. Tämä johtuu ennusteiden pettämisestä esimerkiksi palkkatuetun työn ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäjien määrän kohdalla.

Helsinki on varannut maahanmuuttajien aiesopimusta varten puolitoista miljoonaa euroa tukityöhön ja uravalmennukseen tuon 43,6 miljoonan euron budjetin päälle. Työttömyyteen suunnattuja määrärahoja pitää nostaa vuoden 2013 budjetissa, koska työttömien määrä tulee valitettavasti lisääntymään kaupungissamme. Heinäkuussa työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan.

Asunnottomille enemmän ja maahanmuuttajille vähemmän

Tämä tuntuu jotenkin pahalta, kun tänään keskiviikkona olen menossa Helsingin Hakaniemen torille, jossa on asunnottomien iltapäivä. Näistä asunnottomista valtaosa on suomalaisia, jotka tarvitsisivat mielestäni ensisijaisesti apua. Tästä 1,5 miljoonasta pitäisi mielestäni sijoittaa osa esimerkiksi asunnottomien hyväksi.

Työttömien määrä tulee kasvamaan lähikuukausien aikana Helsingissä. Työttömyyslukujen epävakaa ennustettavuus johtuu osaksi myös siitä, että helsinkiläiset käyvät töissä pääkaupungin ulkopuolella, joten suuret irtisanomiset naapurikaupungeissa vaikuttavat tätä kautta myös meidän kaupunkimme työttömyyslukuihin. Työttömät haluavat tehdä töitä ja ansaita itse elantonsa. Työllisyyteen panostaminen on oikea suunta, jota kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

 

Harri Lindell 

Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työllisyys, määräraha, oppisopimuskoulutus, palkkatuki, aiesopimus, uravalmennus, budjetti, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, maahanmuuttajat, asunnottomien iltapäivä, irtisanomiset, lomautukset, perussuomalainen, perussuomalaiset

Asennemuutos tukia myöntäville virkamiehille

Tiistai 23.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingissä ja Suomessa työttömien määrä kasvaa kuukausi kuukaudelta, haluttiinpa sitä tai ei. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa samanaikaisesti koko ajan. Tämä väestöryhmä käy kuntien talouden päälle heidän pudottuaan ansiosidonnaiselta päivärahalta peruspäivärahan varaan. Työttömän on raivattava tiensä läpi erilaisten tukien rehottavan viidakon saadakseen jokapäiväisen leipänsä, Suomessa kun on luotu systeemi, jossa tukien hakijan on itse selviydyttävä ja tiedettävä mitä tukia hänelle lain mukaan kuuluu.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kuntatalous, työttömyys

Sekä työttömyys että avoimet työpaikat lisääntyvät

Maanantai 22.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingissä työttömyys on hiljattain noussut 0,4 prosenttia, mutta samanaikaisesti on avoimien työpaikkojen määrä lisääntynyt tätä enemmän. Kouluttautuvatko suomalaiset väärin, kun koulutus ja työmarkkinat eivät kohtaa toisiaan? Erityisesti matalapalkka-aloilla on huutava pula työntekijöistä. Usein näihin työpaikkoihin hakeutuvat maahanmuuttotaustaiset henkilöt monesti puutteellisella kielitaidolla, esimerkiksi siivousalalle ja julkisen liikenteen kuljettajiksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kuntatalous, työttömyys

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Raha ei tipu taivaasta

Sunnuntai 14.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Muutos nykypolitiikkaan on mahdollinen ja äänestäjät uskovat siihen. Se ilmenee Perussuomalaisten gallup-suosion suurena nousuna niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Vain äänestämällä Perussuomalaiset (Persut) voittoon voit varmistaa hyvinvointivaltioon perustuvat oikeudenmukaiset veronmaksajia tyydyttävät päätökset, joissa työttömät otetaan huomioon, työttömyysaste pienenee ja kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä.

Nyt hallitus pakottaa kuntia liittymään yhteen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Kuntien yhdistyessä ne ennen liittymistään syövät omat eväänsä kamreerien rahakirstuista investoimalla oman kuntansa alueelle velkarahalla. Kunnanisät varmistavat näin oman kuntansa investointitarpeen täyttymisen. 

Taustalla on myös pientä kateutta, ettei vain toinen tai toiset kunnat hyödy taloudellisesti ainakaan meidän kunnasta. Yhdistyminenhän tuo taivaasta tippuvaa rahaa, ajatellaan. Näin ei kuitenkaan ole. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole pystytty osoittamaan säästöjä syntyvän kuntaliitoksia tekemällä. Kuntataloudesta päätetään kaupunginvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa, jotka määrittelevät kunnallisveroprosentit ja kantavat yhteisvastuun talouspolitiikasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, äänestäjät, Perussuomalaisten, gallup, Persut, työttömyysaste, hallitus, investointitarpeen, yhteisvastuun, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Työttömiä maahanmuuttajia ennätysmäärä

Lauantai 29.9.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Itävallassa työttömyysaste on neljä prosenttiyksikköä, Norjassa kolme. Näissä maissa haasteena on, mistä saada lisää työvoimaa maahan. Suomessa puolestaan ulkomaalaisia on maassamme tällä hetkellä 180 000. Vuonna 2020 heitä on arvioitu olevan jo 320 000 ja vuoteen 2030 mennessä puoli miljoonaa. Tämä on tilanne Suomessa, vaikka kantaväestön työttömyysaste kasvaa kovaa vauhtia viikko viikolta, ollen tällä hetkellä jo reilut kahdeksan prosenttia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, maahanmuuttajat, yritykset, Eurooppa, suomalainen