Uskonnollinen rakennemuutos ravistelee yhteiskuntaa

Tiistai 4.4.2017 klo 20:43 - Harri Lindell

Joka neljäs suomalainen ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä luku on hätkähdyttävä ja pistää kristinuskoa kannattavan hiljaiseksi. Uskonnottomien osuus kasvaa yhä kiihtyvällä vauhtia. Vuonna 2006 kasvoi uskonnottomien osuus peräti 10 %, tätä ennen kokonaisen vuosikymmenen aikana kasvu oli vain 3 %.

Tilastollisesti siis kirkosta eronnutta sanotaan uskonnottomaksi. Uskonnottomuus ei kuitenkaan aina tarkoita samaa kuin ateismi, vaan käytännössä kirkkoon kuulumatonkin voi olla hyvin harras ihminen, jonka arvomaailma on vankasti kohdallaan.

Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan myös noin viidennes väestöstä pitää itseään henkisenä mutta ei uskonnollisena, neljännes uskonnollisena.

Kun tarkastellaan yleisellä tasolla ihmisten muuttuneita käsityksiä uskontoa kohtaan, yksilökeskeinen, maallistunut suuntaus saa ihmiset hakeutumaan kohti muita kuin kirkon oppeja. Kirkon itselleen vieraaksi kokevat etsivät vastauksia uushenkisyydestä mieluummin kuin uskonnollisuudesta.

Mikä selittää tämän nykyajan ilmiön? Johtuuko se siitä, että lapsia kastetaan yhä vähemmän, vai onko ilmiö laitettava kirkosta eroamisen syyksi? Vaikuttaako asiaan yhä lisääntyvä maahanmuutto, jonka myötä Suomeen on tullut virtauksia muista uskonnoista? Onko sittenkin juuri tämä uushenkisyys vienyt kiinnostuksen hengellisyyttä kohtaan?

Uskonnottomuutta ei käsitellä julkisuudessa oikein

Julkisuudessa ei uskonnottomuutta silti käsitellä oikealla tavalla, vaan kirkosta ja sen tilastoista käsin. Uutisointi on silloin yksipuolista ja tilastollinen ”uskonnottomuus” nähdään vain kielteisenä asiana. Jokainen kirkosta eronnut näkyy tietenkin menetyksenä kirkon jäsenmäärässä. Tätä ilmiötä mediassa käsitellään lähinnä vain uskonnottomuutena eikä pohdita syitä ja seurauksia.

Kirkon jäsenmäärään vaikuttaa myös syntyvyys ja sitä kautta kastettujen lasten määrä. Syntyvyys on maassamme pikemminkin laskussa, vaikka kokonaisväkiluku kasvaa. Kasvu on lähinnä rajojen ulkopuolisen muuton ansiota. Maassamme on lainsäädännön kautta varmistettu kaikille uskonnonvapaus, mikä on mielestäni hyvä asia, vaikka itse olenkin kristitty. Maahanmuutto ei ole aina kielteistä, josta hyvänä esimerkkinä voidaan mainita katolinen kirkko, johon kuuluu nyt noin 15 000 jäsentä, kun tämä luku oli 2000-luvun alussa vain puolet tästä.

Perinteinen luterilainen uskontomme on kuitenkin tilastoista ja spekuloinnista huolimatta hyvin monitahoisen rakennemuutoksen kourissa, jossa sen perustukset punnitaan ja ravistellaan


Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki -listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uskonto, uskonnottomuus, kirkko, luterilainen, katolinen, uskonnollinen, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, 600

Terve Helsinki on vaihtoehto nykypolitiikalle

Maanantai 3.4.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Terve Helsinki -liikkeen ehdokkaat ovat nyt äänestäjien ainoa vaihtoehto saada todellinen muutos vuodesta toiseen jatkuvaan epäoikeudenmukaiseen politiikkaan. Terve Helsinki -ryhmään kuuluu tavallisia maanläheisiä ihmisiä, joita kannattaa äänestää. Ehdokkainamme on niin korkeasti koulutettuja, maanviljelijöitä kuin tehtaan työntekijöitäkin. Äänestä muutoksen puolesta. Tehdään yhdessä suuri muutos Helsingin ummehtuneeseen politiikkaan.


Vasemmistoliitto seisoo menneen kommunistisen aatteen savuavilla raunioilla ja puolue kuihtuu lähitulevaisuudessa marginaalipuolueeksi. Sosiaalidemokraatit ovat nauttineet liian kauan työntekijöiden työntekijäliitoille maksamista jäsenmaksuista. Liittoihin kuuluvista eivät läheskään kaikki kannata vasemmalla olevia puolueita, he haluavat jäsenmaksuillaan oikeasti ajettavan työntekijöiden asiaa.

Terve Helsinki edustaa isänmaallista vaihtoehtoa, jonka peruspilareita ovat koti, uskonto ja isänmaa. Näissä vaaleissa on tulossa aseeton vallankumous, nyt teemme Suomen poliittisella rintamalla historiaa. Kirves on jo pantu puun juurelle ja vanhat puolueet vapisevat odottaessaan mitä tuleman pitää.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terve Helsinki, vaihtoehto politiikalle, isänmaallinen, koti uskonto ja isänmaa, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Kristillisyys on Suomen voimavara

Torstai 4.10.2012 klo 18:00

Uskonnonopiskelijat pitää laittaa yhdenvertaiseen asemaan, esittää kansanedustaja Anna Kontula lakialoitteessaan 28.9.2012 uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen vapaavalintaisuuden puolesta. Kontulan lakialoite osuu hänen mukaansa erittäin tärkeään yhdenvertaisuusteemaan. Omasta mielestäni suomalaisen yhteiskunnan pitää suosia peruskristillisyyttä, josta kansakuntamme on ammentanut voimansa tiukkoinakin aikoina.

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uskonto, opiskelu, uskonnonopetus, Kontula, lakialoite, elämänkatsomustieto, kunnallisvaaliehdokas, perussuomalaiset