Yksinäisyys

Perjantai 24.3.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Millaista on olla yksin? Tai kokea yksinäisyyttä, vaikka olisi muiden seurassa? Sen tietää vain ihminen, joka on kokenut yksinäisyyttä enemmän kuin vain ohimenevänä tunteena. Me kaikki kaipaamme ihmistä, joka kuuntelee meitä, tukee ja on läsnä, kun on vaikeaa. Yksinäisyyttä voi lievittää parhaiten toinen ihminen.

Yksinäisyys on paljon yleisempää kuin voimme kuvitella, kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäinen voi olla silloinkin, kun ihmisiä on ympärillä. Ryhmän ulkopuolelle tai syrjimäksi joutuminen perheessä tai koulu-, työ- ja harrastusyhteisöissä voi olla pahinta yksinäisyyttä. Yksinäisyys on kuin sairaus, se tekee kipeää. Ihminen voi olla pääasiassa hyvin yksinäinen, vaikka hänellä olisi joitakin kavereita, jotka ovat silloin tällöin yhteydessä häneen. Yksinäisyys on joskus hyvin raskasta, sillä jokainen kaipaa toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yksinäisyys voi olla syy moneen eri asiaan, se voi olla ahdistavaa, rajoittaa elämää ja aiheuttaa masennusta. Yksinäinen voi tuntea koko ajan, ettei ole hyväksytty tai ei kelpaa kenellekään. Jokainen haluaa joskus olla yksin, mutta jatkuva yksinäisyys ei ole kenenkään tavoite, se voi sairastuttaa ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Yksinäisyyttä saatetaan myös hävetä eikä siitä välttämättä haluta kertoa kenellekään. Sen takia siitä pitäisi yleisesti puhua enemmän ja auttaa yksinäisiä ihmisiä jaksamaan, myös kaupungin ja yhteiskunnan taholta. Yksinäisyyden torjuntaan, toisten huomioimiseen ja yhteisöllisyyteen on panostettava enemmän, jotta ihmiset voisivat paremmin. Päättäjänä on oltava se tavoite, että tuemme järjestelmää, jossa ihmisten ei tarvitse olla yksin, jos he eivät sitä halua.

 

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
Terve Helsinki –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

www.harrilindell.ehdolla.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksinäisyys, yksinäinen, yhteisöllisyys, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas,

Vammaiset ihmiset ovat työvoimaresurssi

Perjantai 24.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Yhteiskunnassamme on paljon työttömiä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Valitettavasti suuri osa suomalaisista ei omasta halustaan huolimatta pääse töihin. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä puhutaan paljon. Vammaisten työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla on kuitenkin valitettavan kehnoa.

Yleinen käsitys on, että henkilöstä maksettava työllistämisraha on vammaisten avustamista. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan maksettava tuki on ihan tavallista työnantajalle maksettavaa työllistämistukea. Tämän syvään juurtuneen käsitteen oikaisemiseksi tarvittaisiin paljon valistusta. Nykyiseen palkkatukimalliin pitäisi lisätä työvalmennus, oppisopimuksen kaltainen vammaisille suunnattu malli.

Tuen tulisi olla työnantajalle pysyvää. Esimerkiksi mielenterveysvammaisten pysyvää työkykyä on vaikea arvioida, joten palkkatuki heidän työllistämisekseen puoltaa hyvin paikkaansa. Monen vamma ei haittaa lainkaan varsinaista työntekoa, vaan työpaikan pienillä järjestelyillä voidaan löytää toimiva ratkaisu.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, työttömyys, osatyökykyinen, työmarkkinat, työtön, mielenterveyspotilas, palkkatuki, Harri Lindell, kunnallisvaaliehdokas

Vammaisuus ei tarkoita sitä että ei osaa tehdä töitä

Maanantai 20.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Eri tavoin vammaisia arvioidaan olevan noin 200 000. Vajaakuntoisia työttömiä on noin 70 000, joten kysymyksessä on huomattava työvoimaresurssi, joka kansantaloudenkin kannalta olisi valjastettava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vajaakuntoisen työttömyysaika on keskimäärin 22 viikkoa, normaalisti työllistyvien kohdalla vain 14 viikkoa. Vammaisissa meillä on myös ilman tukitoimenpiteitä työkykyinen työvoimaresurssi, jonka merkitys on unohdettu, koska asiaa ei ole mielestäni riittävästi tiedostettu. Työvoimavajeeseen meillä on olemassa pääsääntöisesti suomalaisista muodostuva kansanryhmä, joka haluaa aidosti työllistyä ja jonka työpanosta kannattaa hyödyntää.

Yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan vammaisia ja osatyökykyisiä. Työnantajat eivät saa kuitenkaan riittävän helposti tietoa yhteiskunnan eri tukimuodoista, työehtosopimusasioista ja työvalmennusohjelmista, mikä estää heitä työllistämästä myös vammaisia työnhakijoita. Vammaiset ovat selvästi aliedustettuina työvoimapalveluissa, vaikka reservistä löytyy motivoituneita ja myös korkeakoulutettuja henkilöitä.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, vajaatyökykyinen, työvoimapolitiikka, työttömyys, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas

Yksiöillä rahastetaan häikäilemättömästi

Keskiviikko 15.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Helsingin kaupungin asuntotuotanto laahaa taas kerran pahasti jäljessä tavoitteista. Varsinkin pienistä asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat karanneet monen vähävaraisen ja opiskelijoiden tavoittamattomiin. Jatkuvalla asuntopulalla suojellaan pääomatahojen tavoitetta vuokrien jatkuvasta noususta.

Asuntojen omistajat nostavat vuokrat hyvin korkealle tietäen saavansa asunnon vuokrauksesta sievoisia summia erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Itsekin kävin viisi vuotta sitten katsomassa yhdelle tuttavalleni vuokra-asuntoa, jossa oli pinta-alaa 19 neliötä. Asunto oli huonossa kunnossa, mutta vuokra silti lähes 800 euroa. Vuokraaja sanoi suoraan, että asunto on tarkoitettu sellaiselle vuokraajalle, joka saa joltakin taholta tukia eli valtio tai kaupunki maksaa suurimman osan vuokrasta. Ei siis sellaiselle, joka ansaitsee elantonsa omalla työllään. 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunnot, vähävaraiset, opiskelijat, vuokrankorotus, vuokratuki, yksiö

Kepu ja Kokoomus häviävät Helsingissä kunnallisvaaleissa

Keskiviikko 8.3.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Suuri SOTE lähestyy ja kaatuu pian maakuntapäättäjien syliin ratkaistavaksi. Noin vuoden päästä valitaan ensimmäistä kertaa maakuntavaltuustot, joiden päätettäviksi siirtyy alueella olevien kuntien budjeteista noin puolet.  

Kepulaiset kuntapäättäjäisännät ovat saaneet tahtonsa omalta osaltaan läpi siltä osin, että Sote-uudistus keskittää maakunnissa kepulaista päätöksenteon valtaa entistä enemmän heille itselleen. Onhan Kepulla värisuora monessa kunnassa. Näin ei onneksi Helsingissä ole. Heillä on vain kolme paikkaa Helsingin valtuustossa, mikä tulee putoamaan yhteen, koska Paavo Väyrynen vie heidän perinteiset äänestäjänsä.
    
Suuri harha Sotessa on mielestäni se, että tällä tavalla saadaan hoitokulut näyttämään kunnalle huomattavasti edullisemmilta kuin kunnan itsensä ylläpitämässä laitoksessa. Näinhän se tietenkin todellisuudessa tällä hetkellä onkin. Hoidon taso yksityistämisen myötä kuitenkin on sitä mitä se on. Yksityissektorin työpaikkojen huono ilmapiiri ja työn jatkuvuuden epävarmuus rasittavat myös hoitajien jaksamista. Hoitajat ovat usein opiskelijoita ja nuoria, juuri ammattiin valmistuneita, joille on helppo sanella asioita, jotka kunnallisella puolella eivät tulisi kysymykseenkään.

Huvittavinta asiassa on se, että kaikkein kiihkeimmin yksityistämisen autuutta ajavat kuntapäättäjät ja johtavat viranhaltijat tai heidän lähipiirinsä, jotka omistavat itse yksityisten hoitolaitosten osakkeita. Tästä on mielestäni tullut julkisuuteen Helsingin Kokoomuksen osalta ylilyöntejä Lasse Männistön ja Laura Rädyn sekoiluissa kunnallisen/valtiollisen päätöksenteon ja oman yksityissektorille siirtymisen koukeroiden myötä. Ja yksityistämisen jälkeen vielä nostetaan palveluiden hintaa. Tästä tulee valtava tulonsiirto rikkaille osakkeenomistajille, kun kunnallinen puoli on ajettu alas, eikä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tehtyjä sopimuksia. Kunnat ja potilaat maksavat tuon kalliiksi muuttuvan huvin. Potilailla ei siinä yhtälössä ikävä kyllä ole edes valinnan varaa, koska heidän on maksettava tarvitsemastaan hoidosta.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustapuolue, Kokoomus, kuntavaalit, Harri Lindell, Paavo Väyrynen, sote, yksityistäminen, hoitohenkilökunta,

Turvapaikanhakijat, kuka maksaa ja mitä?

Maanantai 21.12.2015 - Harri Lindell

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo haastattelussa, aiheena turvapaikanhakijat: kuka maksaa ja mitä?

Ohjelma on esitetty AlfaTV:n kanavalla. Ohjelma aukeaa uuteen ikkunaan kuvaa klikkaamalla.

EskoRepo.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakija, yhteiskunta, maahanmuuttovirasto, turvapaikkayksikkö, esko repo, harri lindell

Lihavat vuodet ovat takanapäin

Lauantai 27.10.2012 klo 14:00 - Harri Lindell

Monesti ollaan heti karvat pystyssä kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä kunnissa. Annetaan kuva, että se olisi jotenkin moraalisesti ja eettisesti epäilyttävää, mutta tosiasia on, että kunnat itse tekevät omat päätöksensä valtuustoissaan. Yksityistäminen on varteenotettava vaihtoehto, kun haetaan säästöjä. Monopoliasema yksityissektorilla ei kuitenkaan pitemmän päälle tuo kaivattuja säästöjä, vaan se voi olla hyvä vaihtoehto ja lisä palveluiden tuottamiseen kunnan alueella.

Uusilla valituilla kunnanvaltuutetuilla on edessään tarkan euron ajat. Säästöjä pitää jakaa, lihavat vuodet ovat takanapäin niin kunnilla kuin myös valtiolla, joka painiskelee jatkuvan velkaantumisen kourissa samaan aikaan kun perusenergian tuotanto laahaa Suomessa pahasti jäljessä ja yritysten tarvitsema halpa energia kallistuu päivä päivältä.

Seitsemän ydinvoimalan strategialla edetään

Kunnat ovat verotuottojen suhteen riippuvaisia kunnan alueella toimivasta teollisuuslaitoksesta. Valitettavasti teollisuustuotannon kannattavuus on pitkälti kiinni halvasta energiasta, josta päättää Suomen istuva hallitus ja loppupeleissä eduskunta.

Suomessa toimii neljä ydinvoimalaa, yksi on pahasti aikataulustaan jäljessä ja kahdelle uudelle on annettu rakennuslupa. Rakennusluvat ovat sidoksissa luvan yhteydessä päätettyihin paikkakuntiin ja laitetoimittajiin. Näitä elementtejä ei voida myönnetyn luvan puitteissa muuttaa. Menemme eteenpäin seitsemän ydinvoimalan strategialla.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla 33 prosenttia energiasta, tavoitteena on 38 prosentin tuotanto. Olemme Euroopassa hyvänä kakkosena uusiutuvan energian käytössä.

Hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä 

Sähköä voidaan tuottaa kivihiilellä ja turpeella. Turvetuotanto myös työllistää ja sen kotimaisuusaste on hyvä asia. Kuitenkin kivihiilellä ja turpeella tuotettuna sähkön hinta lähtee nousuun verrattaessa ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Emme myöskään tuolloin saavuta päästötavoitteitamme.

Turpeen tuotantoa on nyt maassamme käynnissä viidelläsadalla työmaalla. Tuotanto on ilmasto-olosuhteille haavoittuvainen ja riippuu kesän poutapäivistä. Pyrimme irti kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä juuri päästötavoitteiden mukaisesti. Hinta on myös yhtenä kriteerinä.

 

Harri Lindell

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityistäminen, monopoliasema, hiili, verotuotto, turve, kivihiili, päästöt, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, yksityissektori, ydinvoimala,

Onneksi emme päässeet turvallisuusneuvostoon

Perjantai 19.10.2012 klo 14:35 - Harri Lindell

Suomesta ei tullutkaan turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenmaata. Nyt poliitikot kierittelevät tuhkassa ja repivät ihokasta kahtia, hakien mitä ihmeellisimpiä syitä siihen, miksi näin kävi. Oliko syynä kehitysavun vähentäminen vai Suomen ulkomailla sijaitsevien lähetystöjen sulkeminen? Mikä maa petti lupauksensa äänestää Suomen valinnan puolesta? Kukaan ei kysy, oliko loppujen lopuksi sittenkin hyvä asia, kun maamme ei tullutkaan valituksi turvallisuusneuvostoon.

Miksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi pääseminen oli meille niin tärkeää? Miksi sen eteen piti kampanjoida yksitoista vuotta? Miksi kampanjointiin piti upottaa hurjia rahasummia ja tuhlata presidenttien, hallitusten ja ulkoministeriön virkamiesten työaikaa?

Lähi-idässä kytee sota, Syyriasta ja Egyptistä puhumattakaan. Kiina kalistelee sapelia Japanin kanssa eräiden saarien omistuksesta. Hongkong varustautuu Yhdysvaltain avulla kovaa vauhtia ja voi jonakin päivänä julistautua itsenäiseksi, jolloin Kiinan mielipide kapinoivasta maakunnasta voi konkretisoitua sotilaalliseksi konfliktiksi.

Lisäksi Suomen kehitysyhteistyökustannukset olisivat jäsenyyden myötä lisääntyneet merkittävästi. Osa Euroopan maista on pahoissa velkaongelmissa ja joutunut sen johdosta vähentämään omaa osuuttaan kehitysyhteistyömäärärahoissa. Suomen osuus tulee nousemaan tämän vuoksi ilman jäsenyyttäkin.

Vaikeita asioita on liian paljon. Pitää ottaa huomioon vanha sanonta: kun toiseen suuntaan kumarrat, niin vastakkaiseen suuntaan pyllistät.

Faktat pitää ottaa huomioon

Ei olisi Suomen edun mukaista olla turvallisuusneuvostossa päättämässä koko maailman asioista, olemmehan vain noin viiden miljoonan asukkaan pieni maa, jonka on parempi pysytellä niin suurvaltapolitiikan kuin pienempien kahakoidenkin ulkopuolella.

Suomi on historiansa aikana myös kieltäytynyt turvallisuusneuvoston paikasta kun sitä meille on tarjottu. Onneksi emme tällä kertaa päässeet sinne, vaikka kovasti halusimme tuuliselle ja kuumalle paikalle. Pommimiehet voivat jatkossakin kiertää suomalaiset kohteet, kun kiistamaat eivät muista piskuisen Suomen olemassaoloa lainkaan. Meillä riittää tarpeeksi murehtimista itänaapurissamme Venäjässä, jonka kanssa meillä on toista tuhatta kilometriä yhteistä rajaa, halusimmepa me sitä tai emme.

Harri Lindell

 

1 kommentti . Avainsanat: turvalllisuusneuvosto, jäsenmaa, kehitysapu, lähetystö, yk, kehitysyhteistyö, perussuomalainen, perussuomalaiset, kunnallisvaalit, lähi-itä

Työttömiä maahanmuuttajia ennätysmäärä

Lauantai 29.9.2012 klo 18:00 - Harri Lindell

Itävallassa työttömyysaste on neljä prosenttiyksikköä, Norjassa kolme. Näissä maissa haasteena on, mistä saada lisää työvoimaa maahan. Suomessa puolestaan ulkomaalaisia on maassamme tällä hetkellä 180 000. Vuonna 2020 heitä on arvioitu olevan jo 320 000 ja vuoteen 2030 mennessä puoli miljoonaa. Tämä on tilanne Suomessa, vaikka kantaväestön työttömyysaste kasvaa kovaa vauhtia viikko viikolta, ollen tällä hetkellä jo reilut kahdeksan prosenttia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, maahanmuuttajat, yritykset, Eurooppa, suomalainen

Yritysten yhteiskuntavastuu on menetetty

Lauantai 29.9.2012 klo 6:00 - Harri Lindell

Onko yritysten yhteiskuntavastuu muuttunut? Varmasti näin on käynyt ainakin suuryritysten kanssa. Nämä kun sijoittavat Suomesta tulleet voitot veroparatiisimaihin tytäryhtiöihinsä maksaen yhä vähemmän veroja Suomeen. Laillista se tietenkin on, sitä kutsutaan verosuunnitteluksi. Minusta se on moraalitonta kylmää laskelmointia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yritykset, yhteiskunta, vastuu, suuryritys, verot, pääoma, ulkoistaminen, työvoima