Kestämätöntä hallituspolitiikkaa

Keskiviikko 5.4.2017 klo 9:00 - Harri Lindell

Suomessa on noin 900 000 köyhää, ja 150 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella! Lapsia on otettu huostaan noin 15 000, ja 50 000 on sosiaaliavun piirissä. Köyhät ja vähävaraiset on unohdettu ja heidän perustuslailliset oikeutensa on maahan poljettu.

Kansamme on jaettu kahtia, niihin jotka rikastuvat entisestään ja niihin jotka kärsivät, sinnittelevät toimeentulonsa kanssa päivästä toiseen ja näkevät jopa nälkää.

Maahamme on luotu kahdet työmarkkinat: halpatyövoimamarkkinat ja ne rehelliset yrittäjät, jotka noudattavat lainsäädäntöämme. Erityisesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten myötävaikutuksella maassamme on köyhiä, jotka varmistavat (rikkaiden) hyvinvointia. Verorahoja kuluu hokkuspokkus-temppuihin. Todellisuudessa tällä kaikella järjettömyydellä lisätään rikkaiden hyvinvointia (halpatyövoimaa), eikä koko kansamme hyvinvointia, kuten mielestäni pitäisi tehdä.

Harmaa talous rehottaa ja voi hyvin maassamme. Hämärämiehet syövät suomalaisten leipää ja lihovat entisestään. Kokoomuslainen itsekkyys ja perussuomalainen piittaamattomuus vallitsevat maassamme, jonka ohjaavia voimia ovat itsekkyys, ylpeys ja ahneus. Tästä kansallisesta häpeästä ovat vastuussa kaikki nykyiset hallituspuolueet, Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta sekä rahavallan edustajana tietenkin teollisuuspamppujen etujärjestöt.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas / kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, Kansalaispuolue, Terve Helsinki, Harri Lindell, 600, vähävaraiset, huostaanotto, sosiaaliapu, verot, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Kiinteistöveron korotus aktivoi rakentamaan.

Keskiviikko 25.9.2013 klo 21:47 - Harri Lindell

Valtuustoaloite 25.09 2013

Helsingin kaupungin alueella vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kohtuuttoman paljon muuhun maahan verrattuna.

Syynä tähän on tarjonnan ja kysynnän epätasapaino. Kysyntää olisi huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla. Tilanne pahenee vuosi vuodelta, koska Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä asumaan (noin 10 000 per vuosi).

Asuntopulan vuoksi myöskään yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa riittävästi, mikä taas vaikuttaa kaupungin verotuloihin sekä työttömyyden laskuun negatiivisesti.

Asuntotuotannon tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu 5500, mutta se jää tavoitteestaan noin 50 %. Asuntojonoissa on hakijoita noin 20 000 luokkaa, kun samanaikaisesti tyhjillään olevia asuntoja on kaupungissa saman verran.

Esitämme, että kaupungissa alettaisiin verottaa tyhjillään olevia asuntoja huomattavasti rankemmalla kädellä kuin asuttuja asuntoja tällä hetkellä verotetaan. Välttyäkseen korotetulta kiinteistöverolta asunnon omistajan olisi vuokrattava asunto toistaiseksi olevalla vuokrasopimuksella. Lisäksi on oltava todennettavissa, että vuokralainen asuu asunnossa. Rankempi verotus koskisi myös rakentamattomia tontteja, joita alettaisiin verottaa kovemmin 3 vuoden kuluttua ostohetkestä, jos rakennustoimenpiteitä ei ole aloitettu tontilla.

Keskimääräistä isompien asuntotonttien jo olemassa olevien kiinteistöjen verotusta tulisi myös muuttaa kiristyvästi, jos tontin rakennustehokkuus on huono. Edellä mainitut veronkorotukset tulisivat voimaan olemassa olevien lainsäädännön määräysten sallimissa rajoissa.

Näistä verotuksen kiristämisistä tuleva rahavirta pitäisi korvamerkitä käytettäväksi kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

  

Helsingissä 25.9 2013                           Harri Lindell

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntopula, tontti, rakentaminen, vuokra, omistusasunto, verotus, kiinteistövero, veronkorotus, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen

Laskun eräpäivä vuoden päässä?

Tiistai 30.7.2013 klo 13:42 - Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä: vakiintunut käytäntö

 

Yrittäjillä on meneillään taloudellisesti kovat ajat Espanjassa. Kauppa ei käy eikä ihmisillä ole varaa ostaa palveluita entiseen malliin. Yhteiskunnan tapa oli ennen jättää lasku maksamatta jolloin yrittäjä vei laskun pankkiin, sai velkaa laskua vastaan ja lasku toimi vakuutena pankissa. Eräpäivät espanjalaisten yritysten laskussa ovat toista luokkaa kuin meillä täällä Suomessa. Normaali eräpäivä on 360 päivän päässä. Mikäli maksuaika on lyhempi, laskusta vähennetään 7 prosenttia. Tähän on tullut muutos, jonka seurauksena yrittäjä jää usein kokonaan ilman rahaa eikä tietenkään enää myy palveluitaan tai tuotteitaan julkisille sektorille, koska ei ole varmuutta maksun saamisesta.

Verojen maksu on kummajainen, jolle nauretaan. Etelä-Eurooppalaiseen tapaan, kuitteja ei kirjoitella. Maan Bruttokansantuotteesta arvioidaan harmaan talouden osuuden olevan 24 %. Yritysten ahdinkoa helpottaa vähän mahdollisuus neuvotella työntekijöiden palkoista yrityskohtaisesti. Kuitenkin uudistuksista huolimatta työmarkkinat ovat liian jäykät, ne eivät jousta suhdanteiden mukaan.

Palkkoja on pystytty kuitenkin laskemaan yleisen edun vuoksi, mutta Suomessa tähän ei ole suostuttu. Korkeimpia palkkoja pitäisi laskea eikä aina hakea säästöjä pieni- ja keskituloisilta veronmaksajilta.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, yrittäjä, eräpäivä, talous, Eurooppa, Suomi, julkinen sektori, pienyrittäjä, verot, BKT, työmarkkinat

Kirstunvartija Kamreerille lääkettä

Torstai 14.3.2013 klo 11:41 - Harri Lindell

Diabeteshoitajien puuttuminen Helsingin kaupungista on suuri epäkohta, joka aiheuttaa kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin potilaille.

Diabeteksessa on kysymys sairaudesta, jonka hoito vaatii erityistä paneutumista paitsi potilaalta myös hoitohenkilökunnalta. Tauti altistaa huonosti hoidettuna mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, kalliista dialyysihoidosta puhumattakaan.

Diabeteshoitajien virkojen perustaminen on otettava huomioon tulevassa budjetissa. Hoitajien palkkakulut tulevat kaupungille takaisin nopeasti vähentyvinä diabeetikkojen sairaudenhoitokuluina. Hyvällä hoidolla diabeetikko pystyy olemaan pidempään työelämässä ja myös maksamaan yhteiskunnalle veroja. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta, kun ajatellaan diabetespotilaita.

Tulevasta budjetista on ensin löydettävä nämä palkkarahat, mutta sitten sijoitettu pääoma tulee muutaman vuoden viiveellä kaupungin kirstuun takaisin. Kaikki voivat taas paremmin, diabeetikot, työnantajat ja kaupungin kirstunvartija Kamreerikin.

Verotuloja enemmän ja sairaskuluja vähemmän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotulot, sairaskulut, diabetes, diabeteshoitaja, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen, perussuomalaiset, budjetti, dialyysi, sydän- ja verisuonisairaudet

Lihavat vuodet ovat takanapäin

Lauantai 27.10.2012 klo 14:00 - Harri Lindell

Monesti ollaan heti karvat pystyssä kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä kunnissa. Annetaan kuva, että se olisi jotenkin moraalisesti ja eettisesti epäilyttävää, mutta tosiasia on, että kunnat itse tekevät omat päätöksensä valtuustoissaan. Yksityistäminen on varteenotettava vaihtoehto, kun haetaan säästöjä. Monopoliasema yksityissektorilla ei kuitenkaan pitemmän päälle tuo kaivattuja säästöjä, vaan se voi olla hyvä vaihtoehto ja lisä palveluiden tuottamiseen kunnan alueella.

Uusilla valituilla kunnanvaltuutetuilla on edessään tarkan euron ajat. Säästöjä pitää jakaa, lihavat vuodet ovat takanapäin niin kunnilla kuin myös valtiolla, joka painiskelee jatkuvan velkaantumisen kourissa samaan aikaan kun perusenergian tuotanto laahaa Suomessa pahasti jäljessä ja yritysten tarvitsema halpa energia kallistuu päivä päivältä.

Seitsemän ydinvoimalan strategialla edetään

Kunnat ovat verotuottojen suhteen riippuvaisia kunnan alueella toimivasta teollisuuslaitoksesta. Valitettavasti teollisuustuotannon kannattavuus on pitkälti kiinni halvasta energiasta, josta päättää Suomen istuva hallitus ja loppupeleissä eduskunta.

Suomessa toimii neljä ydinvoimalaa, yksi on pahasti aikataulustaan jäljessä ja kahdelle uudelle on annettu rakennuslupa. Rakennusluvat ovat sidoksissa luvan yhteydessä päätettyihin paikkakuntiin ja laitetoimittajiin. Näitä elementtejä ei voida myönnetyn luvan puitteissa muuttaa. Menemme eteenpäin seitsemän ydinvoimalan strategialla.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla 33 prosenttia energiasta, tavoitteena on 38 prosentin tuotanto. Olemme Euroopassa hyvänä kakkosena uusiutuvan energian käytössä.

Hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä 

Sähköä voidaan tuottaa kivihiilellä ja turpeella. Turvetuotanto myös työllistää ja sen kotimaisuusaste on hyvä asia. Kuitenkin kivihiilellä ja turpeella tuotettuna sähkön hinta lähtee nousuun verrattaessa ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Emme myöskään tuolloin saavuta päästötavoitteitamme.

Turpeen tuotantoa on nyt maassamme käynnissä viidelläsadalla työmaalla. Tuotanto on ilmasto-olosuhteille haavoittuvainen ja riippuu kesän poutapäivistä. Pyrimme irti kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä juuri päästötavoitteiden mukaisesti. Hinta on myös yhtenä kriteerinä.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistäminen, monopoliasema, hiili, verotuotto, turve, kivihiili, päästöt, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, yksityissektori, ydinvoimala,

Yritysten yhteiskuntavastuu on menetetty

Lauantai 29.9.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Onko yritysten yhteiskuntavastuu muuttunut? Varmasti näin on käynyt ainakin suuryritysten kanssa. Nämä kun sijoittavat Suomesta tulleet voitot veroparatiisimaihin tytäryhtiöihinsä maksaen yhä vähemmän veroja Suomeen. Laillista se tietenkin on, sitä kutsutaan verosuunnitteluksi. Minusta se on moraalitonta kylmää laskelmointia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yritykset, yhteiskunta, vastuu, suuryritys, verot, pääoma, ulkoistaminen, työvoima