Vuokratuet ovat haluttu rosvouksen kohde

Tiistai 21.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Vuokra-asumisen tuet pitävät vuokratason korkealla suurissa kaupungeissa. Yhteiskunta maksaa valtion ja kaupunkien kautta, kunhan muistaa pitää asuntojen saatavuuden riittävän alhaisena. Asuntokuplan taustalla on suuri raha, jota pyörittävät kasvottomat ahneet tahot, joiden laillistettuun rosvoamiseen ei haluta tai osata puuttua. Kannatan ehdottomasti vähävaraisille suunnattuja tukia, mutta rikkaiden ihmisten tekemä vuokrakeinottelu tukien avulla pitää saada kuriin. 

Asuntotuotantoa pitää lisätä ja rakentamiseen liittyviä esteitä on vähennettävä. Tämä mahdollistaisi edullisten asuntojen tuotannon maassamme ja poistaisi kasvottomien pääomatahojen laillistetun rosvoamisen kuntien ja valtion rahakirstuista.

Meillä Helsingissä on liian vähän rakennusliikkeitä jotka aidosti kilpailisivat pienten asuntojen tuotannosta hinnalla. On järkevämpää tehdä liian vähän asuntoja ja ottaa niistä reilu voitto. Ymmärrän tämän ajattelun ja tavan ansaita hyvin. Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnan taholta reilua eikä sallittua. Yhteiskunnan tukien kautta valuu valtavia summia rakennuttajille, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen vääristyneeseen tukijärjestelmään.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokratuki, asuntotuotanto, rakennusliike, asuntopula, vuokrankorotus, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas, pormestariehdokas

Yksiöillä rahastetaan häikäilemättömästi

Keskiviikko 15.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin asuntotuotanto laahaa taas kerran pahasti jäljessä tavoitteista. Varsinkin pienistä asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat karanneet monen vähävaraisen ja opiskelijoiden tavoittamattomiin. Jatkuvalla asuntopulalla suojellaan pääomatahojen tavoitetta vuokrien jatkuvasta noususta.

Asuntojen omistajat nostavat vuokrat hyvin korkealle tietäen saavansa asunnon vuokrauksesta sievoisia summia erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Itsekin kävin viisi vuotta sitten katsomassa yhdelle tuttavalleni vuokra-asuntoa, jossa oli pinta-alaa 19 neliötä. Asunto oli huonossa kunnossa, mutta vuokra silti lähes 800 euroa. Vuokraaja sanoi suoraan, että asunto on tarkoitettu sellaiselle vuokraajalle, joka saa joltakin taholta tukia eli valtio tai kaupunki maksaa suurimman osan vuokrasta. Ei siis sellaiselle, joka ansaitsee elantonsa omalla työllään. 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, vähävaraiset, opiskelijat, vuokrankorotus, vuokratuki, yksiö

Talousarviokeskustelua

Lauantai 15.2.2014 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin talousarviosta on luettavissa synkkiä lukuja, jotka mielestäni realisoituvat kuluvan vuoden ja tulevien vuosien aikana.

Työttömyys jatkaa kasvuaan Helsingissä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys tulee lisääntymään, jonka seurauksena kaupungin kulut nousevat entisestään ihmisten pudotessa peruspäivärahan piiriin.

Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on lisääntynyt ja tulee lisääntymään tulevina vuosina edelleen. Valitettavaa, vaikka asia olisi ollut mahdollista hoitaa paremmin päättäjien oikeilla toimenpiteillä.  Pahoinvointi lisääntyy ja ihmisten eriarvoistumista jakava kuilu levenee levenemistään. Työllistämiseen olisi panostettava entistä enemmän kaupungin toimesta ja luotava pysyviä työpaikkoja. Työllistämällä luomme hyvinvointia ja turvallisuutta. Ihmiset haluavat ansaita elantonsa työtä tekemällä eikä tukien varassa byrokratian rattaissa oleilemalla.

Tämän kaup. valtuuston ensimmäisessä puheessa vuonna 2012 varoittelin valtion kolmen AAA-luottoluokituksen putoamisesta, joka toisi helsinkiläisille kielteisiä taloudellisia muutoksia valtion apuihin. Muistutin tuolloin, että tämä myös vaikuttaisi kaupungin lainojen korkojen nousuun. Lainaraha tulee maksamaan kaupungille entistä enemmän luottoluokituksen pudotessa. Silloin vuonna 2012 puhettani ei otettu vakavasti, eikä myöskään valtuustoryhmien välisissä budjettineuvotteluissa viime vuonna, 2013. Olisi pitänyt. Nyt maamme talousnerot varoittelevat samasta asiasta. Odotamme vain kauhulla mitä tuleman pitää kuntasektorilla.                             

Olemme tilanteessa, jossa maamme hallitus tekee riittämättömästi korjausliikkeitä maamme kuntarakenteisiin. Olemme tilanteessa, jossa tulevien EU- ja eduskuntavaalien läheisyys estää tarpeelliset, vaikkakin kipeät ratkaisut niin kuntataloudessa kuin valtiontaloudessa.

Samaa silottelulinjaa jatkavat myös täällä Helsingin kuntataloudessa hallituspuolueiden edustajat. Tämä linja on luettavissa selkeästi talousarvioehdotuksen rivien välistä ja takaa.

Guggenheim-keskustelu tuntuu olevan näille tahoille tärkeämpi omassa järjettömyydessään. Samaan aikaan ihmiset painiskelevat kaupungissamme jokapäiväisen leipänsä saamiseksi tavalla tai toisella. Rahaa tuntuu olevan yllin kyllin kerskainvestointeihin, kuten suuriin rakennushankkeisiin.

Elämme velaksi ja tämä pitäisi muistaa, kun kaupungissamme tehdään suuria hankintapäätöksiä. Velkaantuminen on saatava pysäytettyä, nykyinen linja on kestämätön.

Keskushallinnon byrokratian paisuminen on pysäytettävä. Emme tarvitse byrokratiaa lisää vaan tarvitsemme lisää kentällä työtä tekeviä käsiä. Käsiä jotka auttavat sairasta vanhusta ja lasta pukemaan, syömään ja peseytymään. Kokouksissa istumalla nämä asiat eivät hoidu, hienoja suunnitelmia ja raportteja tehtäessä itse ihminen unohtuu. Ihminen, joka odottaa sänkyynsä sidottuna vaipanvaihtajaa, ihminen joka haluaisi joskus päästä ulos raittiiseen ilmaan.

Diabeteshoitajien puute kaupungissa on myös suurta välinpitämättömyyttä, joka kostautuu lisääntyvänä terveysmenojen kasvuna ja sairauspoissaoloina.  Menneiden budjettineuvotteluiden saavutuksena Perussuomalaiset saivat yhden tavoitteistaan lähemmäksi maalia. Sosiaalilautakunta tekee asiasta selvitystä, jossa verrataan muiden kaupunkien tapaa hoitaa diabetespotilaitaan. Puhetta ja selvityksiä osataan kyllä tehdä byrokratian rattaissa, mutta todellisia, oikeita päätöksiä ei niinkään. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa jokaista alkavaa 10.000 asukasta kohden yhden diabeteshoitajan.

Helsingin vuokra-asuntotilanne on surkea, minkä johdosta asuntojen vuokrahinnat ovat nousseet sietämättömälle tasolle, uusien asuntojen hinnoista puhumattakaan. Kaupunki asetti tavoitteeksi 5.500 asunnon vuosituotannon, josta olemme jääneet roimasti jälkeen. Tulevassa talousarviossa olisi huomioitava rakentamista elvyttävillä toimilla kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. Asuntojen kalleus on jo esteenä yrityksille palkata lisää työvoimaa. Uskallan väittää, että tämän seurauksena menetämme kipeästi kaipaamiamme verotuloja usean miljoonan verran vuositasolla. Yritykset eivät voi tällä hetkellä tarpeeksi investoida Helsinkiin, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi heidän työntekijöilleen.

Liian moni kaupungissamme on kokonaan asuntoa vailla. Kodittomien ja vähävaraisten määrän huomaa konkreettisesti, kun menee aamuvarhaisella Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyön leipäjonoon. Jonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tämä on viesti, jota kannattaisi kuunnella talousarvioesitystä tehtäessä herkemmällä korvalla. Olemme jättäneet osan helsinkiläisistä heitteille. Monen päättäjän silmät ovat sokeutuneet toisten hädältä, kun oma vatsa on täynnä.

Olemme niitä rikkaita miehiä, joiden pöydältä putoaa vain murusia köyhän kodittoman ihmisen suuhun. Kodittomien ja vähävaraisten asiat pitää laittaa kuntoon. Talousarviossa on huomioitava enemmän oman maan kansalaisia kuin muualta Suomeen muuttavien maahanmuuttajien tarpeita. Hoidetaan oman kaupungin ihmisten asiat ensin kuntoon.

Harri Lindell

 

Uudenmaan maakuntavaltuutettu,

Helsingin kaupunginvaltuutettu,

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

ja rakennuslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, asunnoton, velka, Helsinki, talousarvio, sosiaali- ja terveysmenot, valtuusto, perussuomalainen, perussuomalaiset, Harri Lindell,

Kiinteistöveron korotus aktivoi rakentamaan.

Keskiviikko 25.9.2013 klo 21:47 - Harri Lindell

Valtuustoaloite 25.09 2013

Helsingin kaupungin alueella vuokra- ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kohtuuttoman paljon muuhun maahan verrattuna.

Syynä tähän on tarjonnan ja kysynnän epätasapaino. Kysyntää olisi huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla. Tilanne pahenee vuosi vuodelta, koska Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä asumaan (noin 10 000 per vuosi).

Asuntopulan vuoksi myöskään yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa riittävästi, mikä taas vaikuttaa kaupungin verotuloihin sekä työttömyyden laskuun negatiivisesti.

Asuntotuotannon tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu 5500, mutta se jää tavoitteestaan noin 50 %. Asuntojonoissa on hakijoita noin 20 000 luokkaa, kun samanaikaisesti tyhjillään olevia asuntoja on kaupungissa saman verran.

Esitämme, että kaupungissa alettaisiin verottaa tyhjillään olevia asuntoja huomattavasti rankemmalla kädellä kuin asuttuja asuntoja tällä hetkellä verotetaan. Välttyäkseen korotetulta kiinteistöverolta asunnon omistajan olisi vuokrattava asunto toistaiseksi olevalla vuokrasopimuksella. Lisäksi on oltava todennettavissa, että vuokralainen asuu asunnossa. Rankempi verotus koskisi myös rakentamattomia tontteja, joita alettaisiin verottaa kovemmin 3 vuoden kuluttua ostohetkestä, jos rakennustoimenpiteitä ei ole aloitettu tontilla.

Keskimääräistä isompien asuntotonttien jo olemassa olevien kiinteistöjen verotusta tulisi myös muuttaa kiristyvästi, jos tontin rakennustehokkuus on huono. Edellä mainitut veronkorotukset tulisivat voimaan olemassa olevien lainsäädännön määräysten sallimissa rajoissa.

Näistä verotuksen kiristämisistä tuleva rahavirta pitäisi korvamerkitä käytettäväksi kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

  

Helsingissä 25.9 2013                           Harri Lindell

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntopula, tontti, rakentaminen, vuokra, omistusasunto, verotus, kiinteistövero, veronkorotus, Helsinki, Harri Lindell, perussuomalainen

Laillinen rosvous rehottaa

Lauantai 20.10.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin asuntotuotanto laahaa pahasti jäljessä tavoitteista. Varsinkin pienistä asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat karanneet monen vähävaraisen ja opiskelijan tavoittamattomiin. Jatkuvalla asuntopulalla suojellaan pääomatahojen tavoitetta vuokrien jatkuvasta noususta.

Asuntojen omistajat nostavat vuokrat hyvin korkealle tietäen saavansa asunnon vuokrauksesta sievoisia summia erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Itsekin kävin viisi vuotta sitten katsomassa yhtä vuokra-asuntoa, jossa oli pinta-alaa 19 neliötä, asunto huonossa kunnossa mutta vuokra silti lähes 800 euroa. Vuokraaja sanoi suoraan, että asunto on tarkoitettu sellaiselle vuokraajalle, joka saa joltakin taholta tukia eli valtio tai kaupunki maksaa suurimman osan vuokrasta. Ei siis minulle, joka ansaitsen elantoni omalla työlläni.

Vuokratuet ovat haluttu rosvouksen kohde

Vuokra-asumisen tuet pitävät vuokratason korkealla suurissa kaupungeissa. Yhteiskunta maksaa valtion ja kaupunkien kautta, kunhan muistaa pitää asuntojen saatavuuden riittävän alhaisena. Asuntokuplan taustalla on suuri raha, jota pyörittävät kasvottomat ahneet tahot, joiden laillistettuun rosvoamiseen ei haluta tai osata puuttua. Kannatan vähävaraisille suunnattuja tukia mutta niillä rikkaiden ihmisten tekemä vuokrakeinottelu pitää saada kuriin.

Asuntotuotantoa pitää lisätä ja rakentamiseen liittyviä esteitä on vähennettävä. Tämä mahdollistaisi edullisten asuntojen tuotannon maassamme ja poistaisi kasvottomien pääomatahojen laillistetun rosvoamisen kuntien ja valtion rahakirstuista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, asunto, vuokratuki, kunnat, valtio