Verottajakin tekee virheitä joka todetaan usein oikeudessa

Maanantai 3.4.2017 klo 6:00 - Harri Lindell

Yhdistystoiminta on osa kansalaisvapautta, jota on kunnioitettava ja johon pitää kannustaa myös nuoria. Verottaja on usein verottanut yhdistystoimintaa mielivaltaisesti, jonka seurauksena useat pienet kansalaisjärjestöt ja yhdistykset ovat lopettaneet toimintansa. Talkootyö on ollut yhtenä kivenä kengässä määriteltäessä mikä on verotettavaa toimintaa ja mikä ei.

Suuremmilla kansalaisjärjestöillä on keskuudessaan juristeja, jotka ovat nostaneet kanteita verottajaa vastaan ja voittaneet riita-asioissa. Kannattaa siis aina tehdä valitus, jos kokee kärsineensä vääryyttä, vaikka verottajankin taholta.

Yleishyödyllisten järjestöjen verotus on muuttunut tiukemmaksi ja vähemmän ennakoitavaksi. Selkeät pelisäännöt olisivat kaikkien kannalta paras ratkaisu tähän kirjavaan ja sekavaan tilanteeseen. Tällä hetkellä on vaikea erottaa yleishyödyllistä toimintaa elinkeinotoiminnasta. Käräjöinti on aina hankala tapa selvittää asioita, tarvitaan lainsäädäntöä.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, yhdistystoiminta, kansalaisjärjestö, riita-asia, lainsäädäntö, Harri Lindell, Terve Helsinki, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas, Helsink

Kaikkea toimintaa halutaan verottaa

Lauantai 1.4.2017 klo 18:00 - Harri Lindell

Suomea sanotaan yhdistysten luvatuksi maaksi. Järjestötoiminta on hyvää kansalaistoimintaa ja osa maamme palveluinfrastruktuuria. Tulevaisuus vain alkaa näyttää hyvin synkältä järjestöjen kannalta.

Tuntuu siltä, että talouden kiristyessä maassamme halutaan verottaa kaikkea mikä vähänkin liikkuu ja toimii. Onko tämä nyt sitä kokoomuslaista yhteiskuntapolitiikkaa vai Vanhasen jakovaraa?

Mikä on yleishyödyllistä järjestötoimintaa, varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella? Rajanveto on hyvin vaikeaa ja tapauskohtaista. Sosiaalipalveluista tuotetaan maassamme järjestöjen kautta 20 prosenttia ja terveyspalveluista viisi prosenttia, joten mistään pikku näpertelystä ei ole kysymys. Kansalaisten toteuttama järjestötoiminta nähdään helposti osana julkista sektoria, mutta samanaikaisesti osana elinkeinoelämää. EU on luvannut määritellä Suomen puolesta, mikä on yleishyödyllistä toimintaa, mutta mitään ohjetta sieltä ei ole kuitenkaan saatu. Monet muut unionin maat olivat viisaita EU:n liittymissopimuksia laatiessaan rajatessaan nämä asiat oman maansa päätöksenteon piiriin kuuluviksi.

Yritystoiminta voi olla myös osana yhdistystoimintaa, esimerkiksi siivoustoimintaa, jolloin avustuksia saava yhdistys pystyy tuottamaan siivouspalvelun muutamalla eurolla tunnissa. Yritys joka on joutunut investoimaan ja palkkaamaan työntekijän ei tietenkään pysty kilpailemaan yhdistyksen kanssa samalla viivalla. Yritys huomaa sijoittaneensa paljon rahaa yritystoimintaan ja yhdistyksen polkeneen markkinahinnan naurettavan alas.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys, yritystoiminta, kansalaisjärjestö, järjestötoiminta, Terve Helsinki, Harri Lindell, pormestariehdokas, kunnallisvaaliehdokas,

Kelpaisiko pienempi kenties

Perjantai 6.9.2013 klo 19:16 - Harri Lindell

Monet kertovat miten yrittäjäystävällinen kaupunki Helsinki on. Tänne kaivataan yrityksiä investoimaan ja työllistämään pysyvästi. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Menetimme Helsingistä uusia pysyviä työpaikkoja valtuuston niukalla enemmistöllä 100 henkilötyövuoden edestä.

 

Valmistuttuaan kongressihotellin 33 kerroksen 380 korkean tason huonetta olisi asuttanut keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ympäri maailmaa. Nämä ihmiset olisivat kuluttaneet keskimääräistä kaupungissa vierailevaa turistia kohden huomattavasti enemmän.

 

Kaupungilla ei olisi ollut taloudellista riskiä vaan ainoastaan voitettavaa tässä hankkeessa. Pelkästään maanvuokratuloina hotellihanke olisi tuottanut kaupungille 800- 900 000 euroa vuodessa.

 

Kaikesta voimme ottaa opiksi, ettei äänestäjien tarvitse sitä tehdä yhä pahenevan työttömyyden aikana seuraavissa kunnallisvaaleissa edustajia kaupungin parhaaksi valittaessa.

 

Kun tulevaisuudessa joku tarjoaa pienempää, vaikka 16-kerroksista kongressihotellia rakennettavaksi kaupunkiimme, emme enää ole yrittäjiä kohtaan epäystävällinen kaupunki, vaan otamme edes tuon suuren sahan verran työpaikkoja vastaan, kun nyt sellutehtaan verran ei kelvannut. Maasta se pienikin rakennus ponnistaa ylöspäin, vaikka ei stadionin tornin korkeutta tavoita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunki, pääkaupunki, yrittäjä, kongressihotelli, turisti, työttömyys, äänestäjä, stadion

Laskun eräpäivä vuoden päässä?

Tiistai 30.7.2013 klo 13:42 - Harri Lindell

Laskun eräpäivä vuoden päässä: vakiintunut käytäntö

 

Yrittäjillä on meneillään taloudellisesti kovat ajat Espanjassa. Kauppa ei käy eikä ihmisillä ole varaa ostaa palveluita entiseen malliin. Yhteiskunnan tapa oli ennen jättää lasku maksamatta jolloin yrittäjä vei laskun pankkiin, sai velkaa laskua vastaan ja lasku toimi vakuutena pankissa. Eräpäivät espanjalaisten yritysten laskussa ovat toista luokkaa kuin meillä täällä Suomessa. Normaali eräpäivä on 360 päivän päässä. Mikäli maksuaika on lyhempi, laskusta vähennetään 7 prosenttia. Tähän on tullut muutos, jonka seurauksena yrittäjä jää usein kokonaan ilman rahaa eikä tietenkään enää myy palveluitaan tai tuotteitaan julkisille sektorille, koska ei ole varmuutta maksun saamisesta.

Verojen maksu on kummajainen, jolle nauretaan. Etelä-Eurooppalaiseen tapaan, kuitteja ei kirjoitella. Maan Bruttokansantuotteesta arvioidaan harmaan talouden osuuden olevan 24 %. Yritysten ahdinkoa helpottaa vähän mahdollisuus neuvotella työntekijöiden palkoista yrityskohtaisesti. Kuitenkin uudistuksista huolimatta työmarkkinat ovat liian jäykät, ne eivät jousta suhdanteiden mukaan.

Palkkoja on pystytty kuitenkin laskemaan yleisen edun vuoksi, mutta Suomessa tähän ei ole suostuttu. Korkeimpia palkkoja pitäisi laskea eikä aina hakea säästöjä pieni- ja keskituloisilta veronmaksajilta.

 

Harri Lindell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, yrittäjä, eräpäivä, talous, Eurooppa, Suomi, julkinen sektori, pienyrittäjä, verot, BKT, työmarkkinat