Arvonlisäveron nosto aiheuttaa negatiivisen kierteen

Sunnuntai 21.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Taas on hallitus härkäpäisesti nostamassa arvonlisäveroa. Kysymyshän on tasaverosta, joka ei kohtele tasapuolisesti erilaisissa taloudellisissa asemissa olevia ihmisiä. Pienituloiset ihmiset eivät pysty selviämään edes välttämättömistä ostoksistaan, vaan he joutuvat tinkimään entisestään niin ruuasta kuin tarvitsemistaan lääkkeistäkin. Kysyntä laskee ja johtaa yhä useammin kaupoissa olevien tuotteiden jäämiseen hyllylle pölyttymään.

Ikäviä YT-neuvotteluja on tämän johdosta tulossa, ihmisiä lomautetaan tai irtisanotaan töistään, joka taas vaikuttaa valtiolle kertyvän arvonlisäveron määrään. Kierre on negatiivinen. Rikkaat sen sijaan jatkavat entiseen tapaan kuluttamistaan tuotteiden ja palveluiden korotuksesta huolimatta. He eivät kärsi veronnostosta kuin korkeintaan henkisellä tasolla. Kauppiaat saavat taas hyvän syyn nostaa hintoja pyöristäen reilusti ylöspäin, joka voi johtaa moninkertaiseen hintojen nousuun.

Muistan vielä ajan, kun arvonlisävero nostettiin seitsemääntoista prosenttiin. TILAPÄISESTI, meille suomalaisille silloin sanottiin. Korotus ei ole suuri mutta se kohtelee vähävaraisia ihmisiä epäoikeudenmukaisesti ja saa aikaan ylisuuret korotukset moniin tuotteisiin, jotka kuluttaja joutuu maksamaan.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvonlisävero, tasavero, pienituloiset, yt-neuvottelu, lomautukset, irtisanominen, epäoikeudenmukainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Koolla ei ole väliä

Lauantai 20.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää jatkossakin säilyttää. Valtio velkaantuu vuositasolla seitsemän miljardin ja kunnat yhden miljardin vauhdilla. Velanotto on hurjaa touhua, mutta joskus velka täytyy kuitenkin maksaa takaisin. Holtiton ja väärin kohdistuva velanotto on kunnissa lopetettava.

Pienet maaseutukunnat voivat saada valtiolta apua jopa 70 prosenttia budjetistaan. Nämä kunnat voivat hyvin vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, mutta noissa 70 prosentin kunnissa siitä liikenee muuallekin. Suuret tuet johtuvat tukimuotojen päällekkäisyyksistä. Kuntien keskimääräinen valtionosuus on parisenkymmentä prosenttia kunnan budjetista. Joskus pieni kuntamalli voi olla parempi kuin suurkuntamalli.

Kasvavat keskuksien kehyskunnat ovat hyvässä asemassa verrattuna itse keskuskuntaan, johon muuttavat vähemmän ansaitsevat ihmiset ympäri Suomea, jotka valitettavasti joutuvat nykyisin vielä usein työttömiksi. Maahanmuuttajat ja pakolaisstatuksella tulevat ihmiset hakeutuvat myös usein kasvukeskusten ydinkuntiin. Palveluiden tarve ja kysyntä lisääntyy ja kuntatalous alkaa yskiä yhä kasvavien kustannusten yllättäessä.

Tästä on jo nähty varoittavia esimerkkejä Helsingin, Turun, Oulun, ja Tampereen kasvukeskuskaupungeissa. Asiaan pitää puuttua jo ongelman alkuvaiheessa, ettei tauti vie koko kaupunkia valtion selvitysmiehen vastaanotolle.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pohjoismainen, hyvinvointi, valtio, velka, maaseutukunnat, budjetti, tukimuodot, kehyskunnat, suomi, maahanmuuttajat, helsinki, turku, oulu, tampere, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Kuntaliitos ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia

Perjantai 19.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Toronton metropolihallinnon uudistaminen kuntaliitoksen avulla epäonnistui. Jos Suomen pääkaupunkiseudulla otettaisiin mallia sieltä, niin tulisi meilläkin käymään. En usko, että liitos kykenisi ratkaisemaan koko metropolialueen ongelmia, joita ovat esimerkiksi yhteiset liikenne- ja maankäyttöratkaisut sekä vesi- ja jätevesipalvelut. Myöskään tavoiteltuja kustannussäästöjä ei tulla saavuttamaan, sillä siirtymävaiheen ja uuden hallinnon perustamisen kustannukset tulevat olemaan korkeat. Myös palkkojen ja palvelujen harmonisointi liitoksen jälkeen tulee lisäämään kustannuksia.    

Demokratia karkaisi kansalaisista kauemmaksi

Paikallisdemokratian toimivuus heikkenisi, kun päätöksenteko siirtyisi kauemmas helsinkiläisistä. Nytkin on nostettu esille, pitäisikö Helsingissä olla osakaupungin valtuustoja, joilla olisi todellista valtaa keskustelukerhomaisuuden sijasta ja rahaa toteuttaa kaupunginosavaltuustojen tekemiä päätöksiä. Näin päätöksenteko tulisi lähemmäksi kansalaisia.

Asialla on puolensa ja puolensa, mutta ajatuksena se on päinvastainen nyt esitetyn metropolimallin kanssa. Metropolialuemallissa päätöksenteko karkaisi yhä etäämmäksi kansalaisista. Veroasteet kaupungeissa voisivat laskea hieman, palvelutaso yhtenäistyisi ja saatavuus paranisi ainakin muualla kuin Helsingin alueella, joka jo itsessään on tiivis palvelutasojen paketti.

Selvitystyö on kesken ja seuraavan kaupunginvaltuuston pureksittavaksi tulee muutama eri vaihtoehto toteuttaa parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toivon saavani näistä tulevista selvityksistä parhaan mahdollisen tiedon, jonka pohjalta päätöksentekoni olisi jokaisen helsinkiläisen asukkaan edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toronto, metropoli, hallinto, kuntaliitos, pääkaupunkiseudulla, demokratia, päätöksenteko, kaupunginvaltuusto, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Onneksi emme päässeet turvallisuusneuvostoon

Perjantai 19.10.2012 klo 14:35 - Harri Lindell

Suomesta ei tullutkaan turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenmaata. Nyt poliitikot kierittelevät tuhkassa ja repivät ihokasta kahtia, hakien mitä ihmeellisimpiä syitä siihen, miksi näin kävi. Oliko syynä kehitysavun vähentäminen vai Suomen ulkomailla sijaitsevien lähetystöjen sulkeminen? Mikä maa petti lupauksensa äänestää Suomen valinnan puolesta? Kukaan ei kysy, oliko loppujen lopuksi sittenkin hyvä asia, kun maamme ei tullutkaan valituksi turvallisuusneuvostoon.

Miksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi pääseminen oli meille niin tärkeää? Miksi sen eteen piti kampanjoida yksitoista vuotta? Miksi kampanjointiin piti upottaa hurjia rahasummia ja tuhlata presidenttien, hallitusten ja ulkoministeriön virkamiesten työaikaa?

Lähi-idässä kytee sota, Syyriasta ja Egyptistä puhumattakaan. Kiina kalistelee sapelia Japanin kanssa eräiden saarien omistuksesta. Hongkong varustautuu Yhdysvaltain avulla kovaa vauhtia ja voi jonakin päivänä julistautua itsenäiseksi, jolloin Kiinan mielipide kapinoivasta maakunnasta voi konkretisoitua sotilaalliseksi konfliktiksi.

Lisäksi Suomen kehitysyhteistyökustannukset olisivat jäsenyyden myötä lisääntyneet merkittävästi. Osa Euroopan maista on pahoissa velkaongelmissa ja joutunut sen johdosta vähentämään omaa osuuttaan kehitysyhteistyömäärärahoissa. Suomen osuus tulee nousemaan tämän vuoksi ilman jäsenyyttäkin.

Vaikeita asioita on liian paljon. Pitää ottaa huomioon vanha sanonta: kun toiseen suuntaan kumarrat, niin vastakkaiseen suuntaan pyllistät.

Faktat pitää ottaa huomioon

Ei olisi Suomen edun mukaista olla turvallisuusneuvostossa päättämässä koko maailman asioista, olemmehan vain noin viiden miljoonan asukkaan pieni maa, jonka on parempi pysytellä niin suurvaltapolitiikan kuin pienempien kahakoidenkin ulkopuolella.

Suomi on historiansa aikana myös kieltäytynyt turvallisuusneuvoston paikasta kun sitä meille on tarjottu. Onneksi emme tällä kertaa päässeet sinne, vaikka kovasti halusimme tuuliselle ja kuumalle paikalle. Pommimiehet voivat jatkossakin kiertää suomalaiset kohteet, kun kiistamaat eivät muista piskuisen Suomen olemassaoloa lainkaan. Meillä riittää tarpeeksi murehtimista itänaapurissamme Venäjässä, jonka kanssa meillä on toista tuhatta kilometriä yhteistä rajaa, halusimmepa me sitä tai emme.

Harri Lindell

 

1 kommentti . Avainsanat: turvalllisuusneuvosto, jäsenmaa, kehitysapu, lähetystö, yk, kehitysyhteistyö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, lähi-itä

Helsinkiä ei saa laittaa metropolialueen maksumieheksi

Torstai 18.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Helsinkiin on muuttamassa seuraavien 20 vuoden aikana arviolta jopa 300 000 ihmistä lisää. Tämä luo paineita asuntojen rakentamiselle ja julkiselle palvelutuotannolle. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti, viivyttelyyn ei ole nyt aikaa.

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen on haettu näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta, kuinkas muutenkaan. Kaksiportainen hallintomalli, jossa naapurikunnat eli ns. metropolialueen kunnat osallistuisivat päätöksentekoon, on mielestäni helposti Helsingin edun vastainen. Pääkaupunkina Helsinki joutuu tässä mallissa helposti suurimpana ja varakkaimpana kaupunkina maksumiehen asemaan. 

Ympäristökunnat hyötyisivät Helsingistä

Vaikka mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mielestäni kaksiportaisen hallintomallin sijaan paras vaihtoehto Helsingin kannalta olisi säilyttää perinteinen malli, jossa kaikki kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yhteistyötä toki voidaan tehdä monella alueella, mutta päätöksenteon luovuttamista ylikunnalliselle organisaatiolle en kannata. Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen. Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin. Ympäristökunnat tietenkin haluavat tähän kaksiportaiseen malliin, mutta Helsingin etu keskuskuntana se ei valitettavasti tulisi olemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helsinki, metropoli, rakentaminen, pääkaupunkiseutu, hallinto, ympäristökunnat, liikenneratkaisut, keskuskunta, poliittinen, politiikka, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

EKP vie ja Suomen Pankki vikisee

Keskiviikko 17.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Talouslama jyllää Euroopassa ja koko maailmassa. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki palkkaa lisää väkeä hoitaakseen kaikki asiansa hyvin. EKP:n päämaja on Frankfurtissa, Saksassa – missä muuallakaan. Väkeä Keskuspankissa alkaa olla kuin Vilkkilässä kissoja, mutta suma vain seisoo. Hiljattain sinne palkattiin noin neljäkymmentä uutta työntekijää entisten 1600 lisäksi. Pääjohtaja, italialainen Mario Draghi, on kukkona tunkiolla, joka mielestäni alkaa haista yhä pahemmin.

EKP vastaa euroalueen rahapolitiikasta. Korkojen sääntely on sen tärkeimpiä aseita euromaiden hyväksi. Suomen pankki vikisee EKP:n viedessä Suomea kuin pässiä narussa.  Suomen Pankin on tarkoin noudatettava EKP:n antamia suuntaviivoja ja ohjeita. Ei hyvältä näytä tilanne Euroopassa, joka natisee liitoksissaan Kreikan, Espanjan ja Italian kamppaillessa omien talouksiensa kanssa. 

Helsingissä edessä tarkan euron ajat

Työttömyys on lähtenyt näissä maissa rajuun kasvuun ylittäen jo 25 prosentin rajan. Suomessa onneksi ollaan vielä alle kymmenen prosentin lukemissa. Helsingissäkin viime heinäkuussa työttömiä oli vain 8,9 prosenttia, mutta valitettavasti nuorison ja maahanmuuttajien työttömyysaste oli noussut entisestään. 

Pääkaupungissamme on nyt panostettava entistä enemmän työttömyyden hoitoon, ettemme seuraisi Italian, Kreikan ja Espanjan varoittavaa esimerkkiä. Helsinki on maamme pääkaupunkina tärkeä suunnannäyttäjä, ovathan kaupungin toimintamenot talousarvioehdotuksessa peräti 4,5 miljardia euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouslama, EU, keskuspankki, draghi, rahapolitiikka, Suomen Pankki, Helsinki, euro, työttömyys, maahanmuuttaja, italia, kreikka, espanja, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit

Vanhuksen pitää osata kysyä

Tiistai 16.10.2012 klo 16:00 - Harri Lindell

Osaavatko ikäihmiset hakea heille kuuluvia kunnallisia palveluita? Sitä sopii epäillä, onhan järjestelmä hyvin sekava ja monimutkainen. 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, vanhukset, kotihoito, omaishoitaja, kotitalousvähennys, ikäihminen, eläkkeensaaja, Kela,

Kulkukissoista terveydenhoitoon

Maanantai 15.10.2012 klo 12:00 - Harri Lindell

Kunnille on sälytetty 550 erilaista lakiin sidottua tehtävää aina kulkukissojen kiinniotosta sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin.  Näitä velvoitteita purkamalla ja järkiperäistämällä saataisiin kaivattuja säästöjä pienenkin kunnan alueelle. 

Pienikin kunta voi olla hyvin hoidettu ja pärjätä ilman että se tarvitsee yhdistymisselvityksiä ja pakkoliitoksia. Syyksi mainitaan väestörakenteen muuttuminen maassamme. Vanhusväestö lisääntyy ja lääketiede menee eteenpäin, jolloin ihmiset myös elävät pidempään ja palvelutaso on noussut ja vaatimukset lisääntyneet.

Tämä on osaksi totta, mutta säästökohteina pitäisi olla enemminkin valtionkeskushallinto ja maakuntahallinto. Lukemattomat ministeriöt kaipaisivat myös remonttia. Näin voitaisiin säästää hulppeat summat ja jättää kunnat rauhaan. Tämä ei tietenkään käy kokoomusvetoiselle hallitukselle, jolla on maaseudullakin oma lehmä ojassa ja kaupungissa komeat kalliit maastoautot, joilla pääsee helposti autioituvan maaseudun rauhaan kun kaupunkien päättävillä paikoilla alkaa päätä kivistää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulkukissat, sosiaali, terveydenhoitopalveluihin, kunta, pakkoliitoksia, vanhusväestö, palvelutaso, lääketiede, valtionkeskushallinto, maakuntahallinto, kokoomus, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Raha ei tipu taivaasta

Sunnuntai 14.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Muutos nykypolitiikkaan on mahdollinen ja äänestäjät uskovat siihen. Se ilmenee Perussuomalaisten gallup-suosion suurena nousuna niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Vain äänestämällä Perussuomalaiset (Persut) voittoon voit varmistaa hyvinvointivaltioon perustuvat oikeudenmukaiset veronmaksajia tyydyttävät päätökset, joissa työttömät otetaan huomioon, työttömyysaste pienenee ja kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä.

Nyt hallitus pakottaa kuntia liittymään yhteen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Kuntien yhdistyessä ne ennen liittymistään syövät omat eväänsä kamreerien rahakirstuista investoimalla oman kuntansa alueelle velkarahalla. Kunnanisät varmistavat näin oman kuntansa investointitarpeen täyttymisen. 

Taustalla on myös pientä kateutta, ettei vain toinen tai toiset kunnat hyödy taloudellisesti ainakaan meidän kunnasta. Yhdistyminenhän tuo taivaasta tippuvaa rahaa, ajatellaan. Näin ei kuitenkaan ole. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole pystytty osoittamaan säästöjä syntyvän kuntaliitoksia tekemällä. Kuntataloudesta päätetään kaupunginvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa, jotka määrittelevät kunnallisveroprosentit ja kantavat yhteisvastuun talouspolitiikasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, äänestäjät, Perussuomalaisten, gallup, Persut, työttömyysaste, hallitus, investointitarpeen, yhteisvastuun, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Ajat ovat muuttuneet

Sunnuntai 14.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

70-luvulla Suomessa yhdistyi noin 60 kuntaa vapaaehtoisesti. Silloin ei ollut vaalikoneita, korkeintaan varjovaalit kiinnostivat ihmisiä. Valtuustoihin ja kaupunginhallituspaikoille valittiin yleensä vastuuntuntoinen kristilliset arvot omaava henkilö. Ajat ovat muuttuneet. Maailma on täynnä vaalikoneita, varjovaaleja ja puheita turvaverkoista, ihmisoikeuksista, kirkollisveron välttämättömyydestä, koulujen sulkemisesta, perusturvan säilyttämisestä, vanhuspalvelulaista, opetustoimen tärkeydestä ja kerjäläisistä.

Kaikki kantavat yhteiskuntavastuuta, niin kaupunginvaltuutetut kuin varavaltuutetutkin. Kunnallisveroprosentti on pyhä asia, mutta kaikki murenee ehdokkaiden jalkojen alla kun koittaa vaalipäivä 28.10.2012 ja kaikki ennakkoäänet on laskettu. Sen jälkeen kun äänestäjät ovat vaalipäivänä piirtäneet ehdokkaan vaalinumeron äänestyslippuun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, vaalikone, varjovaalit, valtuustot, kaupunginhallitus, kristilliset, turvaverkko, ihmisoikeus, yhteisvastuu, perussuomalainen, kunnallisvaalit

Rakennelaki astuu voimaan ensi vuonna

Lauantai 13.10.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Kokoomuslainen Henna Virkkunen esikuntineen on ajanut eduskunnassa läpi kuntia koskevan rakennelain, joka astuu voimaan 1.5.2013. Laki tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan ja kaupungin on käynnistettävä kuntaliitosselvitystyö. 

Ajatus on poliittinen ja lähtee siltä pohjalta, että kuntien tavoiteltu väestökoko olisi 20 000 asukasta, jolloin esimerkiksi erikoisterveydenhoito olisi mahdollista järjestää helpommin. Koskaan ei puhuta siitä, kuinka hyvin jo olemassa olevat terveydenhuoltokuntayhtymät toimivat ja panosteta niiden kehittämiseen yhteistyössä itsenäisten pienten kuntien kanssa, jotka ovat näiden yhtymien omistajia ja käyttäjiä. 

Perussuomalaiset (Persu) ovat vastustaneet kuntien pakkoliitoksia alusta lähtien ja seuraavat kuntavaalit 28.10.2012 osoittavat, mitä äänestäjät kunnissa todella haluavat. Vain rakennelain selvitystyö on hallituspuolueille tärkeää kuin edesmennyt Guggenheim-hanke. Selvitystyön pitää olla valmiina 1.4.2014 ja kuntaliitokset on tehtävä vuosina 2015 tai 2017. 

Pakkoliitoksia tai ei, ainakin selvityspakko on olemassa, muutoin vaihtoehtona on valtion selvitysmiehen tekemä selvitystyö. Selvitystöiden perusteella kuntien omat kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa selvitystyön pohjalta ja tekevät itsenäisesti päätöksensä. Valtioneuvosto päättää kuntien liittymisestä, jos velkaantunut kunta ei pysty hoitamaan sille sälytettyjen peruspalveluiden kirjoa kuntalaisilleen. Niistä tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, koulujen säilyttämistä kunnan alueella unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennelaki, virkkunen, kuntaliitos, selvitystyö, terveydenhuolto, kuntayhtymä, perussuomalaiset, perussuomalainen, kunnallisvaalit, persu

Toimimaton lakialoite käsittelyssä

Torstai 11.10.2012 klo 11:00 - Harri Lindell

Perussuomalaiset kansanedustajat Tom Packalen, Jussi Halla-aho ja Olli Immonen ehdottavat kerjäämisen kieltämistä. Se on mielestäni ihan oikein. Lakialoitteessa vedotaan järjestyslain 7§:ään. Lain rikkomisesta pitäisi seurata järjestyslain mukainen sakkorangaistus, ehdottavat perussuomalaisten lisäksi monet hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat, jotka ovat allekirjoittaneet lakialoitteen.

Lakialoite, jonka läpimenoon en usko, käsitellään eduskunnassa 11.10. Allekirjoittaneiden kansanedustajien tarkoitus on hyvä, liittyyhän kerjäämiseen maassamme paljon negatiivisia asioita, kuten systemaattista rikollisuutta ja valitettavia pahoinpitelyitä ympäri Suomea. Heillä on halua puuttua yhä paisuvaan romanikerjäläisongelmaan, jota myös itse arvostan.

Sakoista selviää olankohautuksella

Kuitenkin, jos asia olisi ratkaistavissa näin yksinkertaisella lainmuutoksella, sen olisivat monet maat tehneet aikoja sitten. Saksassa, Ranskassa ja Italiassa painitaan aivan eri kokoluokan kerjäämisongelman kanssa kuin Suomessa. Pelkään pahoin, että kerjäläiset itse suhtautuvat sakkorangaistukseen pelkällä olankohautuksella, eihän heillä ole mitään, millä sen maksaisi. Pääsevät jopa käymään suihkussa ja nauttimaan ilmaisen lounaan kahvin kera poliisilaitoksella.

Pidempään visiittiin kuuluvat tietenkin yhteiskuntamme tarjoamat hammas- ja terveydenhoitopalvelut virkavallan huostaan ottamalle henkilölle. Lakialoite on hyvä, mutta ei valitettavasti tuota haluttua tulosta. Hyvää tarkoittavat auttamishaluiset kansalaiset antavat rahaa kerjäläisille jatkossakin ja rahat jatkavat valumistaan järjestäytyneen rikollisuuden pussiin.


 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lakialoite, kerjääminen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, eduskunta, rikollisuus, romanikerjäläisongelma

« Uudemmat kirjoitukset